Katastrofit

Ympäristöä ja ihmisten hyvinvointia uhkaavat ja vaarantavat monet katastrofit. Ne ovat myös haasteena ekologiselle kestävälle kehitykselle.

Katastrofit voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään aiheuttajansa mukaan:

  1. Luonnonkatastrofit, kuten maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset, syntyvät luonnossa ilman ihmisen vaikutusta.
  2. Ilmastonmuutos, siihen liittyvät ilmiöt ja siitä aiheutuvat katastrofit, tapahtuvat luonnossa ihmisen toiminnan seurauksena.
  3. Sosiaaliset katastrofit, kuten sodat ja konfliktit sekä niistä seuraavat ilmiöt, kuten pakolaisuus, aiheutuvat yksinomaan ihmisten toimesta.

Luonnonkatastrofit

Luonnonkatastrofien aiheuttamat kuolemat ovat lisääntyneet kymmenkertaisiksi 1960-luvulta tähän päivään. Peräti 90 prosenttia katastrofien uhreista asuu kehitysmaissa. Köyhät valtiot eivät kykene varautumaan taloudellisesti luonnonmullistuksiin, kuten maanjäristyksiin ja tulviin, tai kuivuuden aiheuttamaan nälänhätään. Toisaalta monet kehitysmaat sijaitsevat alueilla, joissa luonnon voimat ovat poikkeuksellisen oikukkaat.

Ympäristöpakolaisuus

Ilmastonmuutoksen on arvioitu synnyttävän ihmiskunnan historian suurimman pakolaistulvan maapallolla. Pakolaisia ajavat liikkeelle erityisesti aavikoituminen, vesipula, metsien katoaminen ja äärimmäiset sääilmiöt, joita kaikkia ilmastonmuutos kiihdyttää. Ilmastonmuutoksen äärimmäiset seuraukset ovat pitkäkestoisia, joten pakolaisilla ei ole paikkaa, mihin palata. Monien valtioiden on myös mahdotonta pitää huolta alueelle tulevista pakolaisista.

Ympäristöpakolaisuudesta on jo tullut merkittävin pakolaisuuden syy maailmassa. Ympäristöpakolaisten määrä on suurempi kuin esimerkiksi sotien ja poliittisten tai uskonnollisten vainojen aiheuttaman pakolaisuuden määrä. Ympäristöön liittyvä muutto on ollut erityisen ajankohtaista Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, mutta se vaikuttaa miljooniin ihmisiin myös Aasiassa.

Katastrofien uhrit ovat eräänlaisia kansainvälisen järjestelmän väliinputoajia, sillä heitä ei virallisesti hyväksytä pakolaisiksi. Vuonna 1951 hyväksytty YK:n pakolaissopimus määrittää varsinaisen pakolaisstatuksen ainoastaan henkilöille, jotka ovat joutuneet kotimaassaan poliittisen tai uskonnollisen vainon kohteeksi tai heillä on muu perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi. Toisaalta viime aikoina monet valtiot ovat myöntäneet sotien, nälänhädän tai luonnononnettomuuksien uhreille oleskeluluvan ns. humanitaaristen syiden perusteella.

Ruokaturvallisuus

Yhä edelleen 795 miljoonaa ihmistä maailmassa näkee nälkää , eli joka yhdeksäsosa maapallon väestöstä. YK:n alainen Maailman ruokaohjelma (World Food Programme)  tarkoituksena on parantaa ruokaturvallisuutta erityisesti  kriisitilanteissa sekä ennaltaehkäistä nälkää ja aliravitsemusta. Nälän poistaminen edistää rauhaa ja vakauttaa yhteiskuntia. Se myös kasvattaa väestön tuottavuutta ja taloutta. Koulutuksen lisääntymisessä ja väestönkasvun hillitsemisessä nälän poistamisella on oleellinen osuus.

WFP avustaa vuosittain keskimäärin 80 miljoonaa ihmistä 75 maassa.

 

Lisätietoa:

Maailman ruokaohjelma WFP