Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos on yksi suurimpia kestävää kehitystä, ihmisen hyvinvointia ja koko maapallon tulevaisuutta uhkaava ilmiö. Ilmastonmuutos on globaali, koko ihmiskuntaa koskettava asia. Se aiheuttaa vakavia ympäristötuhoja ja inhimillistä kärsimystä maailmanlaajuisesti.

Ilmastonmuutoksen seuraukset eivät jakaudu tasapuolisesti. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivät eniten kaikkein köyhimmät maat, joilla on heikoimmat mahdollisuudet varautua ja sopeutua muuttuviin olosuhteisiin.

Monet kehitysmaat sijaitsevat alueilla, jotka ovat erityisen haavoittuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Etenkin troopiikissa, rannikkoalueilla, kuivilla seuduilla ja vuoristossa monet ilmastonmuutoksen seuraukset näyttäytyvät merkittävinä. Näillä alueilla vedenpinnan nousu, kuivuudesta johtuva vesipula ja satojen heikkeneminen sekä tarttuvien tautien leviäminen aiheuttavat suuria ongelmia ja haasteita yhteiskuntien hyvinvoinnille.

Useiden kehitysmaiden kansantalous rakentuu maatalouden varaan, jolloin ilmastonmuutoksen aiheuttamat ympäristövaikutukset uhkaavat suoraan ihmisten toimeentuloa. Ilmastonmuutos aiheuttaa päiväntasaajan alueella kuivuutta, eroosiota, helpottaa tautien leviämistä, lisää äärimmäisiä sääilmiöitä ja ennustamattomampia sadekausia. Ilmastonmuutos tulee lisäämään nälänhätää ja kasvattaa puutetta makeasta vedestä.

Ilmasto-oikeudenmukaisuus

Teollisuusmaat ovat aiheuttaneet suurimman osan, yli 80 %, maailman kaikista tähänastisista päästöistä. Nykyäänkin niiden osuus on merkittävä. Esimerkiksi kasvihuonekaasuista huomattavimman, hiilidioksidin päästöistä noin 60 % on teollisuusmaiden aiheuttamia, vaikka teollisuusmaissa asuu enää vain noin viidennes maailman väestöstä. Kehitysmaat, joissa asuu yli 80 % maailman väestöstä, tuottavat vain puoli prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä.

Vaikka päästöt olisivat suhteellisen paikallisia, niiden vaikutukset ja haitat levittäytyvät laajalle. Ilmastonmuutoksesta kärsivätkin usein eniten maat, jotka ovat siihen vähiten syyllisiä.

YK yrittää ilmastoneuvottelujen kautta löytää tasapainoa saastuttajien ja kärsijöiden välille sekä luoda globaalia konsensusta kestävän tulevaisuuden rakentamiselle. Kiistaa on käyty erityisesti siitä, tulisiko teollisuusmaiden korvata päästöjensä vaikutukset muulle maailmalle. Päästötilastoissa USA ja EU ovat historiallisesti suurimmat saastuttajat. Vertaillessa nykyisiä päästöjä kipuaa Kiina molempien edelle. Myös monet muut nousevat teollisuusmaat ovat kasvattaneet päästömääriään huomattavasti.

Yhteisten sitoumusten aikaansaaminen ja päästöjen huomattava vähentäminen on ainoa keino tulevaisuuden elinkelpoisuuden turvaamiselle. Nykyisen sukupolven tulee huomioida toimintansa vaikutukset ja niiden heijastukset tulevaisuuden hyvinvoinnille. Maailma tulisi jättää jälkipolville vähintään samassa tilassa, kuin missä nykyinen sukupolvi sai sen edeltäjiltään.

YK:n ilmastosopimuksen artikla  3.1 toteaa:

”Osapuolten tulisi suojella ilmastoa ihmiskunnan nykyisten ja tulevien sukupolvien parhaaksi, perustuen tasa-arvoon, huomioiden osapuolien yhteisen mutta eriytetyn vastuun ja erilaiset valmiudet.”

Syksyllä 2015 kansainvälinen työ ilmastonmuutoksen toirjumiseksi eteni huomattavasti, kun maailman maat pääsivät yhteisymmärrykseen kansainvälisestä sitovasta ilmastosopimuksesta (Pariisin ilmastosopimus). Sopimus täydentää vuonna 1992 solmittua YK:n ilmastosopimusta.

Kansainvälinen ilmastopaneeli

YK:n ympäristöohjelma UNEP oli mukana perustamassa kansainvälistä hallitustenvälistä ilmastopaneelia, IPCC:tä (Intergovernmental Panel on Climate Change) vuonna 1988 yhdessä Maailman ilmatieteen järjestön kanssa. Paneelin tavoitteena on tuottaa tieteellistä tutkimusta kansallisen ja kansainvälisen ilmastopolitiikan ja päätöksenteon tueksi.

IPCC:n arvion mukaan maapallon keskilämpötila on noussut noin 0,85 astetta viimeisen 135 vuoden aikana. Lämpeneminen on ollut kiihtyvää, kuluneet kolme vuosikymmentä ovat olleet maailmanlaajuisesti lämpimämpiä kuin yksikään aikaisempi vuosikymmen vuoden 1850 jälkeen. 

Kasvavat kasvihuonepäästöt nostavat lämpötilaa edelleen. Vaikka päästöt onnistuttaisiin kääntämään nopeaan laskuun tulevien vuosien aikana, nousee keskilämpötila silti noin asteen.

Pariisin ilmastosopimus

Joulukuussa 2015 Pariisissa maailman maat pääsivät yhteisymmärrykseen kansainvälisestä sitovasta ilmastosopimuksesta. Kyseessä on ensimmäinen kaikkia maailman maita velvoittava ja sitova ilmastosopimus. Se solmittiin YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) 21. osapuolikonferenssissa (Conference of Parties,COP21). Pariisin sopimuksen osapuolet tunnustavat sen, että ilmastonmuutos on kiireellisiä toimia vaativa ja mahdollisesti peruuttamaton uhka ihmiskunnalle ja maapallolle. Tästä syystä sen vastaisessa taistelussa tarvitaan maailman maiden mahdollisimman laajaa yhteistyötä.

Sovitut toimet koskevat vuoden 2020 jälkeistä aikaa, eikä sopimuksella ei ole takarajaa. Sopimus tähtää siihen, että ilmaston lämpeneminen rajoitetaan selvästi alle kahden celsiusasteen, pyrkien sitäkin parempaan, eli puoleentoista asteeseen (1,5 °C) verrattuna esiteolliseen aikaan.

Valtaosa maista ilmoitti omat päästövähennyspanoksensa ennen Pariisin kokousta. Maaliskuuhun 2016 mennessä jo 188 maata oli ilmoittanut kansalliset ilmastotoimia koskevat suunnitelmansa. Ne kattoivat yhteensä jo noin 90% maailman kasvihuonepäästöistä. YK:n mukaan vähennysten kunnianhimon taso ei kuitenkaan ollut vielä riittävä edes 2 asteen tavoitteen saavuttamiseksi.

Pariisissa kuitenkin sovittiin, että YK-neuvotteluissa maiden ilmoittamien päästävähennystavoitteiden riittävyyttä arvioidaan seuraavan kerran vuonna 2018, ja viimeistään vuodesta 2020 lähtien niitä arvioidaan viiden vuoden välein. Maat saavat muuttaa päästörajoja vain tiukempaan suuntaan.

Sopimuksessa uutta on myös se, että aiempi jyrkkä jako kehittyneisiin teollisuusmaihin ja kehitysmaihin murrettiin. Pariisin sopimuksen päästörajat sekä velvoite raportoida vähennysten etenemisestä koskevat kaikkia maita. Teollisuusmaat tukevat köyhempiä maita antamalla heille ilmastorahoitusta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Pariisin ilmastosopimuksen voimaantulokynnys täyttyi, kun riittävä määrä osapuolia oli ratifioinut sen. Sopimus tuli voimaan 4.11.2016.

Katso:

Aikajana ilmastosopimuksista

Getting climate-ready - Guide for schools for climate action (UNESCO) 

Lue lisää:

Pariisin ilmastosopimus

YK, ilmastonmuutos ja kestävän kehityksen tavoitteet

Kansainvälinen ilmastopaneeli, IPCC

Ilmatieteenlaitos, kansainvälinen ilmastopaneeli

Suomen IPCC-työryhmä

Uutisia:

http://yle.fi/uutiset/pariisissa_neuvoteltu_ilmastosopimus_allekirjoitet...

https://www.unric.org/fi/uutisarkisto/27467-mahdottomasta-mahdollista