Suomen YK-liitto kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ja lausuu kunnioittavasti lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa koskien seuraavaa:
Yleistä
YK-liitto kiittää lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa valmistellutta työryhmää ansiokkaasta työstä. On ilahduttavaa, että lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin on nostettu keskeiseksi hallituskauden painopisteeksi.
YK-liitto huomioi ilahtuneena kehittämisohjelman laajuuden ja painopisteiden moninaisuuden. Erityisen ilahduttavaa on kehittämisohjelman sisällöllinen monipuolisuus sekä yleinen tavoite ohjelman tavoitteiden ja suositusten huomioimisesta kaikilla hallinnonaloilla. Erityisen merkittävää on kirjaus päätösten lapsivaikutusten arvioinnin tarpeesta kaikilla sektoreilla sekä tavoite lasten, nuorten ja perheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisestä ja eriarvoisuuden estämisestä. Lisäksi YK-liitto huomioi merkittävänä tavoitteen lisätä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettavuutta sekä kirjauksen vuosittaisen toimeenpanosuunnitelman laatimisesta sopimuksen velvoitteiden toteutumisen seuraamiseksi.
Kiittäen mahdollisuudesta lausua kehittämisohjelman sisällöistä YK-liitto tuo esiin muutamia kokonaisuuksia, joihin se toivoo vielä kiinnitettävän lisähuomiota. Annamme pyydettäessä mielellämme tarkennuksia esitettyihin asiakokonaisuuksiin.
Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, kappale 2
Lapset ja nuoret tänään sekä tulevaisuuden haasteet (s. 4-14)
2.3.2 Hallituksen linja - lapsi- ja nuorisoystävällinen Suomi (s.12-14)
Yleistä
YK-liitto pitää tärkeänä nuoren sukupolven globaalin ja ekologisen omantunnon vahvistamista sekä tavoitetta laajentaa ympäristötietouden ja kestävän elämäntavan oppimista opetus- ja ympäristöhallinnon lisäksi myös muille hallinnonaloille, elinkeinoelämälle, seurakunnille, järjestöille ja medialle. Vastuullisen toimijuuden tukeminen on ensiarvoisen tärkeää tavoitteeseen pääsemiksi.
Lisähuomiota toivotaan kiinnitettävän:
(s. 12) YK-liitto toivoo lisähuomiota kiinnitettävän kestävän elämäntavan ja kestävän kehityksen laajaan ymmärtämiseen. Kestävän kehityksen turvaamiseksi ja elinkelpoisen tulevaisuuden varmistamiseksi on ympäristötietouden ohella huomioitava kestävän kehityksen sosiaaliset,
taloudelliset ja kulttuuriset ulottuvuudet. Sosio-ekonomisten vaikutusten arviointi ja seuranta osana kestävän kehityksen linjauksia on tärkeää.
(s. 13) YK-liitto esittää lisättäväksi hallituksen tavoitteisiin yleisen päämäärän lasten ja nuorten maailmankansalaisuuden vahvistamisesta ja oman toimijuuden tukemisesta. Tulevaisuuden lasten ja nuorten asenteisiin, toimintatapoihin ja kykyihin toimia vastuullisesti tulee YK-liiton näkemyksen mukaan kiinnittää erityistä huomioita. Opetuksen ja koulutuksen tulee tukea näitä tavoitteita kaikilla tasoilla varhaiskasvatuksesta jatko-opintoihin. Myös nuorten vapaa-ajan toiminnan mahdollisuuksia tukea nuorten kasvua globaaleiksi toimijoiksi tulee edistää.
Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, kappale 3
Luovuuden ja yhteisöllisyyden Suomi (s. 14-18)
Yleistä
YK-liitto jakaa työryhmän näkemyksen muiden kulttuurien tuntemuksen ja erilaisuuden ymmärtämisen tärkeydestä osana kulttuurien välistä vuoropuhelua. Niin oman kuin vieraidenkin yhteiskuntien taide- ja kulttuuriperinnön tunteminen on osa maailmankansalaisuutta ja auttaa nuorta löytämään oman paikkansa globalisoituvassa maailmassa. Maailmankansalaisuuteen kasvaminen ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti, vaan se vaatii monipuolista panostusta yhteiskunnan eri sektoreilla.
3.5. Kansainvälisyyskasvatus (s. 17 -18)
Yleistä
YK-liitto huomioi ilahtuneena kehittämisohjelman kansainvälisyyskasvatusta painottavan osuuden ja kiittää erityisesti ihmisoikeus- ja rauhankasvatuksen sisällyttämisestä osaksi kokonaisuutta.
Lisähuomiota toivotaan kiinnitettävän:
(s. 17) Kansainvälisyyskasvatuksen käsitteen kokonaisvaltaisuuden varmistamiseksi YK-liitto esittää kuvaukseen lisättäväksi termin globaalikasvatus. Globaalikasvatuksella tarkoitetaan kansainvälisten järjestelmien ja päätöksenteko prosessien ymmärtämiseen sekä maailmanlaajuiseen yhteisvastuun lisäämiseen tähtäävää koulutus- ja kasvatustoimintaa. Globaalikasvatuksella tehdään tunnetuksi YK:n toimintaa, edistetään ihmisoikeuksien tuntemusta, sekä tuetaan vastuullista ja aktiivista kansalaisuutta. Kestävän kehityksen tavoitteet ja päämäärät ovat keskeisiä globaalikasvatusta ohjaavia periaatteita. Näiden tavoitteiden sisällyttämistä osaksi lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa YK-liitto pitää erityisen tärkeänä.
(s.18) Kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteena on kehittämisohjelman mukaisesti ohjata lasten ja nuorten kasvua kansainvälisyyteen, erilaisuuden tunnistamiseen ja samanarvoisuuden arvostamiseen. YK-liitto korostaa tavoitteen saavuttamiseksi olevan tärkeää tarjota nuorille valmiuksia ja mahdollisuuksia toimia globalisoituvassa maailmassa. Toimintakyvyn mahdollistaminen edellyttää globaalin maailman rakenteiden tuntemista ja kykyä toimia siinä. Tietojen ja taitojen monipuolinen harjaannuttaminen on edellytys maailmankansalaisuuteen kasvamiselle.
YK-liitto toivoo tavoitteissa korostettavan erilaisten kansainvälisten päätöksentekojärjestelmien tuntemusta ja niiden aikaansaannoksia ihmisoikeuksien, rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi. Lapsen oikeuksien sopimuksen ohella YK-liitto toivoo myös muiden YK-järjestelmän puitteissa laadittujen kansainvälisten asiakirjojen ja sopimusten laaja-alaista huomioimista kehittämisohjelmassa. Muun muassa vammaisten ihmisoikeuksia ja alkuperäiskansojen oikeuksia koskevien yleissopimusten toimeenpano ja niiden sisältöjen esiin tuominen on tärkeää. YK-liitto toivoo hallituksen huomioivan poikkisektorialisesti näiden ja muiden Suomea velvoittavien ihmisoikeussopimusten lapsiin ja nuoriin kohdistuvat velvoitteet.
Lisäksi YK-liitto toivoo tavoitteisiin lisättävän kansainvälisyys- ja ihmisoikeuskasvatuksen vahvistamisen jatko-opiskelun eri tasoilla. Varhaiskasvatuksen, kouluopetuksen ja koulun ulkopuolella tapahtuvan oppimisen lisäksi kansainvälisyyskasvatus tulee sisällyttää osaksi lukio- ja ammatillisen opetuksen sisältöjä. Lisäksi tulee varmistaa kansainvälisyyskasvatuksen integrointi osaksi ammatillista ja akateemista korkeakoulutusta. Jokaisen lasten ja nuorten kanssa työskentelevän tulisi saada perustiedot kansainvälisyyskasvatuksen teemoista monipuolisesti.
(s.18) Toimenpideosion kirjausta tavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavista keinoista ja kohderyhmistä YK-liitto pitää laaja-alaisena ja kattavana. Erityisen ilahtuneena YK-liitto huomioi kansalaisjärjestöjen roolin vahvistamiseen tähtäävän osuuden sekä opetusmateriaalituotantoon liittyvän sisällöllisen täydennystarpeen havaitsemisen. YK-liitto esittää toiveen järjestösektorin erityisosaamisen hyödyntämisestä opetusmateriaalien suunnittelun yhteydessä.
Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, kappale 4
Monikulttuurisuus (s. 19-21)
Yleistä
YK-liitto huomioi ilahtuneena kehittämisohjelman tavoitteet monikulttuurisen Suomen rakentamiseksi. Vähemmistökulttuurien aseman ja oikeuksien turvaaminen on keskeistä yhdenvertaisten mahdollisuuksien luomiseksi. Erityisesti lasten ja nuorten identiteetin rakentumisen kannalta on oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin turvattava. Erityisen ilahtuneena YK-liitto huomioi tavoitteiden saavuttamiseksi kirjattujen toimien laaja-alaisuuden.
4.4. Yhdenvertaisuus ja syrjinnän torjuminen (s.21)
Yleistä
YK-liitto toteaa kehittämisohjelman tavoitteen yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden lisäämisestä olevan keskeistä suomalaisen yhteiskunnan moniarvoisuuden toteutumiseksi. Myönteisten asenteiden lisääminen nuorten keskuudessa ja koko yhteiskunnassa on ensiarvoisen tärkeää.
Erityisen merkittävänä YK-liitto huomioi ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuuskysymysten sisällyttämisen osaksi opettajien ja nuorisotyöntekijöiden koulutusta, ja tavoitteen vähemmistökulttuuritietouden integroimisesta osaksi kaikille annettavaa opetusta eri kouluasteilla.
Lisähuomiota toivotaan kiinnitettävän:
(s. 21) YK-liitto toivoo erityistä huomiota kiinnitettävän kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kulttuurirajat ylittävään kommunikaatioon. Kehittämisohjelman yhtenä yleisenä tavoitteena on maailmankansalaisuus, jonka edellytyksenä ovat avoin dialogi ja positiiviset kohtaamiset enemmistö- ja vähemmistökulttuurien kesken.
Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, kappale 6
Laajaan osallistumiseen (s.24-29)
Yleistä
YK-liitto pitää merkittävinä kehittämisohjelman painotuksia lasten ja nuorten osallisuuden lisäämisestä yhteiskunnan eri tasoilla. Erityisesti osallistumismahdollisuuksien tehostamiseen ja lasten ja nuorten kuulemismenettelyjen parantamiseen tähtäävät toimenpide-ehdotukset ansaitsevat kiitokset.
6.5. Vaalijärjestelmä ja demokratiakasvatus (s.27-28)
Yleistä
YK-liitto huomioi ilahtuneena tavoitteen lisätä toimia aktiivisen kansalaisuuden tukemiseksi ja demokratiakasvatuksen vahvistamiseksi. Erityisesti painotukset opetushenkilöstön koulutuksen ja opetusmateriaalien sisällöissä todetaan merkittäviksi. Myös kansalaisjärjestöjen vierailutoiminnan sisällyttäminen osaksi yhteiskunnallista opetusta huomioidaan kiitoksin.
Lisähuomiota toivotaan kiinnitettävän:
YK-liitto tuo tiedoksi Malli-YK -toiminnan esimerkkinä kouluissa, kerhoissa ja oppilaitoksissa annettavasta demokratiakasvatuksesta. Malli-YK -kokous tarjoaa tilaisuuden tutustua kansainväliseen päätöksentekojärjestelmään, diplomaattisiin menettelyihin sekä kokouskäytäntöihin. Lisäksi menetelmä mahdollistaa monipuolisen perehtymisen eri valtioiden politiikkaan, historiaan, talouteen ja kulttuuriin. YK-liitto toivoo kehittämisohjelman huomioivan eri menetelmät aktiivisen kansalaisuuden ja demokratiakasvatuksen keinoina.
6.8. Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten parantaminen (s. 29)
Yleistä
YK-liitto toteaa myönteisenä kehittämisohjelman kirjauksen järjestöjen roolista lasten ja nuorten hyvinvoinnin luomisessa. Järjestöjen tarjoamat palvelut, toimintamallit ja materiaalit ovat monipuolisia ja täydentävät ns. julkisen sektorin palveluja.
Lisähuomiota toivotaan kiinnitettävän:
YK-liitto esittää kuvaukseen lisättäväksi kansainvälisyyskasvatusta ja rauhantyötä tekevät järjestöt. Kolmannen sektorin laaja-alainen huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää kehittämisohjelman tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi.
Helsingissä
12.10.2007
Helena Laukko
Toiminnanjohtaja