Kannanotto/lausunto

Globaalipolitiikan koherenssiohjelma yhdeksi hallituskauden kehittämisohjelmista

Suomen YK-liiton esitys globaalipolitiikan koherenssiohjelman perustamisesta yhdeksi tulevan hallituskauden kehittämisohjelmaksi.

Globaalipolitiikan koherenssiohjelman tavoitteena on globalisaation parempi hallinta ja sen kulttuurillisten, sosiaalisten sekä ympäristöllisten vaikutusten tasa-arvoinen yhdistäminen tuottavaan talouteen. Lisäksi tavoitteena on Suomen globaalipolitiikan vaikuttavuuden tehostaminen yhdistämällä toisiaan tukevia politiikkaelementtejä johdonmukaisiksi kokonaisuuksiksi. 

Esitys

Valtioneuvoston tulee asettaa tulevalle hallituskaudelle globaalipolitiikan koherenssiohjelma yhdeksi keskeiseksi hallituskauden kehittämisohjelmaksi.
Esitämme, että globaalipolitiikan koherenssiohjelma toimisi poikkihallinnollisena toimintaohjelmana valtioneuvoston alaisuudessa politiikkaohjelmien tapaan. Globalisaation hallintaan liittyviä kysymyksiä hoidetaan lähes kaikkien eri ministeriöiden toimialoilla ilman riittävää poikkihallinnollista ja laaja-alaista koordinaatiota. Politiikkaohjelma mahdollistaa samalla globalisaatiokysymysten pitkäjänteisemmän valmistelun yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa.

Toimikausi

Seuraava hallituskausi 2007- 2011.

Tausta

Globaalin yhteiskunnan ja sen toimintaympäristön muuttuminen tuo uusia haasteita kansallisille päätöksentekorakenteille. Keskeinen haaste on saada hallinnon eri sektorit toimimaan tehokkaasti ja koordinoidusti yhä nopeammin muuttuvassa ja monimutkaistuvassa toimintaympäristössä.

Globalisaatio on keskeinen osa kaikkien hallinnonalojen politiikkaa ja sen vaikutukset heijastuvat myös perinteiseen kotimaiseen toimintakenttään. Kansainvälisen päätöksentekojärjestelmän rakenteiden muutosprosessi on parhaillaan käynnissä ja prosessiin vaikuttaminen edellyttää myös Suomelta laaja-alaista ja johdonmukaista seurantaa ja tavoitteenasettelua.

YK:n reformi on käynnissä ja kansainvälisten rahoituslaitosten uudistuminen aluillaan. Parhaillaan eri tahoilla käsittelyssä oleviin uudistusesityksiin vastaaminen sekä kansallisesti että osana EU:n yhtenäistä ulkopolitiikkaa edellyttää Suomelta tavoitteellista ja johdonmukaista kannanmuodostusta.

Tavoitteet

Euroopan Unionin ulko- ja turvallisuuspoliittinen strategia, YK:n reformi ja vuosituhannen huippukokouksen suositusten toimeenpanon seuranta ovat oleellinen osa ohjelmaa. Globaalipolitiikan ohjelma kokoaisi yhteen myös Helsinki-prosessin ja EU:n puheenjohtajuuskaudella syntyneitä aloitteita.

Suomen YK-politiikan vuonna 2000 kirjatut tavoitteet ovat vanhentuneita. Tulevalla hallituskaudella tulee käynnistää prosessi tavoiteohjelman uudistamiseksi. Suomen nykyinen YK-politiikka on sirpaloitunutta ja sen koordinaatio heikkoa. YK-asioiden käsittely eduskunnassa ja kansalaisyhteiskunnan parissa on hajanaista ja satunnaista. Tulevalla hallituskaudella tarvitaan eri toimijat yhteen kokoava, laaja-alainen globaalipolitiikan ohjelma, joka pohtii suomalaisia lähtökohtia ja tavoitteita globalisaation haasteisiin vastaamiseksi sekä rakentaa pohjaa systemaattiselle ja pitkäjänteiselle asioiden valmistelulle ja vuoropuhelulle.

Politiikkaohjelman lisäksi esitämme, että hallitus antaa tulevalla kaudella eduskunnalle YK-asioiden selonteon.

Tehtävä

Globaalipolitiikan foorumi kokoaisi laaja-alaisesti eri hallinnonaloja sekä kansalaisyhteiskuntaa vähintään kahdesti vuodessa keskustelemaan ajankohtaisista kansainvälisistä muutosprosesseista (esimerkiksi elokuussa ennen YK:n yleiskokouksen alkua ja toisen kerran helmi-maaliskuussa). Globaalipolitiikan koherenssiohjelma toimisi samalla informaatiokanavana ja portaalina kansainvälisiin rakenteisiin:

  1. Varmistaa suomalaisen globaalipolitiikan laaja-alainen valmistelu pitkäjänteisessä ja johdonmukaisessa yhteistyössä kansalaistoimijoiden kanssa
  2. Seurata kansainvälistä keskustelua ja edesauttaa globalisaation hallintaan liittyvien kysymysten esillä pitämistä kotimaisessa mediassa
  3. Edistää globalisaatiotutkimusta ja tutkimustiedon hyödyntämistä kannanmuodostuksessa.

Mukaan kutsuttavia tahoja olisivat mm.

  • Ulkoministeriö (Kehitys- ja kauppapolitiikka/ KPT, ihmisoikeusneuvottelukunta)
  • Valtiovarainministeriö (Kansainväliset rahoituslaitokset)
  • Ympäristöministeriö (Ympäristö ja kestävä kehitys/ Kestävän kehityksen toimikunta)
  • Opetusministeriö (Koulutus, tutkimus ja kulttuuri / UNESCO - toimikunta)
  • Sosiaali- ja terveysministeriö (Sosiaalinen kehitys, tasa-arvo/ Sosiaalisen kehityksen työryhmä)
  • Työministeriö (työllisyys, siirtolaisuus- ja maahanmuuttokysymykset)
  • Sisäasiainministeriö (siviilikriisinhallinta, ihmisoikeudet, siirtolaisuus- ja maahanmuuttokysymykset)
  • Puolustusministeriö (laaja turvallisuus ja rauhanturvatoiminta)
  • Kauppa- ja teollisuusministeriö (kauppa, kehitys ja investoinnit)
  • Maa- ja metsätalousministeriö (FAO)
  • Eduskunta (Kansainvälisten asiain foorumi, valiokunnat)
  • Kansalaisyhteiskunta (järjestöt, kirkko, ay-liike, yritysmaailma)
  • Tutkimuslaitokset
  • Puolueet