Ihmisoikeuksien määräaikaistarkastelu UPR

Yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu (Universal Periodic Review, UPR) on mekanismi, joka keskittyy YK:n jäsenvaltioiden ihmisoikeustilanteen seurantaan ja valvontaan. Suomi oli kolmatta kertaa tarkastelun kohteena keväällä 2017.

UPR on ainoa kansainvälinen mekanismi, jossa tarkastellaan kaikkia maailman maita kaikkien ihmisoikeuskysymysten osalta. Se perustettiin vuonna 2006 tuoreen ihmisoikeusneuvoston yhteyteen.

Tarkastelu toimii vertaistarkasteluna, jossa muut valtiot voivat osoittaa kysymyksiä ja suosituksia tarkasteltavana olevalle maalle. Myös kansalaisyhteiskunta voi osallistua tarkasteluun.

Mekanismista on tullut nopeasti YK:n ihmisoikeustarkasteluista ehkä näkyvin ja poliittisesti merkittävin. Tarkoituksena on että UPR täydentää muita ihmisoikeustilanteen seuraamisen tapoja, kuten eri YK-sopimusten seurantamekanismeja.

Tarkastelun kulku

Tarkastelut tehdään sykleissä, ja yhden syklin aikana arvioidaan kaikki jäsenmaat.

Arvioinnin kohteena on vuosittain 48 valtiota, ja prosessi alkaa alusta neljän vuoden välein. Viimeisin, järjestyksessään kolmas sykli alkoi tammikuussa 2017. Suomen tarkastelu oli heti sen alkupuolella, toukokuussa 2017. (Ks. alempana tällä sivulla kansalaisjärjestöjen YK:lle toimittamia raportteja tarkastelun taustaksi.)

Itse tarkastelu pidetään Genevessä, ja se kestää 3,5 tuntia. Tarkastelu tehdään työryhmässä (Working Group), joka koostuu kaikista YK:n jäsenmaista. Muut sidosryhmät kuten kansalaisjärjestöt, kansalliset ihmisoikeustoimijat ja YK-järjestöjen edustajat saavat osallistua työryhmään, mutta eivät saa puheenvuoroja.

  • Ennen tarkastelua tarkasteltavana oleva maa toimittaa YK:lle raportin maan ihmisoikeustilanteesta. Tarkastelun pohjana ovat myös OHCHR:n eri YK-elinten tietojen perusteella kokoama raportti maan tilanteesta ja kansalaisyhteiskunnan toimittamien raporttien koonti.
     
  • Kyseessä on vertaistarkastelu, eli muut valtiot voivat osoittaa raportoivalle valtiolle kysymyksiä ja suosituksia. Tarkasteltavana oleva valtio vastaa etukäteen kirjallisesti toimitettuihin kysymyksiin samalla kun se esittelee raporttinsa.
     
  • Kun valtio on esitellyt oman raporttinsa ja vastannut ennakkokysymyksiin, alkaa keskustelu. Keskustelun aikana muut valtiot esittävät lisää kysymyksiä ja suosituksia siitä, miten tarkasteltavana olevan maan tulisi parantaa ihmisoikeustilannettaan. Tarkasteltava valtio voi vastata ja kommentoida, ja viimeiseksi se pitää loppupuheenvuoron. 

Itse tarkastelutilanne on vain yksi osa UPR-sykliä. Maat saavat tarkastelussa toimintasuosituksia ihmisoikeustilanteensa parantamiseksi. Tarkastelujensa välillä maiden on määrä toimeenpanna saamiaan suosituksia ja tekemiään vapaaehtoisia lupauksia.

Maan on vastattava kaikkiin suosituksiin, mutta kaikkia sen ei ole pakko hyväksyä. Toisessa tarkastelussa Suomi esimerkiksi hyväksyi sille annetuista 78 suosituksesta kokonaan 71 ja osittain neljä. Samassa istunnossa kaikkien maiden saamista suosituksista 75,5% hyväksyttiin ja 20,1 % hylättiin. Tarkastellut 17 jäsenmaata saivat keskimäärin 143 suositusta maata kohden.

Koko syklin vaiheet:

  1. Maan raporttia tarkastellaan UPR-työryhmässä. Muut valtiot esittävät kysymyksiä ja suosituksia.
  2. Tarkasteltava maa ottaa alustavan kannan annettuihin suosituksiin ja päättää, mitkä ottaa tarkasteltavaksi.
  3. Maa tarkastelee suosituksia kansallisella tasolla.
  4. Maa kertoo ihmisoikeusneuvoston istunnossa, mitkä suositukset se hyväksyy.
  5. Maa voi tehdä suositusten etenemisestä vapaaehtoisen välikausiraportin kahden vuoden kuluttua tarkastelusta.
  6. Seuraavassa tarkastelussa käsitellään uudelleen maan ihmisoikeustilanneetta ja sitä, miten edelliset suositukset on toimeenpantu.

Kansalaisjärjestöjen vaikuttamismahdollisuudet

Kansalaisjärjestöjen edustajia Yhdysvaltojen UPR-tarkastelussa vuonna 2010. Kuva: United States Mission Geneva

Kansalaisjärjestöt voivat osallistua UPR-tarkasteluun monin tavoin.

  • Järjestöt voivat toimittaa tietoa tarkasteltavana olevan maan ihmisoikeustilanteesta YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle. Raporteista kootaan kooste tarkasteluun.
     
  • Osallistua kansallisiin konsultaatioihin. Suomessa on järjestetty kansalaisjärjestökuulemisia, joissa UPR-raporttiluonnoksesta keskustellaan. Luonnosta on saanut kommentoida myös kirjallisesti.
     
  • Kansalaisjärjestöt voivat osallistua UPR-työryhmän istuntoihin, mutta niillä ei ole puheoikeutta. Mutta järjestöt voivat pyrkiä vaikuttamaan siihen, mitä asioita eri valtiot nostavat esiin kysymyksissään ja suosituksissaan.
     
  • Järjestöt voivat pitää puheenvuoroja ihmisoikeusneuvoston perusistunnoissa, joissa tarkastelun raportti hyväksytään ja siitä keskustellaan.
     
  • Järjestöt voivat tietenkin myös osallistua keskusteluun valtion otettua suositukset kansalliseen tarkasteluun. Keskeistä on seurata suositusten toimeenpanoa ja vaikuttaa siihen. Järjestöt voivat myös vaikuttaa valtion mahdolliseen vapaaehtoiseen väliraporttiin.

Katso myös ihmisoikeusvaltuutetun toimiston tekemä ohjekirja kansalaisjärjestöille.

Kansalaisyhteiskunnan raportit Suomen tarkasteluun 2017

Useat kansalaisjärjestöt ja muut toimijat ovat toimittaneet YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle taustatietoa Suomen toukokuussa tulevaan tarkasteluun. Raportit tuli jättää viimeistään syyskuussa 2016. Lisäksi kansalaisjärjestöt saivat kommentoida suoraan Suomen UPR-raporttiluonnosta ennen sen toimittamista YK:lle.

Raportteja:

Kokonaisuudessaan Suomen vuoden 2017 tarkastelun taustana olleet raportit ovat täällä. Ne sisältävät Suomen oman kansallisen raportin, YK:n koostaman tietopaketin Suomen tilanteesta ja yhteenvedon sidosryhmien (mukaan lukien kansalaisjärjestöt) raporteista.

 

Lisätietoja:

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun (OHCHR) sivuilta löytyy tietoa UPR-prosessista. Sivuilta löytyy myös kaikkien menneiden tarkastelujen taustadokumentit.

UPR Info on kansalaisjärjestö, joka kokoaa tietoa tarkastelun eri vaiheista ja mahdollisuuksista vaikuttaa. Sivuilta löytyy tietoa UPR:stä yleisemmin sekä eri maiden tarkastelun aikataulut, saadut suositukset, vinkkejä vaikuttamiseen ja taustamateriaaleja.

Ulkoministeriön sivuilla tietoa Suomen vuoden 2017 tarkastelusta.


Päivitetty viimeksi: 17.5.2017