Suomen YK-liiton vaikuttamistyössä YK:n toiminnan ja periaatteiden tukemisella tarkoitetaan sekä YK:ssa käsiteltäviä asioita että järjestöön rakenteena kohdistuvia uudistuksia.

Peruskirjan I luvun mukaan YK:n neljä päämäärää ovat:

1. ylläpitää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta tehokkaiden yhteisten toimenpiteiden avulla ja pyrkiä rauhanomaisin keinoin selvittämään kansainväliset riidat ja tilanteet, jotka saattavat johtaa rauhan rikkoutumiseen
2. kehittää kansakuntien välillä ystävällisiä suhteita, jotka perustuvat kansojen yhtäläisten oikeuksien ja niiden itsemääräämisoikeuden periaatteen kunnioittamiseen, sekä ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin maailmanrauhan lujittamiseksi
3. aikaansaada kansainvälistä yhteistyötä kansainvälisten taloudellisten, sosiaalisten, sivistyksellisten ja humanitaaristen ongelmien ratkaisemiseksi sekä kaikille ilman minkäänlaista erottelua kuuluvien ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi
4. toimia keskuksena, joka yhdenmukaistaa kansakuntien toimet näiden yhteisten päämäärien saavuttamiseksi

Maailmanjärjestön panos kaikilla kansainvälisen politiikan alueilla perustuu YK:n peruskirjan antamiin valtuuksiin. Päämäärien tavoitteleminen ei konkreettisen toiminnan tasolla ole aina ongelmatonta.

YK kykenee toimimaan vain silloin, kun sen jäsenvaltiot antavat sille toimintavaltuudet. YK:n saavutukset - tai takaiskut - heijastelevat aina jäsenmaiden tahtoa. Poliittiset erimielisyydet ovat osa demokraattista keskustelua, myös maailman suurimmassa rauhanjärjestössä. Kyseessä on kuitenkin ainoa aidosti multilateraalinen järjestö, jonka puitteissa globaaleja ongelmia voidaan ratkoa tasavertaisesti.

Suomen YK-liiton näkökulmasta jäsenvaltioiden tulee antaa maailmanjärjestölle sellaiset toiminnan valtuudet ja resurssit, joilla yhteisesti - usein myös yksimielisesti - sovitut poliittiset linjaukset voidaan käytännössä toteuttaa. Jo annetuista sitoumuksista tulee pitää kiinni, oli kyse sitten perusbudjetin kansallisista maksuosuuksista tai uuden toimielimen, kuten ihmisoikeusneuvoston, toimivaltuuksista.

Sisällöllistä vaikuttamistyötämme ohjaa pitkälti kansainvälinen ja kansallinen poliittinen agenda. Esimerkiksi vuonna 2008 keskitymme ilmastonmuutokseen ja ihmisoikeuksiin. Vuosituhatjulistus ja -tavoitteet ovat olleet toiminnassamme painopisteenä jo usean vuoden ajan.

YK:n rakenteellinen uudistus, niin sanottu YK-reformi, liittyy YK:n sisällölliseen toimintaan monin tavoin. Kyse ei ole irrallisista, hallinnollisista uudistuksista, vaan sarjasta toisiinsa liittyviä, johdonmukaisia muutoksia.

YK-järjestelmää uudistetaan siksi, että se voisi paremmin toimia vuosituhatjulistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuosituhatjulistuksen keskeinen, kantava ajatus puolestaan on turvallisuuden, ihmisoikeuksien ja kehityksen välisen yhteyden vahvistaminen. Turvallisuutta ei voi olla ilman kehitystä, kehitystä ei voi olla ilman turvallisuutta, ja kumpaakaan ei voi saavuttaa, ellei ihmisoikeuksia kunnioiteta.