YK-järjestelmässä kansalaisjärjestöt voivat virallistaa YK-yhteytensä pääasiassa kahden väylän kautta: hakemalla konsultatiivista asemaa ECOSOC:lta tai hakemalla kumppanuusasemaa sihteeristön alla toimivalta DPI/NGO-osastolta (Department of Public Information). ECOSOC:n kohdalla järjestön työn täytyy liittyä jollain tavalla neuvoston toiminta-alaan, ja DPI/NGO-osaston kohdalla järjestön toimintaan täytyy sisältyä YK:hon liittyvää tiedotustoimintaa.

Suomen YK-liitolla on YK-liittojen maailmanjärjestön (World Federation of United Nations associations WFUNA) kautta yleinen konsultatiivinen asema ECOSOC:ssa sekä kumppanuusasema DPI/NGO-osaston toiminnassa.

DPI/NGO-osaston kumppanuus tarkoittaa käytännössä tiedonsaantia, verkostoitumista sekä oikeutta osallistua vuosittaiseen konferenssiin New Yorkissa. DPI/NGO-osaston toiminnassa on mukana 1533 kansalaisjärjestöä, joista 634 omaa myös konsultatiivisen aseman ECOSOC:ssa.

Konsultatiivisessa asemassa on ikään kuin kolme erilaista jäsenyysluokkaa: yleinen konsultatiivinen asema, erityinen konsultatiivinen asema sekä ns. rosteri-asema.

ECOSOC on myöntänyt konsultatiivisen aseman 3051 kansalaisjärjestölle (yleinen asema 139 järjestöä, erityinen asema 1956 järjestöä, ja ns. rosterissa 955 järjestöä). Konsultatiivisen aseman omaavat järjestöt voivat pääsääntöisesti osallistua kansainvälisiin YK-konferensseihin sekä niitä valmisteleviin kokouksiin. Aseman omaavat järjestöt voivat myös edustautua YK-järjestelmässä.

Yleinen konsultatiivinen asema voidaan myöntää suurille kansainvälisille kansalaisjärjestöille, joiden toiminta on vakiintunutta, joiden työ kattaa suuren osan ECOSOC:n toiminta-aloista ja on maantieteellisesti laaja-alaista.

Erityinen konsultatiivinen asema voidaan myöntää kansalaisjärjestöille, joilla on erityistä osaamista joistakin ECOSOC:n toiminta-aloista, mutta joiden toiminta ei vielä ole kovin vakiintunutta. Suomalaisista järjestöistä tässä asemassa on Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry (2004).

Kansalaisjärjestöt, jotka hakevat konsultatiivista asemaa, mutta eivät täytä kahden ensimmäisen jäsenyysaseman kriteerejä, voidaan hyväksyä rosteriin. Näiden järjestöjen toiminta saattaa olla hyvin kapea-alaista tai teknisluonteista, mutta niiden katsotaan voivan hyödyttää ECOSOC:n tai sen alaisten toimielinten työtä. Rosteriin voi päästä ECOSOC:n kansalaisjärjestökomitean tai YK:n pääsihteerin suosituksesta, tai mikäli järjestöllä on konsultatiivinen asema jossakin YK:n erityisjärjestössä. Suomalaisista järjestöistä tässä asemassa on Väestöliitto (2002).