Kansainvälisen tutkimuksen mukaan maissa, joissa naisten lukutaito ja koulutustaso on huomattavasti miehiä huonompi, myös nälkää näkevien määrä on suurempi. Tutkimuksen on tehnyt International Food Policy Research Institute (IFPRI).

Instituutin luoman globaalin nälkäindeksin (Global Hunger Index, GHI) mukaan tarpeita poliittisten linjausten tekemiseen on sekä sukupuolten väliseen tasa-arvoon, sosiaaliseen suojeluun sekä hallintoon liittyen, jotta ruokaturvaa voidaan parantaa.

Indeksi listaa 121 maata käyttäen asteikkoa yhdestä sataan (1 tarkoittaa ei nälkää, 100 tarkoittaa toista ääripäätä). Alle 4,9 alle asettuvat arvot määritellään vähäiseksi nälkäongelmaksi (low hunger), arvot 10 ja 19,9 välillä vakavaksi nälkäongelmaksi (serious problem) ja 30 tai sen yli asettuvat arvot määritellään erittäin hälyttäväksi(extremely alarming).

Indeksi ilmaisee nälkää sen mukaan, miten ruokaa on saatavilla per capita suhteessa tarvittavaan kalorimäärään, huomioiden alle 5-vuotiaiden lasten painon sekä alle 5-vuotiaiden kuolleisuuden. 

"Sukupuolten välinen tasa-arvo on avaintekijä nälkäongelman ratkaisemisessa. Mitä paremmin naiset ovat koulutettuja, sitä suuremmalla todennäköisyydellä he vievät lapsensa sairaalaan", toteaa vanhempi tutkija Suresh Babu IFPRI:sta. 

Esimerkiksi Tšad saa globaalilla nälkäindeksillä arvon 31.3. Maassa naisten lukutaito jää 13 prosenttiin suhteessa miesten 41 prosenttiin. Mutta Botswanassa, jossa peruskoulutus on saatavilla kaikille kymmeneen ikävuoteen asti ja jossa on kiinnitetty menestyksekkäästi huomiota sukupuolten väliseen tasa-arvoon kaikilla koulutustasoilla, sijoittuminen asteikolla asettuu lukuun 12.1. 

"Me toivomme, että GHI ei ainoastaan lisää keskustelua ongelmasta, vaan saa aikaan myös toimintaa äärimmäisen haavoittuvaisuuden ja sukupuolten välisen tasa-arvon suitsemiseksi", toteaa saksalaisessa Welthungerhilfe -järjestössä ruokaturva-asioista vastaava Constanze von Oppeln. 

IFPRI:n tutkimuksen mukaan naisten ja miesten välisten tasa-arvoerojen tasaaminen vähentäisi aliravittujen lasten määrää Etelä-Aasiassa 13,4 miljoonalla ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 1,7 miljoonalla. 

Afrikassa ja Etelä-Aasiassa 29 valtion tilanne on erittäin hälyttävä, eli indeksin arvo on 30 tai yli. Yhdeksän kymmenestä huonoiten pärjäävästä valtiosta sijaitsee Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. 

Aliravittujen ihmisten määrä on suurin Kongon demokraattisessa tasavallassa (76  %) ja Eritreassa (68 %). Myös lapsikuolleisuus on korkeinta Afrikassa. Burundissa aliravittujen lasten määrä on suurin (35 %), mutta Etiopia ja Eritrea ovat lähestulkoon samoissa luvuissa (34,6 % ja 34,5 %). Kaikkein huonoiten indeksillä sijoittuu Kongon demokraattinen tasavalta, joka sijoittuu asteikolla lukemalle 39.1. Tämä on huomattava pudotus vuoden 1990 sijoituksesta, joka oli 25.5. 

Kun verrataan Afrikkaa ja Aasiaa, tutkija Babu huomauttaa, että Etelä-Aasian ruokatuotannossa näkemä kasvu on merkittävää, mutta alue pärjää huomattavasti huonommin alle 5-vuotiaiden terveydentilassa kuin Afrikka. 

"Syyt ruokaturvan puuttumiselle kahdella alueella ovat erilaisia. Etelä-Aasiassa naisten alhainen ravitsemus, koulutus ja sosiaalinen status vaikuttavat alle 5-vuotiaiden alipainoisten lasten määrään."

"Saharan eteläpuolisessa Afrikassa taas hallinnon alhainen tehokkuus, konfliktit, poliittinen epävakaus sekä korkeat HIV/AIDS-luvut johtavat korkeaan lapsikuolleisuuteen ja suureen määrään ihmisiä, jotka eivät saa päivittäisestä ravinnostaan tarvittavaa kalorimäärää", Babu toteaa. 

IFPRI suosittaa investoimista sosiaaisten turvaverkostojen luomiseen, kuten kouluruokailuun sekä raskaana olevien ja imettävien äitien parempaan ravitsemukseen. Babun mukaan pitkällä tähtäimellä hyvä hallinto on ratkaisujen avain. "Hallinnossa ei ole kyse pelkästään korruptiosta, vaan huolenpidosta niitä kohtaan, joita nälkä koskettaa."

Empower women to stem global hunger, say experts 

Lisätietoja:

Globaali nälkäindeksi