Nuoruus on vaikea määritellä: nuori ei ole vielä aikuinen eikä oikein enää lapsikaan. Nuoruus on eräänlainen siirtymävaihe, mutta on vaikea sanoa, mistä nuoruus alkaa tai mihin nuoruus päättyy. YK on yrittänyt nuorta määritellä, mutta on törmännyt ilmiselviin hankaluuksiin. Määritelläänkö nuoruus biologian vaiko kulttuurin kautta? Yhden YK-määritelmän mukaan nuori on 15-24-vuotias, mutta tämä määritelmä on otettu käyttöön puhtaasti tilastollisista syistä. Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmassa nuori määritellään 18-29-vuotiaaksi, jättäen kuitenkin tilaa kansallisille eroavaisuuksille. Ikähaitari on YK:n omassakin järjestelmässä hankalasti rajattu, mutta päätöslauselmassa turvallisuusneuvosto päätyi tähän, jotta se ei sivutuotteena olisi tullut luoneeksi uusia poliittisia oikeuksia alaikäisille. Kansallisten eroavaisuuksien varjossa joissakin maissa esimerkiksi 40-vuotiaat lasketaan edelleen nuoriksi. Suomessa nuori on uuden nuorisolain mukaan 29-vuotias tai nuorempi.
Koska nuoruuden määrittely kaipaa suurempaa filosofista pohdiskelua eikä siihen löydy kansainvälisen politiikan keinoin yksimielistä vastausta, ei ole ihme, että ihmisoikeusmekanismeissa nuoret jäävät usein väliinputoajiksi. Kysymyksen äärellä on kuitenkin päästy jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen siitä, että ihmisoikeuksia tulisikin oikeastaan tarkastella elinkaarinäkökulmasta - eli siitä, miten ihmisoikeudet toteutuvat eri elämänvaiheissa. Nuoruus on oleellinen osa elinkaarta.
Nuorten ihmisoikeuksien toteutuminen tarvitsee erityistä huomiota, sillä ikänsä takia nuoriin ja nuorten mahdollisuuksiin kohdistuu monia haasteita. Työllisyys, koulutus, poliittiset oikeudet, asepalvelus, seksuaalioikeudet ja terveys ovat vain muutamia osa-alueita, joissa nuorten oikeudet eivät välttämättä toteudu tai toteutuvat muita huonommin.
Maailmassa ei kuitenkaan ole koskaan ollut yhtä paljon nuoria kuin nyt. Maailmassa on noin 1,8 miljardia lasta ja nuorta, eikä ole aivan merkityksetöntä, miten tämän sukupolven oikeudet toteutuvat ja millainen heidän tulevaisuutensa on.
YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi kesällä 2016 historian ensimmäisen päätöslauselman nuorista ja ihmisoikeuksista. Päätöslauselma korostaa nuorten erityistarpeita, mutta ennen kaikkea myös sitä, että nuorilla on oltava aitoja mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan asioihin sekä päätöksentekoon. Päätöslauselma on yksi neuvoston tärkeistä pohjustus nuorten ihmisoikeuksien paremmalle huomioimiselle. Neuvosto tulee seuraamaan aihetta tulevien kausiensa aikana, toivottavasti läheisesti.
Tärkeä huomio, jonka neuvosto on itsekin tehnyt, on se, että nuoret ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita ja nuorten tulee olla ihmisoikeuksiensa kehittämisessä oleellisesti mukana. Ihmisoikeustyötä ei pidä tehdä nuorten puolesta vaan nimenomaisesti nuorten kanssa.
Sonja Huttunen on Suomen YK-nuorisodelegaatti 2016.