Uutinen

Ilmastopakolaisia on joko satoja miljoonia - tai ei lainkaan

Ilmastonmuutoksen vaikutukset maailman muuttoliikkeeseen ovat tuntuvia, mutta eivät ehkä sellaisia, kuin moni kuvittelee.

Kiribati
Kiribatin saarivaltion Tyynellä valtamerellä ennustetaan jopa uppoavan meren pinnan nousun vuoksi. Kiribatilla asuu yli 100 000 ihmistä. Kuva: Eskinder Debebe / UN Photo.

“Kaikki viimeaikaiset raportit viittaavat siihen, että ilmastonmuutos kiihtyy ja sen vaikutukset kasvavat. Tiivistetysti se tarkoittaa sitä, että yhä useammat joutuvat lähtemään paikasta, jota he kutsuvat kodiksi ja he joutuvat etsimään mahdollisuuksia muualta”, sanoo YK:n kehitysjärjestön UNDP:n johtaja Achim Steiner.

Steiner muistuttaa, että esimerkiksi Sahelin alueella vähäinenkin sademäärien muutos voi tarkoittaa sitä, että jostain alueesta tulee elinkelvoton. Ilmastonmuutoksen myötä eri puolilla maailmaa miljoonien ihmisten voi olla pakko siirtyä ja etsiä paikkoja, joissa selvitä.

“Ja me olemme nyt huonosti valmistautuneet tähän”, Steiner tiivistää.

Muutos on edessä ja on selvää, että puhutaan miljoonista ihmisistä. Vuonna 2018 Maailmanpankki arvioi, että ilmastonmuutoksen kiihtyminen maailman kolmella tiheällä asutulla alueella tarkoittaa sitä, että yli 140 miljoonaa ihmistä tulee muuttamaan maansa rajojen sisällä vuoteen 2050 mennessä. Riskialueita ovat Saharan eteläpuoleinen Afrikka, Etelä-Aasia sekä Latinalainen Amerikka, joissa on yhteensä yli puolet maailman väestöstä.

On kuitenkin vaikea löytää arvioita siitä, kuinka paljon kansainvälisiä rajoja ylittäviä ilmastopakolaisia syntyy tulevaisuudessa. Eikä pelkästään siksi, että ennustaminen on vaikeaa.

Pakolaisuutta vai jotain muuta?

Ensimmäinen syy on se, että ilmastopakolaisuutta ei oikeastaan ole olemassa. Nykyinen turvapaikkajärjestelmä perustuu YK:n pakolaissopimukseen vuodelta 1951 ja se määrittelee pakolaisen ihmiseksi, jota vainotaan hänen alkuperänsä, kansallisuutensa, uskontonsa, yhteiskunnallisen ryhmänsä tai poliittisen mielipiteensä perusteella.

Ympäristön muutosten tai ympäristökatastrofien takia kodeistaan pakenevat ihmiset eivät istu tähän määritelmään. Muutamissa maissa on luotu alustavia järjestelmiä, joissa ympäristösyistä pakeneva voi saada oleskeluluvan kyseisen syyn perusteella. Tämä ei kuitenkaan ole tavallista, eikä kyse ole turvapaikasta.

Eli kärjistäen: vaikka koko Bangladesh uppoaisi ja sen yli 160 miljoonaa asukasta joutuisi pakenemaan maan rajojen ulkopuolelle, heillä ei olisi mahdollisuutta anoa turvapaikkaa mistään. Keskustelu määritelmän uudistamisesta ei kuitenkaan ole yksinkertainen.

“Jotkut uskovat, että pakolaisen määritelmää pitäisi ehdottomasti laajentaa. Toiset uskovat, että se tekisi nyt vahvasta pakolaismääritelmästä poliittisesti paljon heikomman”, kertoo Ida Schauman Suomen Pakolaisavusta.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on hyvin varovainen siinä, miten se määrittelee pakolaisen. Järjestö painottaa pakolaisuudesta puhuessaan konflikteja ja humanitaarisia syitä, jotka ovat mukana virallisessa määritelmässä. Ja selvää lienee on, että tässä maailmantilanteessa pakolaisen määritelmän ja pakolaissopimuksen avaaminen ei välttämättä johtaisi parannuksiin.

“Jos määritelmää laajennetaan, jotkut pelkäävät että valtiot lakkaavat seuraamasta sopimusta. Ja kun pakolaisilla nyt on kohtuullisen vahva oikeudellinen status kansainvälisesti, olisi hyvin riskialtista avata määritelmä sen laajentamiseksi”, Schauman sanoo.

Ongelma ei kuitenkaan ole vain poliittisessa tilanteessa. YK:n siirtolaisjärjestön IOM:n ilmastonmuutokseen keskittyneen osaston johtaja Dina Ionesco kirjoittaa toivovansa, että maailma puhuisi ennemminkin ilmastosiirtolaisista kuin ilmastopakolaisista. Eikä vain siksi, että määritelmän muuttaminen olisi poliittisesti vaikeaa.

Ionesco huomauttaa, että ilmaston vuoksi muuttavat henkilöt liikkuvat pääosin maiden rajojen sisällä. Ja että hitaiden ympäristön muutosten seurauksena liikkeelle lähtevät ihmiset eivät useimmiten lähde suoranaisesti pakon alla, vaan harkinnan seurauksena - vaikka vaihtoehtoja olisikin vähän, tilanne on toinen kuin vaikka sotaa paetessa.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten erottaminen muista syistä, etenkin sosiaalisista, poliittisista ja taloudellisista, voi myös osoittautua lain näkökulmasta lähes mahdottomaksi, Ionesco muistuttaa. Jos määritelmä lisättäisiin pakolaismääritelmään, voisi turvapaikkaprosesseista tulla nykyistäkin haastavampia.

Hitaita muutoksia

Toinen ilmastopakolaiskeskustelun hankaluutta avaava selitys liittyy siihen, että ilmastonmuutokseen liittyvistä syistä siirtolaisiksi lähteneet aika harvoin kysyttäessä sanovat lähdön syyksi ilmastonmuutoksen. Miksi?

Alex Randall, projektijohtaja Climate Change and Migration Coalition -järjestöstä käyttää esimerkkinä kuivuutta havainnollistaakseen sitä, miten ilmastonmuutos tavallisimmin vaikuttaa muuttoliikkeeseen.

Kun kuivuus vaikeuttaa maanviljelyä, sen kannattavuus laskee ja ihmiset saattavat jäädä ilman töitä. Heidän pitää etsiä uusi työpaikka ja jos niitä ei ole lähellä, he saattavat lähteä siirtolaisiksi etsimään työtä kauempaa. He eivät tavallisesti lähde kauemmas kuin tarve vaatii - useimmiten he muuttavat lähimpään mahdolliseen kaupunkiin tai enintään kausitöihin ulkomaille.

Valtaosa ilmastoon liittyvästä siirtolaisuudesta onkin siis liikettä maaseutuympäristöistä kaupunkeihin tai kausityöläisiksi ulkomaille. Se on kaukana mielikuvista, joissa miljoonat ihmiset pakenevat äkillisiä tulvia tai maastopaloja täysin vieraaseen maahan pakolaisiksi. Kyse on harkitummasta, vaikka ei välttämättä halutusta, liikkumisesta - ja ennemminkin siirtolaisuudesta. Muuton takana oleva muutos ei myöskään usein näyttäydy ihmisille itselleen ilmastonmuutoksen aiheuttamana.

Mielikuvat Eurooppaan saapuvista miljoonista ilmastopakolaisista ovat jokseenkin kaukana todellisista ennusteista. Nytkin suurin pakolaiskriisi on jossain muualla: maailman noin 80 miljoonasta pakolaisesta valtaosa, yli 80 prosenttia, on kehittyvissä maissa.

Randall muistuttaa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisten muuttoliikkeeseen liittyvät aina johonkin muuhunkin voimaan, kuten työmarkkinoihin, varallisuuseroihin tai infrastruktuuriin. Varakkaat voivat aina muuttaa pois alueelta, jossa vesi nousee. Jos työmarkkinat vetävät, ei maanviljelijän tarvitse lähteä ulkomaille, vaan hän voi aloittaa toiset työt. Jos infrastruktuuri ja varautuminen on kunnossa, eivät tulvat tuhoa koteja. Ja niin edelleen.

Tiivistetysti ilmastonmuutos vaikuttaa niin moneen asiaan, että se tavallaan vaikuttaa kaikkeen - ja siksi sen vaikutukset ihmisten toimintaan, tässä tapauksessa muuttoliikkeeseen, ovat hankalasti mitattavissa ja moninaisia. Ilmastonmuutoksessa on useimmiten kyse hitaista muutoksista, ei äkillisestä räjähdyksestä.

Vaikutusten moninaisuuden takia, parasta olisi keskittyä vastaamaan muuttoliikkeeseen laajemmin kuin vain pakolaispolitiikan näkökulmasta. Yleisesti paremmalla siirtolaispolitiikalla, joka mahdollistaa ihmisten liikkumisen eri syistä ja tarvittaessa kausityön kaukana perheestä, esimerkiksi humanitaarisilla viisumeilla tai muulla ympäristösyyt huomioivalla järjestelyllä. Lisäksi tarvitaan kehitysyhteistyöltä, joka luo uusia mahdollisuuksia ja auttaa varautumaan muutoksiin.

Myös Achim Steiner muistuttaa, että terminologian voi jättää sikseen. Tärkeää on sopeutuminen muuttuneisiin olosuhteisiin. Tällä hetkellä olisi oleellisinta panostaa esimerkiksi katastrofivalmiuden ja infrastuktuurin kehittämiseen sekä kuivuutta kestävien satojen käyttöönottoon.

Kaikkein oleellisinta on tietenkin ilmastonmuutoksen pysäyttäminen. Se on ainoa keino torjua ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia ihmisten elämään ja vähentää pakotettua muuttoliikettä.

Haastattelut artikkelia varten on tehty vuoden 2019 aikana.

 

 

Siirtolaiskompakti askel eteenpäin

Vaikka määritelmistä kiistelläänkin, ilmastonmuutoksen ja ympäristön tuhoutumisen vaikutukset siirtolaisuuteen tunnustetaan yhä laajemmin. Yhtenä esimerkkinä toimii vuonna 2018 hyväksytty siirtolaiskompakti.

“Se on ensimmäinen kansainvälinen sopimus, joka tunnustaa ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen muuttoliikkeen syynä. Se on ehkä tärkein asia tässä kompaktissa”, sanoo Ida Schauman Suomen Pakolaisavusta.

Kompaktissa puhutaan ympäristökysymyksistä laajalti ja käsitellään niiden vaikutuksia muuttoliikkeeseen sekä mahdollisia ratkaisuja. Neuvottelujen aikana monet maat pitivät ilmaston ja ympäristön mukaan saamista keskeisenä. Vertailun vuoksi samaan aikaan neuvotellussa pakolaiskompaktissa ilmastonmuutos mainitaan vain kerran.

Se, että ympäristö ja ilmastonmuutos on otettu näin vahvasti mukaan siirtolaisuutta käsittelevään kompaktiin on historiallisesti merkittävää, toteaa YK:n ympäristöohjelman UNEPin alueellinen ohjelmakoordinaattori Marika Palosaari.

Tämä kertoo Palosaaren mukaan muutoksesta suhteessa ympäristökysymyksiin laajemmin. Kun kansainvälinen yhteisö tunnustaa ympäristön vaikuttavan muuttoliikkeisiin, on paremmin toivoa että työ ongelmien ratkomiseksi etenee.