Hanaforum-seminaarissa 2.3.2007 oltiin varsin yksimielisiä yhdestä asiasta: YK:ta voi ja tulee uudistaa. YK:n entisen oikeusasioiden alipääsihteerin Hans Corellin mukaan suurin uudistamisen tarve ei kuitenkaan ole Yhdistyneissä kansakunnissa, vaan sen jäsenvaltioissa. "Voidaanko olettaa, että YK järjestönä voi toimia kun monet sen jäsenvaltioista eivät itse täytä YK:n peruskirjaan kirjattuja sääntöjä?"
Tasavallan presidentti Tarja Halosen mukaan Pääsihteeri Kofi Annanin merkittävin reformialoite perustuu oivallukseen turvallisuuden, kehityksen ja ihmisoikeuksien välisestä yhteydestä: Annan halusi YK-järjestelmän tukevan tehokkaasti Vuosituhatjulistuksen päämäärien toteuttamista. Halosen mukaan Suomi tukee uuden pääsihteerin Ban Ki-moonin työtä YK:n uudistamiseksi ja kokonaisvaltaisen reformiprosessin läpiviemiseksi. Turvallisuusneuvoston uudistaminen on yksi reformin tärkeimpiä mutta samalla vaikeimpia kokonaisuuksia. Suomi tukee turvallisuusneuvoston laajentamista sekä pysyviä että vaihtuvia jäseniä lisäämällä. "Turvallisuusneuvoston vaikutusvalta ja uskottavuus edellyttävät, että pysyvinä jäseninä on keskeiset kehittyneet ja kehitysmaat eri maanosista. - - Suomi ei kuitenkaan hyväksy veto-oikeuden laajentamista uusille pysyville jäsenille", presidentti Halonen sanoi.
Presidentti Halosen mukaan YK-reformin merkitystä korostavat maailmanlaajuiset haasteet, jotka ovat vahvistaneet riippuvuuttamme toinen toisistamme ja samalla kasvattaneet tietoisuuttamme yhteisestä vastuusta. Tällaisia ovat mm. terrorismi ja ilmastonmuutos, jotka edellyttävät vahvaa monenvälistä yhteistyötä.
Naiset mukaan rauhanrakentamiseen
Presidentti Halosen mielestä naiset tulee saada mukaan rauhanrakentamiseen ja rauhanneuvotteluihin kaikilla tasoilla. "Naisten ruohonjuuritason aktivismi luo pohjaa kestäville ratkaisuille. Siksi on tärkeää tukea projekteja, joilla vahvistetaan naisten rauhantyötä sekä luodaan edellytyksiä paikalliselle toiminnalle", Halonen sanoi
Suurlähettiläs Pekka Haaviston vetämässä paneelissa Hans Corell, suurlähettiläs Kirsti Lintonen Suomen YK-edustustosta sekä amanuenssi Unto Vesa Tampereen rauhan- ja konfliktitutkimuksen keskuksesta Taprista jatkoivat keskustelua mm. naisia, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevän YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 1325:n toteuttamisesta. "Maan kehitystason ja naisten yhteiskunnallisen aseman välillä on suora korrelaatio", Corell totesi. "Ne maat, joissa naisten ei sallita täysin osallistua yhteiskunnalliseen elämään, ovat määritelmällisesti tuomittuja jäämään jälkeen kehityksestä."
Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen YK:n työhön turvattava
Suomen YK-liiton puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen toi esiin loppupuheenvuorossaan ajatuksen erityisestä kansalaisjärjestörahastosta, josta voitaisiin tukea kansalaisyhteiskunnan osallistumista YK-prosessien ja -kokousten seurantaan. Ajatus ei ole uusi, sen on aikoinaan esittänyt Norja muille Pohjoismaille ja samanmielisille maille. Pietikäinen nosti myös esiin kysymyksen YK:n roolista globaalina sosiaalipoliittisena toimijana. Roolin tulisi olla suurempi, mutta se vaatii erityisesti uudistuksia Talous- ja sosiaalineuvoston ECOSOC:n osalta.
Lisätietoja: toiminnanjohtaja Helena Laukko, 040 556 0488
Tasavallan presidentin puhe kokonaisuudessaan
YK:n entisen oikeusasioiden alipääsihteerin Hans Corellin keskeiset huomiot