525026.jpg

YK:n ihmisoikeusneuvoston istuntosali Genevessä. Kuva: UN Photo

Vihapuhe ja lähisuhdeväkivalta Suomen suurimpia ihmisoikeusongelmia

Suomen ihmisoikeustilannetta on jälleen tarkasteltu YK:n ihmisoikeusneuvoston yhteydessä pidetyssä yleimaailmallisessa määräaikaistarkastelussa (Universal Periodic Review, UPR) Genevessä.  Suomen ihmisoikeustilannetta tarkasteltiin kolmannen kerran YK:n ihmisoikeusneuvoston alaisen UPR-työryhmän 27. istunnossa Genevessä 1.–12.5.2017. Arviointitilaisuuteen osallistui 83 YK:n jäsenmaata, jotka esittivät Suomelle kysymyksiä ja suosituksia maan ihmisoikeustilanteesta.

Suomen valtuuskuntaa Genevessä johti sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.). Valtuuskuntaan kuuluu eri ministeriöiden edustajien lisäksi myös kansalaisjärjestöjen edustajia riippumattomina tarkkailijoina.

Suomen YK:lle toimittamassa raportissa käsitellään muun muassa naisiin kohdistuvaa perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ja pyrkimyksiä sen vähentämiseksi. Raportti kertoo myös siitä, millä tavoin vammaisten, saamelaisten ja romanien sekä seksuaalisten vähemmistöjen ihmisoikeuksia on pyritty parantamaan.

Raportti selvittää lisäksi sitä, miten aiempia suosituksia on onnistuttu toteuttamaan. Viime kerralla Suomi sai useita suosituksia - esimerkiksi Slovakialta tuli kehotus puuttua tiukemmin koulukiusaamiseen ja Indonesia peräsi toimia naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi.

Tällä kertaa Suomi teki määräaikaistarkastelussa historiaa tuomalla ensimmäistä kertaa paikalle viittomakielisen tulkkauksen.

Suosituksissa esille nousivat erityisesti vihapuhe ja naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta

Muiden YK-jäsenmaiden edustajat arvioivat Suomen näkyvimpiä ihmisoikeusongelmia olevan vihapuhe ja naisiin kohdistuva väkivalta, mutta myös mm. turvapaikanhakijoiden, saamelaisten ja romanien oikeuksissa on parantamisen varaa.

Useissa puheenvuoroissa Suomea kiiteltiin pitkäaikaisesta työstä ihmisoikeuksien puolesta sekä siitä, että edellisen arviointikerran suosituksia on pantu hyvin täytäntöön. Myös suosituksia tuli useita, erityisesti liittyen rasismiin ja vihapuheeseen sekä naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, mutta myös mm. turvapaikanhakijoiden, saamelaisten ja romanien oikeuksiin.

Esimerkiksi Etelä-Afrikka suositteli Suomea vahvistamaan rasismin vastaisia toimia ja Ranska ja Hollanti patistelivat ratifioimaan naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja poistamista koskevan Istanbulin sopimuksen. Useat maat, muiden muassa Namibia, Portugali ja Australia, suosittelivat Suomea määrittelemään raiskauksen rikoslaissa seksuaalisena rikkomuksena riippumatta uhkailun tai käytetyn väkivallan määrästä.

Norja puolestaan suositteli Suomea ottamaan saamelaiset mukaan alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan ILO 169 sopimuksen ratifiointiin ja Peru kiinnittämään huomiota romanien yhteiskunnalliseen osallistamiseen.

Useita suosituksia keräsi myös transihmisiä koskeva sterilisointipakko, jonka poistamista suosittelivat mm. Meksiko, Ruotsi, Australia ja Kanada.

Venäjä ja Yhdysvallat kehottivat Suomea tehostamaan ihmiskaupan vastaisia toimia.

Suomen kiristynyt turvapaikkapolitiikka ei ollut jäänyt huomaamatta myös maailmalla.

Esimerkiksi Kazakstan suositti Suomea arvioimaan ”politiikan ja lainsäädännön viimeaikaisten muutosten vaikutukset, jotka näyttävät rajoittavan turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kansainvälistä suojelua koskevaa järjestelmää sekä varmistamaan, että kaikki kansainvälistä suojelua tarvitsevat henkilöt saavat oikeudenmukaista kohtelua, ja että pakolaisten oikeutta perheenyhdistymiseen kunnioitetaan”.

Myös suomalaisilla kansalaisyhteiskunnan edustajilla oli asiasta sanansa sanottavana.

”Turvapaikkakysymyksissä Suomi on mennyt alaspäin. Eteenpäin taas on menty siinä, miten ihmisoikeudet ovat esillä kasvatuksessa ja koulutuksessa”, arvioi Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio STT:n mukaan.

Amnestyn edustaja Pia Puu Oksanen arvosteli etenkin sitä, miten Suomen linja turvapaikanhakijoita kohtaan on tiukentunut.

”Olemme kilpajuoksussa pohjalle, jos lakeja muutettaessa kiinnitetään huomiota vain kansainvälisten sopimusten minimivaatimuksiin”, totesi Oksanen.

Muut Suomen saamat suositukset koskivat mm. lasten, vammaisten ja siirtotyöntekijöiden oikeuksia, ihmisoikeusinstituutioiden vahvistamista sekä sukupuoleen perustuvaa työpaikkasyrjintää ja palkkakuilun umpeen kuromista.

Teksti: UNRIC

Yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu on ainutlaatuinen prosessi, johon kuuluu kaikkien YK:n 193 jäsenvaltion ihmisoikeustilanteen säännöllinen tarkastelu. Sen ensimmäisestä tapaamisesta lähtien huhtikuussa 2008 on kaikki YK:n 193 jäsenmaata tarkastettu kahdesti ensimmäisellä ja toisella UPR-kierroksella. UPR-kierroksen aikana valtioiden odotetaan kertovan niistä toimenpiteistä, joista ne ovat saaneet suosituksia edellisissä tarkastuksissa sekä kiinnittämään huomiota maan ihmisoikeuskehitykseen. Maatarkastelulla on nykyisin merkittävä asema kansainvälisessä ihmisoikeusvuoropuhelussa ja se täydentää muita YK:n ihmisoikeusmekanismeja.

Suomen tarkastelulle 3. toukokuuta pohjana toimivat kolme raporttia ovat luettavissa täällä (englanniksi).

Edellisen kerran Suomen tilannetta tarkasteltiin vuonna 2012. Myös tällöin Suomen vuoropuhelussa esiin nousivat erityisesti kansainvälisten ihmisoikeussopimusten voimaansaattaminen, lähisuhdeväkivalta, muukalaisviha ja vihapuhe sekä saamelaisten ja vähemmistöjen oikeudet.


Julkaistu: 8.5.2017