Suomi on allekirjoittanut tavanomaisten ja pienaseiden kansainvälistä kauppaa sääntelevän asekauppasopimuksen New Yorkissa.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja matkusti New Yorkiin jo sunnuntaina ja allekirjoitti ns. ATT-sopimuksen (Arms Trade Treaty) eilen.
Asekauppasopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 2. huhtikuuta ja se neuvoteltiin kahdessa konferenssissa heinäkuussa 2012 ja maaliskuussa 2013. Suomi on yksi asekauppasopimuksen aloitteentekijämaista yhdessä Australian, Argentiinan, Costa Rican, Iso-Britannian, Japanin ja Kenian kanssa.
Asekauppasopimus sääntelee tavanomaisten aseiden kansainvälistä kauppaa ja pyrkii estämään laitonta asekauppaa. Sopimus kattaa sotilaskäyttöön tarkoitetut tavanomaiset aseet sekä pienaseet, niiden ammukset, osat ja komponentit. Kansainvälistä asekauppaa ei ole tähän saakka säännellyt mikään kansainvälinen sopimus, vaikka esimerkiksi banaanien maailmankauppa on tarkoin säänneltyä.
ATT-sopimus sisältää vahvat ihmisoikeuksiin ja kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen pohjautuvat määräykset vientikielloista sekä kriteeristön tavanomaisten aseiden viennin valvomiseksi. Asekauppasopimus sisältää myös erillisen muutospykälän, eli sopimusta voidaan myöhemmin vielä muuttaa.
Asekauppasopimus astuu voimaan sen jälkeen, kun 50 maata on sen ratifioinut. Ulkoministeriöstä kerrtoaan, että Suomi on aloittanut myös asekauppasopimuksen ratifiointiprosessin.
Useat kansainväliset kansalais- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat kiitelleet sitä, että asekauppasopimus saatiin YK:ssa aikaan. Seuraavaksi järjestöt haluavatkin nähdä, että sopimus astuu voimaan ja että sen velvoitteita ryhdytään vakavasti jäsenmaissa toimeenpanemaan.
Lisätietoa ATT-sopimuksesta YK.fi -sivustolla
Lisätietoa kansainvälisten sopimusten ratifiointiprosessista yleensä (englanniksi, Unicef)