507951.jpg

Ihmisoikeusneuvoston istunto Genevessä UPR-tarkastelun aikaan vuonna 2012.
Ihmisoikeusneuvoston istunto Genevessä UPR-tarkastelun aikaan vuonna 2012. (Kuva: UN Photo)

Suomen ihmisoikeustilanne tarkastelussa keväällä

Suomen ihmisoikeuksien tilaa käydään läpi toukokuussa YK:n tarkastelussa. Myös kansalaisyhteiskuntatoimijat ovat ottaneet myös kantaa siihen, mitkä ovat tämän hetken keskeiset ihmisoikeuskysymykset Suomessa.

Kansalaisjärjestöt ja muut toimijat ovat voineet toimittaa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle taustatietoa Suomen toukokuussa tulevaan UPR-tarkasteluun. Monissa raporteissa nousee esiin kasvava eriarvoisuus tavalla tai toisella, leikkausten vaikutukset heikoimmassa asemassa oleviin sekä pakolaisten tilanne. Kiitosta niissä tulee esimerkiksi Vammaisten ihmisten oikeuksien sopimuksen ratifioinnista ja ihmisoikeusarkkitehtuurin parantamisesta.

Mikä UPR?

Yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu (Universal Periodic Review, UPR) on mekanismi, joka keskittyy YK:n jäsenvaltioiden ihmisoikeustilanteen seurantaan ja valvontaan.

UPR on ainoa kansainvälinen mekanismi, jossa tarkastellaan kaikkia maailman maita kaikkien ihmisoikeuskysymysten osalta. Se perustettiin vuonna 2006 tuoreen ihmisoikeusneuvoston yhteyteen. Mekanismista on tullut nopeasti YK:n ihmisoikeustarkasteluista ehkä näkyvin ja poliittisesti merkittävin.

Tarkastelu toimii vertaistarkasteluna, jossa muut valtiot voivat osoittaa kysymyksiä ja suosituksia tarkasteltavana olevalle maalle. Myös kansalaisyhteiskunta voi osallistua tarkasteluun. Arvioinnin kohteena on vuosittain 48 valtiota, ja prosessi alkaa alusta neljän vuoden välein. Viimeisin, järjestyksessään kolmas sykli alkoi tammikuussa 2017. Suomen tarkastelu on heti sen alkupuolella. Lisää UPR-prosessista.
 

Poimintoja raporteista:

  • Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset
    Poimintoja: Yhteisraportissaan järjestöt painottavat muun muassa sitä, että Suomen tulee taata varhaiskasvatuksen saavutettavuus ja sen riittävät resurssit. Ilman huoltajaa maahan tulleiden lasten säilöönotto tulee lopettaa. Myös kiusaamisen, syrjinnän ja vihapuheen ehkäisyn tarve nostetaan esiin.
     
  • Suomen UNICEF
    Poimintoja: Raportissaan järjestö korostaa, että Suomen hallituksen tulisi varmistaa että lapsen oikeudet otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa tekemällä aina lapsivaikutusten arviointi. Huolenaiheina UNICEF tuo esiin muun muassa lapsiköyhyyden ja turvapaikanhakijalasten tilanteen sekä vaikeutuneen perheenyhdistämisen.
     
  • Amnesty International
    Poimintoja: Amnestyn raportissa huomiota kiinnitetään riittämättömään kotiväkivaltaa koskevaan lainsäädäntöön, jolla pyrittäisiin suojelemaan naisia ja tyttöjä väkivallalta. Amnesty kritisoi myös mm. sitä, että Suomessa transihmisten vaaditaan olevan hedelmättömiä sukupuolenvaihdoksen laillistaakseen ja interseksuaalisia lapsia operoidaan lapsena sosiaalisista ja kosmeettisista syistä.
     
  • Seta ja Trasek
    Poimintoja: Raportissaan myös Seta ja Trasek vaatimat muuttamaan voimassa olevaa translakia, joka edellyttää mielenterveysdiagnoosia ja transihmisten steriiliyttä. Myös perheensisäisen adoption ongelmat tulisi korjata. Järjestöt mm. suosittelevat, että Suomi tekee kattavan LGBTI-strategian, joka sisältää tavoitteita, konkreettisia toimia ja viranomaisille selkeästi määritetyt vastuut ja toteuttamiseen osoitetut resurssit.
     
  • Ihmisoikeuskeskus
    Poimintoja: Keskus painottaa raportissaan, että hallituksen tulisi varmistaa, että budjettileikkaukset eivät heikennä heikossa asemassa olevien ihmisten tilannetta. Päätösten ja uudistusten ihmisoikeusvaikutusten arvointeja tulisi tehdä systemaattisemmin, muun muassa nyt sote-uudistuksen yhteydessä. Ihmisoikeuskeskus toteaa, että Suomen tulisi jatkaa pyrkimyksiä ratifioida alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan ILO 169 -sopimus ja ottaa rakentavalla tavalla saamelaiset mukaan prosessiin. Se kiittää uuden perus- ja ihmisoikeusohjelman tekemistä, mutta toteaa että toteutukseen pitäisi ohjata tarvittavat varat.
     
  • Saamelaiskäräjät
    Poimintoja: Saamelaiskäräjät painottavat etenkin saamelaisten itsehallinnon ja itsemääräämisoikeuden toteutumiseen liittyviä haasteita Suomessa. Se vaatii, että Suomessa kehitetään konsultointimenettelyjä Saamlaiskäräjien ja valtion viranomaisten välille alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen mukaisesti. Saamelaisten oikeuksia maahan, veteen, resursseihin ja elinkeinonharjoittamiseen tulisi selkeyttää. Raportissa suositellaan, että Suomi ratifioi ILO 169 -sopimuksen ja että valtion taholta annettaisiin riittävä paino Saamelaiskäräjien oikeudelle itse määritellä, kenet se katsoo jäsenekseen.
     
  • Allianssi ja European Youth Forum
    Poimintoja: Allianssi ja EYF nostavat esiin naisiin kohdistuvan väkivallan, nuorten lisääntyvän köyhyyden ja matalan tulotason sekä maahanmuuttajanuorten ja -lasten oikeudet. Nuoret eivät ole hyötyneet viime sukupolvien aikana elintason noususta, toisin kuin vanhemmat ikäpolvet, ja köyhyydessä elävien osuus on suurempi 18-30 vuotiaiden parissa kuin missään muussa ikäryhmässä. Suosituksena tähän vaaditaan mm. samanlaisen sosiaaliturvan takaamista nuorille ja opiskelijoille kuin muillekin ryhmille. Esiin nostetaan myös esimerkiksi se, että perheenyhdistämisen vaikeuttaminen tarkoittaa alaikäisille maahanmuuttajille sitä, että heillä tulisi olla vakituinen korkeahko tulotaso, jotta he voisivat tehdä perheenyhdistämishakemuksen. Lausunnossa suositellaan, että tulorajat kansainvälistä suojelua saavien lasten ja nuorten perheenyhdistämisestä tulisi poistaa.

Onko oma järjestönne toimittanut raportin, jota ei vielä ole tässä koonnissa? Toimita se meille: toimisto((ät))ykliitto.fi
Kansalaisyhteiskunta sai myös tammikuun alkuun asti kommentoida Suomen loppuvuonna valmistunutta UPR-raportin luonnosta, mutta näitä kommentteja ei ole sisällytetty tähän listaukseen.

 


Julkaistu: 22.2.2017