Suomalaista kulttuuria ei vielä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa

14.12.2010

Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa täydennettiin marraskuussa 47 uudella kulttuurimuodolla. Luettelo (Intangible Cultural Heritage List) on Unescon vuonna 2008 aloittama ohjelma, jonka tarkoituksena on kasvattaa tietoisuutta aineettoman kulttuuriperinnön merkityksestä maailmassa.

Unescon vanhempi ja tunnetumpi maailman kulttuuri- ja luonnonperintökohteiden luettelo (World Heritage Sites List) listaa aineellisia perintökohteita. Kulttuuriperintö ei kuitenkaan rajoitu konkreettisiin paikkoihin, joten Unesco perusti aineettoman kulttuuriperinnön ohjelman suojelemaan aineettoman kulttuurin ilmentymien moninaisuutta.

Tänä vuonna luetteloon pääsivät mukaan mm. espanjalainen flamenco, Pekingin ooppera, Välimeren dieetti, kiinalainen akupunktio, azerbaidzhanilainen matonkudontaperinne ja liettualainen sutartini-kansanlauluperinne. Mukaan pyrki 166 kulttuurin muotoa 77 maasta. Luetteloon on nyt päässyt yhteensä 213 asiaa.

Luettelon taustalla Unescon yleissopimus

Unescon yleiskokous hyväksyi yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta (Convention for the Safeguarding of the Intangible Cultural Heritage) 17. lokakuuta vuonna 2003. Sopimus tuli kansainvälisesti voimaan vuonna 2006, ja siihen on liittynyt 133 Unescon jäsenvaltiota, viimeisimpänä Eritrea lokakuussa 2010. Suomi ei ole mukana yleissopimuksessa.

Sopimuksen tavoitteena on pyrkiä turvaamaan aineettoman kulttuuriperinnön tulevaisuus kulttuurisen moninaisuuden, luovuuden sekä identiteetin ja kulttuurisen jatkuvuuden lähteenä.

Yleissopimuksessa aineettomalla kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan kaikkia niitä tapoja, ilmentymiä, tietoja ja taitoja, joita yhteisöt, ryhmät ja yksilöt pitävät osana kulttuuriperintöään, sekä niiden välittämiseen käytettyjä eri muotoja.

Uusista aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon otettavista kohteista päättää Unescon yleiskokouksen nimittämä komitea, jossa on 24 jäsenmaan edustus. Jäsenmaat valitaan yleiskokouksessa alueellisen rotaation ja äänestyksen perusteella.

Unescon jäsenmaat voivat ehdottaa komitealle luetteloon otettavien kohteiden lisäksi muita ohjelmia ja projekteja, joille komitea voi myöntää rahoituksen aineettoman kulttuuriperinnön suojeluun tarkoitetusta rahastosta.

Pohjoismailla vajavainen edustus

Toistaiseksi Norja ja Islanti ovat ainoat Pohjoismaat, jotka ovat ratifioineet yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta. Ruotsi ja Suomi eivät ole sopimuksessa mukana vielä ollenkaan. Tanska on hyväksynyt sopimuksen, mutta ei ole ratifioinut sitä. Tanska on myös lisännyt sopimukseensa kohdan, jonka mukaan sopimus ei toistaiseksi koske Tanskaan kuuluvia Grönlantia ja Färsaaria.
Yhdenkään Pohjoismaan kulttuuri ei vielä ole edustettuna aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa. Aineellisia kohteita Suomella on Unescon maailmanperintölistalla seitsemän, muun muassa Vanha Rauma ja Petäjäveden kirkko.

Unescon sivusto aineettomasta kulttuuriperinnöstä

Videoesittelyt 45 uudesta aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon valitusta kulttuurimuodosta


Julkaistu: 20.12.2010