Uutinen

Rovaniemellä pohdittiin arktisten alueiden muuttuvaa geopolitiikkaa ja alkuperäiskansojen oikeuksia

17.11.2011

YK-liiton koordinoiman Kansalaisten maailmannäyttämö -hankkeen konferenssi "Making Marginalized Voices Heard in the UN Processes" järjestettiin Rovaniemellä 11.-12. marraskuuta. Konferenssiin osallistui 135 henkilöä Suomesta, Intiasta ja Brasiliasta.

Konferenssi pohti muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia alkuperäiskansojen elinkeinonharjoittamiseen ja vertasi marginaalisten ryhmien poliittisia ja yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia YK:n ilmastoprosessiin. Konferenssissa väliraporttinsa esittelivät 'Marginaaliset äänet YK:n ilmastoprosessissa' -hankkeen osapuolimaat: Suomi, Tansania, Intia ja Brasilia. Samanaikaisesti vietettiin YK-liiton perinteiisiä Nuorten ja opiskelijoiden YK-päiviä, joissa tutustuttiin nuorten työ- ja harjoittelumahdollisuuksiin YK:ssa.

Perjantain paneelikeskusteluun 'Rio +20: Taking Stock of Sustainable Development' osallistui laaja joukko kansalaisyhteiskunnan, tiedeyhteisön sekä poliittisen kentän toimijoita. Kolme tuntia kestävässä keskustelussa nousivat esiin erityisesti arktisten alueiden muuttuva geopolitiikka sekä ensi kesän kestävän kehityksen RIO +20 -kokoukseen liittyvät kysymykset. Keskusteluun osallistuivat muun muassa vähemmistövaltuutettu ja RKP:n presidenttiehdokas Eva Biaudet, tutkija ja vihreä poliitikko Mika Flöjt, Arktisen keskuksen tiedeviestinnän päällikkö Markku Heikkilä, Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen, tutkija Tero Mustonen sekä saamelaisaktiivi Pauliina Feodoroff.

Arktinen alue 'valkoinen läikkä' YK:n kartalla

Paneelin ensimmäisessä osiossa panelistit keskustelivat vihreästä taloudesta köyhyyden vähentämisen kontekstissa. Vihreällä taloudella tarkoitetaan sosiaalisesti ja ekologisesti nykyistä kestävämpää talouspolitiikkaa. Tällä puolestaan viitataan taloudessa ns. inklusiiviseen lähestymistapaan, ottaen huomioon esimerkiksi haavoittuvat ryhmät, kuten naiset ja lapset.

Ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät ennen kaikkea arktisten jääalueiden sulamisena ja esimerkiksi Koillisväylän avautumisena. Ilmastonmuutos onkin aiheuttanut arktisilla alueilla eräänlaisen paradoksin, kun kaivos- ja öljy- sekä maakaasuteollisuus osoittavat yhä suurempaa kiinnostusta investointeihin alueilla. Tämä tendenssi on puolestaan johtanut arktisen geopoliittisen roolin muuttumiseen ja herättänyt samalla kysymyksen siitä, millä tavalla arktisten merialueiden turvallisuuteen ja öljyntorjuntakapasiteettiin liittyvät asiat on otettu huomioon.

Arktisen keskuksen tiedeviestinnän päällikkö Markku Heikkilä kysyikin avauspuheenvuorossaan, ovatko arktiset alueet eräänlainen 'valkoinen läikkä' YK:n kartalla ja pohti samalla, millä tavalla arktisten alueiden ilmastonmuutosta käsitellään kansainvälisillä foorumeilla. Lisäksi Heikkilän mukaan on aiheellista kysyä, millä tavalla arktisen alueen uudet käyttötavat vaikuttavat alueen alkuperäiskansoihin ja miten tilanne otetaan kansainvälisillä areenoilla huomioon.

Kaivosteollisuuden nousuun Suomen pohjoisilla alueilla kiinnitti huomiota puheenvuorossaan tutkija Mika Flöjt. Flöjtin konferenssia varten valmisteleva esitys on katsottavissa YK-liiton videokanavalla.

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet puolestaan nosti puheenvuorossaan esiin etelä-etelä -akselilla tapahtuvan maankäytön paineiden kasvun. Maankäyttö voi tällaisissa tapauksissa olla vaikea kontrolloida, eikä paikalla ole välttämättä demokraattista kansalaisyhteiskuntaa puhumassa paikallisen väestön maankäyttöoikeuksien puolesta.

Rio +20 kestävän kehityksen viimeinen toivo?

Paneelin viimeinen osio pureutui kestävän kehityksen korkean tason RIO+20 -konferenssiin kohdistuviin odotuksiin. Kokous on eräänlainen kestävän kehityksen virstanpylväs, kenties jopa kansainvälisen yhteisön viimeinen toivo. Rion kokouksessa on ponnekkaasti kiirehdittävä toimia, joilla kestävä kehitys voidaan varmistaa, koska ihmiskunnan kulutustottumukset ovat jo kauan sitten ylittäneet maapallon kestävyysrajan.

Kansalaisten maailmannäyttämön Brasilian koordinaattori Adriana Guimaraes huomautti puheenvuorossaan, että ihmisten on kuitenkin vaikea vaihtaa nykyhetkeä tulevaisuuteen. Erityisesti köyhyydessä elävien on lähes mahdotonta tehdä ekologisia kulutusvalintoja, mikäli ei ole varmuutta siitä, että omat tarpeet tulevat edes tänään tyydytetyiksi. Tämän vuoksi elinkelpoisen tulevaisuuden varmistaminen tulevia sukupolvia varten on erityisen haastavaa, mikäli köyhyyden vähentämiseen suuntaavia toimia ei nähdä osana kokonaisuutta. Juuri köyhyyden vähentäminen ja sosiaalisen tasa-arvon kehittäminen ovatkin vihreän talouden ytimessä.

Ympäristöjärjestöjen vaatimukset: Kestävämpää sosiaalitaloutta

Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen summasi suomalaisten ympäristöjärjestöjen suosituksista Rion kokoukseen (ks. video). Suosituksissa korostetaan erityisesti sitä, että kansainvälistä talouspolitiikkaa on ohjattava liberalisaatiosta regulatiiviseen suuntaan sosiaalisen tasa-arvon kehittämiseksi ja ekologisen kestävyyden parantamiseksi.

"Saatatte yllättyä tästä, mutta pidän sosiaalista tasa-arvoa vähintään yhtä tärkeänä kuin ekologisissa rajoissa pysymistä, koska kokemus on osoittanut, että sosiaalinen epätasa-arvo on pitkälti johdattanut meidät tähän tilanteeseen", Yrjö-Koskinen sanoi. "Tämän vuoksi me (kansalaisjärjestöt) tähtäämme kestävämpään sosiaalitalouteen, jota täydennetään osallistavuudella ja monimuotoisuudella."

Yrjö-Koskinen otti puheenvuorossaan esiin myös järjestöjen ajaman kansainvälisen ympäristöveron, joka toimisi tulonlähteenä valtioille sosiaaliseen tasa-arvoon tähtäävissä hankkeissa.

Konferenssin paneeli jätti lopulta ilmaan avoimen kysymyksen siitä, mihin kansainvälinen talous jatkossa perustuu - todellisiin tarpeisiin vai jatkuvaan ja luonnonvaroja kuluttavaan kasvuun.  

 

Katso Rovaniemen konferenssin videot YK-liiton YouTube-kanavalla

Tutustu suomalaisten kansalaisjärjestöjen suosituksiin Rio+20 -kokoukseen