cedaw-tilaisuus1.jpg

YK-liiton ja NYTKITS ry:n tilaisuudessa olivat mukana mm. ulkoministeriön Marjatta Hiekka sekä Keskustanaisten pääsihteeri ja Nytkis ry:n hallituksen jäsen Kirsi Marttinen. Kuva: Eeva Hurmalainen

Naisten oikeuksien edistämisestä tullut entistä vaikeampaa

Tyttöjen ja naisten oikeudet ovat Suomen ulkoasiainhallinnon tuoreen ihmisoikeustrategian läpileikkaava teema ja yksi keskeisimmistä painopistealueista. Suomi pyrkii edistämään naisten ja tyttöjen oikeuksia myös toimiessaan YK:ssa, mutta aihe kohtaa nykyilmapiirissä paljon kritiikkiä, jopa voimakasta vastustusta. Seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet ovat yksi tällainen aihepiiri, josta puhuminen jakaa YK:n jäsenmaita erityisen selvästi.

YK-liiton ja Naisjärjestöt yhteistyössä (NYTKIS) ry:n eilen eduskunnassa järjestetyssä seminaarissa keskusteltiin ajankohtaisista naisten asemaan liittyvistä kansainvälisistä prosesseista. Suomen määräaikaisraportti käsiteltiin YK:n naissopimusta (Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus, The Convention on the Elimination of All Forms of Discrimination against Women, CEDAW) valvovassa komiteassa hiljattain,  lisäksi suomalaisvirkamiehet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat palasivat viime viikolla YK:n naisten asemaa käsittelevän komitean (Commission on the Status of Women, CSW-komitean) kokouksesta New Yorkista.

Vaikka yleinen ilmapiiri naisten oikeuksien ympärillä on viimeisten kahden-kolmen vuosikymmenen aikana selvästi kiristynyt, saavutettiin esimerkiksi CSW-komitean kokouksessa myös selviä 'erävoittoja’. Suomen UN Womenin toiminnanjohtaja Elina Multanen sanoi olevansa ilahtunut mm. siitä, että kokouksen loppupäätelmiin saatiin vahvoja kirjauksia mm. naisten ja tyttöjen sukuelinten silpomiseen (Female Genital Mutilation), naisiin kohdistuvaan väkivaltaan (Violence Against Women), turvalliseen aborttiin ja aikaiseen tai pakotettuun avioliittoon liittyen. Toisaalta esimerkiksi homo-, lesbo-, biseksuaali-, trans- ja intersukupuolisiin liittyviä aisioita ei edelleenkään saatu osaksi loppupäätelmiä.

Ulkoministeriön virkamies Iina Peltonen lisäsi osaltaan, että maailma tuntuu olevan naisten asemaan liittyvien kysymyksien suhteen kahtiajakautunut. Ydinperheen ideaali ja ns. perinteiset perhearvot ovat vaarallisesti haastaneet ihmisoikeuksien universaaliuden. Peltonen korosti, ettei tämä ole Suomen intressien mukaista.

EU:ssakin eripuraa – mihin naisella on oikeus?

Myöskään EU ei ole kansainvälisissä yhteyksissä yksimielinen, mitä naisten oikeuksiin ja asemaan tulee. Yksi hyvin kiistanalainen asia, joka EU-maitakin YK-yhteyksissä voimakkaasti jakaa, on oikeus aborttiin.

Suomi on muotoillut naisten oikeuksiin liittyviä kantojaan usein yhteistyössä kotimaisen kansalaisjärjestökentän kanssa. Vaikka olemmekin Suomessa monilla mittareilla tarkasteltuina onnistuneet kuromaan epätasa-arvoa kiinni, saamme edelleen paljon pyyhkeitä mm. naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä. YK:n naissopimusta valvova CEDAW-komitea onkin antanut Suomelle asiaa koskevia suosituksia ja pyytänyt Suomelta väliraportteja aiheesta.

Seminaarissa keskustelleiden mielestä syytä huoleen on, sillä surulliset väkivaltatilastomme eivät ole juuri näyttäneet parannusta niiden 28 vuoden aikana, joina olemme olleet CEDAW-sopimuksen piirissä. Sopimus velvoittaa sen hyväksyneitä valtioita noudattamaan sen säännöksiä omassa lainsäädännössään ja valvottaa ratfioineet maat raportoimaan sopimusta valvovalle YK-komitealle joka neljäs vuosi. Tänä vuonna Suomi sai odotetusti huomautuksia niin naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä, mutta myös ns. moniperustaisesta syrjinnästä, jonka kohteeksi voivat esimerkiksi maahanmuuttajanaiset joutua.

”Suomalaisilla ’naiivi illuusio’ tasa-arvosta”

Nytkis ry:n pääsihteeri Johanna Pakkanen pahoitteli omassa puheenvuorossaan sitä, että Suomessa eletään naiivissa käsityksessä siitä, että tasa-arvo olisi meillä jo toteutunut. Näin ei kuitenkaan moniltakaan osin ole ihan tutkimustiedonkaan valossa. Pakkasen mukaan sukupuolineutraalia lainsäädäntökieltä voidaan käyttää jopa vallan välineenä itse tarkoitustaan, tasa-arvon edistämistä, vastaan.

YK:n CEDAW-sopimuksen ansiota on kuitenkin se, että Suomeen saatiin tasa-arvolaki , jotta sopimus voitiin hyväksyä (tapahtui vuonna 1986). Seminaarin vieraat totesivat silti, että sopimus tunnetaan meillä edelleen erittäin huonosti. Media tuntee sopimuksen sisällön ja velvoittavuuden varsin heikosti, mutta myöskään eduskunnan sisällä CEDAW-tuntemuksella ei voi juuri henkseleitä paukutella. Näin totesi Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov puheenvuorossaan.  Yksi merkki tästä on muun muassa se, että sopimuksen yksilövalitukset mahdollistavaa pöytäkirjaa ei ole hyödynnetty meillä lainkaan – Suomesta ei ole saatettu CEDAW-komitealle ainuttakaan yksilövalitusta.

Torjuntavoitoilla eteenpäin?

Naisten oikeuksien edistäminen on kansainvälisesti katsoen vastatuulessa, vaikka naisten terveyteen, koulutukseen ja taloudelliseen voimaantumiseen liittyvät kysymykset ovatkin inhimillisen kehityksen avaintekijöitä.

YK:ssa pohditaan parhaillaan vuosituhattavoitteiden jälkeistä ns. post-2015 -agendaa, minkä vuoksi naisjärjestöt pyrkivät nyt voimakkaasti vaikuttamaan eri YK-toimijoihin ja jäsenmaihin, jotta nämä sisällyttäisivät naisten oikeudet erillisenä osatavoitteena YK:n tulevaan kehitysagendaan. Kyseessä on YK:n vuosituhathuippukokouksen (Millenium Summit) jälkeen tärkein yksittäinen vaikuttamisen paikka, sillä jäsenmaiden päätökset ohjaavat tulevien vuosien toimia ja resurssointia hyvin olennaisella tavalla.

Nais- ja tasa-arvojärjestöjen mielestä on elintärkeää saada naisten asema globaalisti katsottuna kohentumaan, sillä vaikka YK:n vuosituhattavoitteiden avulla onkin monin paikoin otettu edistysaskeleita, joudutaan lähes 20 vuoden takaisesta tasosta (ks. Pekingin julistus ja toimintaohjelma) nykyään taistelemaan. Kansainvälisten kokousten loppupäätelmien kirjaukset ovat vaarassa naisten suhteen heiketä. Seminaarin asiantuntijoiden mielestä olisikin tärkeää, että niin CEDAW- kuin CSW-prosessienkin yhteydessä pystyttäisiin jatkossa viestittämään mm. muille jäsenmaille entistä paremmin sitä, että naisten oikeudet eivät ole keneltäkään muulta pois – päin vastoin, kaikkien yhteiseksi hyväksi.

Lue YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus suomeksi (sopimuskirjanen tilattavissa YK-liitosta myös painettuna myöhemmin keväällä 2014)

Suomelle jälleen pyyhkeitä naisiin kohdistuvasta väkivallasta (YK-liiton uutinen 28.2.2014)

Pohjoismaat vaativat YK:n tuleviin kehitystavoitteisiin kouutusta ja naisten oikeuksia (YK-liiton uutinen 14.3.2014)

CEDAW-sopimuksen taustaa (Globalis)

YK-sopimukset arjessamme -radio-ohjelma: CEDAW-sopimus. Haastateltavana professori Niklas Bruun, toimittaja Eeva Hurmalainen (Yle Areena)


Julkaistu: 28.3.2014