img_7639.jpg

Näkymä Za'atarin pakolaisleiriltä Jordaniassa.

Kansanedustajat tutustuivat pakolaisleiriin Jordaniassa: "Palaan tähän kokemukseen ajatuksissani vielä monesti"

UNHCR:n väliaikaisia telttoja. Pölyisiä, koruttomia teitä. Aasin vetämät kärryt ja vinoja kojuja. Lukemattomia pieniä lapsia. Kojuja ja kaupankäyntiä.

Kahdeksan suomalaista kansanedustajaa vieraili viime viikolla Jordaniassa Suomen YK-liiton ja UNDP:n yhdessä järjestämällä matkalla. Matkan tarkoitus oli tutustua eri YK-toimijoiden rooliin Syyrian pakolaiskriisin parissa. Matkalle osallistuivat Suomen YK-liiton puheenjohtajana toimivan Katri Kulmunin (kesk) lisäksi Saara-Sofia Sirén (kok), Simon Elo (ps), Riitta Myller (sd), Anders Adlercreutz (r), Ollipoika Parviainen (vihr), Aino-Kaisa Pekonen (vas) ja Sari Tanus (krist).

Jordaniaan on paennut arviolta 1,4 miljoonaa syyrialaista vuonna 2011 puhjenneen sisällissodan jälkeen. Virallisesti rekisteröityjä syyrialaispakolaisia on maassa yli 650 000. Pakolaistilanne ja sen aiheuttamat paineet maan taloudelle ja infrastruktuurille ovat johtaneet maassa asukkaiden ja eri ryhmien välisiin jännitteisiin, mutta silti Jordania on edelleen Lähi-idän rauhallisimpia maita. Muun muassa veden riittävyys on maassa kuitenkin kasvava ongelma, sillä Jordania on yksi maailman vesiköyhimpiä maita. Myös työllisyyteen ja työehtoihin liittyvät kysymykset askarruttavat paikallisia, kun maahan on saapunut runsaasti uutta työvoimaa.

YK:n maatiimi Jordaniassa esittäytyi

Ensimmäisenä varsinaisena matkapäivänään kansanedustajat tapasivat YK:n maatiimin (UN Country Team, UNCT) edustajia Ammanissa. YK:n maatiimi Jordaniassa käsittää yhteensä 17 eri YK:n järjestöä tai ohjelmaa, jotka pyrkivät omalla erityisosaamisalueellaan toimien helpottaa pakolaiskriisin vaikutuksia eri väestöryhmien parissa. Esimerkiksi YK:n väestörahasto UNFPA keskittyy toiminnoissaan odottavin äitien terveyteen ja lisääntymisterveyskysymyksiin. Unicefin ohjelmien tuella huolehditaan pakolaislasten koulunkäynnistä ja lapsiin kohdistuvasta humanitaarisesta avusta. YK:n ruokaohjelma WFP puolestaan huolehtii pakolaisleirien ruokahuollosta ja pakolaisjärjestö UNHCR leirien infrastruktuurin ylläpidosta.

Jordaniassa toimivat YK-järjestöt ovat riippuvaisia YK:n jäsenmaiden taloudellisesta tuesta. Suomi esimerkiksi tukee Jordaniaa ja siellä toimivia humanitaarisia YK-toimijoita osana Syyrian konfliktin tukeaan. Suomen Syyrian konfliktiin liittyvä tuki koostuu humanitaarisesta avusta sekä kehitysyhteistyöavusta pakolaisille ja heidän isäntäyhteisöilleen. Kehitysyhteistyöavun yleisenä tavoitteena on isäntäyhteisöjen kantokyvyn parantaminen siinä, missä humanitaarisen avun avulla pyritään vastaamaan avunsaajien perustarpeisiin ja helpottamaan heidän hädänalaista tilannettaan välittömästi. Suomen avusta noin puolet kanavoitiin viime vuonna YK:n yhteisvetoomuksen kautta (Regional Refugee & Resilience Programme, 3RP) kautta, josta se jakautui Syyrian naapurimaihin, kuten Jordaniaan, YK:n määrittelemien prioriteettien mukaan.

Kansanedustajat kuljetettiin maatiimin tapaamisen jälkeen Ammanista Syyrian rajaseudulla sijaitsevalle Zaatarin pakolaisleirille, joka majoittaa tällä hetkellä peräti 80 000 syyrialaispakolaista 5,3 neliökilometrin alueella. Leirin kautta on vuonna 2011 puhjenneen sisällissodan jälkeen kulkenut jo yli 650 000 syyrialaispakolaista.

Zaatarin olot olivat aluksi hyvin karut, eikä rajan ylittäneille pakolaisille ollut aluksi tarjota juuri muuta kuin lämmin huopa. Sittemmin leirin palveluita on kyetty merkittävästi parantamaan. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n koordinoimana pakolaisleirin asukkailla on käytettävissään sähköä 9 tuntia päivässä. Sähköstä osa tuotetaan aurinkopaneelien avulla. Leirillä on nykyään peräti kaksi sairaalaa ja yhdeksän terveysasemaa sekä yksi synnytysyksikkö, joissa työskentelee noin 120 vapaaehtoista. Leiriin on perustettu myös lukuisia sosiaali- ja aktiviteettikeskuksia, joista muutamia ylläpitää Kirkon ulkomaanapu.

Näihin hankkeisiin myös matkalle osallistuneet kansanedustajat pääsivät tutustumaan. Ulkomaanavun keskuksissa ryhmä tutustui 10-13-vuotiaille tytöille suunnattuun englannin kielen oppituntiin, joka edusti opetussuunnitelmien ulkopuolista opetusta alueella. Kansanedustajaryhmä tutustui KUA:n ylläpitämään, niinikään tytöille suunnatun ’temppukoulun’ tunnille ja seurasivat vierestä tyttöjen jalkapallo-ottelua yhdellä leirin nurmikentistä.

Naiskansanedustajat pääsivät vierailemaan myös vain naisille tarkoitetussa kontissa, jossa syyrialaisnaiset oppivat kampaamo- ja kauneudenhoitopalvelujen tuottamista. Tämän Kirkon ulkomaanavun hankkeen tavoite on niin ikään tarjota pakoalaisnaisille sellaisia tietoja ja taitoja, joiden avulla he voivat jatkossa ansaita elantonsa tai osan sitä ja tällä tavoin kontribuoida perheensä hyvinvoinnin edistämiseksi. Hiuskiinteen tuoksuinen elämys jäi monille elävästi mieleen – naiset haluavat näyttää hyvältä kaikkialla maailmassa, myös pakolaisleirin vaikeissa olosuhteissa.

Suurin osa pakolaisista haluaisi palata

Näky Za’atarin pakoalaisleirin kaduilla kielii kovasta arjesta. Asumukset ovat yksinkertaisia ja ne ovat varsin tiiviisti kiinni toisissaan. Lapsia on paljon. Kaduilla myydään niin vaatteita, elintarvikkeita kuin muutakin arkeen tarvittavaa. Aasit on sidottu tiukasti kontteihin kiinni. Leirin yleisilme on väliaikainen, vaikka alueella sijaitsee nykyään jo kaksi supermarkettiakin. 

Leiristä on muodostunut koti yli 22 000 lapselle, joille on leirissä järjestetty koulunkäyntimahdollisuus. Unicefin avustuksella leirille on avattu peräti 10 koulua, joissa syyrialaiset opettajankoulutuksen saaneet pakolaiset opettavat leirin peruskouluikäisille lapsille Jordanian opetussuunnitelman mukaisia luku- ja kirjoitustaitoja. Kieli on arabia, joskin myös englantia opetellaan vieraana kielenä. Sellaisille lapsilla, jotka ovat joutuneet sisällissodan takia olemaan pitkään koulusta pois, on tarjolla myös epämuodollista opetusta leirin eri aktiviteettikeskuksissa. Niitä ylläpitävät Unicefin lisäksi leirillä toimivat lukuisat kansalaisjärjestöt.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen uskoo, että tulee palaamaan Za’atariin ajatuksissaan vielä useaan kertaan.

- Za’atarin pakolaisleiri oli koko matkan pysäyttävin kokemus. Syyrian kriisi on meidän kaikkien tietoisuudessa ja läsnä arkipuheessamme, mutta vasta pakolaisleirissä vieraileminen toi kriisin iholle ja vei toden teolla sen ytimeen. On ihmeellistä, että vaikka kriisi ja sota ovat lähellä, elämä jatkuu ja ihmiset haluavat opiskella, liikkua ja niin edelleen.

Samaa toteaa rkp:n Anders Adlercreutz:

- Za’atarissa oli nähtävissä koko humanitaarisen työn spektri: vaikka vedestä ja ruoastakin on aika ajoin pulaa, arjen puuduttavien rutiinien katkaisemiseen ja itsensä kehittämiseen annetaan mahdollisuuksia. Jotkin aktiviteetit saattoivat näyttäytyä leirikontekstissa jopa absurdeina, mutta elämä on yksilön näkökulmasta läsnä kuitenkin tässä ja nyt. Mielestäni tällä on merkittävä rooli pakolaisten auttamisessa.

Talous ja infrastruktuuri kovilla

Syyrian kaltainen pakolaiskriisi vaikuttaa pakolaisia vastaanottavien isäntämaiden tilanteeseen monin tavoin. Jordaniassa oli jo entuudestaan miljoonia palestiinalaispakolaisia, jotka ovat aikojen kuluessa jääneet ja integroituneet osaksi jordanialaista yhteiskuntaa. Satojentuhansien syyrialaispakolaisten pakeneminen Jordaniaan on kuitenkin laittanut maan infrastruktuurin kovalle koetukselle.

- Pinnan alla olevia ongelmia on syntynyt, kun maan infrastruktuuri on joutunut entistäkin kovemmalle koetukselle ja maahan on saapunut edullisimmilla ehdoilla toimivaa työvoimaa viime vuosina runsaasti lisää. Tähän on syytä varmastikin kiinnittää vielä huomiota, jottei uusia ongelmia jatkossa synny, sanoo SDP:n Riitta Myller.

Vierailulla parlamentissa

Jordanian vastuunkantoa pakolaiskriisistä korostivat myös maan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan jäsenet, kun suomalaiset kansanedustajat tapasivat heitä Ammanissa sijaitsevassa parlamenttitalossa. He muistuttivat, että Jordania on kantanut varsin suuren vastuun Syyrian kriisin johdosta ja on siksi joutunut kovalle koetukselle niin työllisyyteen kuin veteen ja asumiseenkin liittyvissä kysymyksissä.

- Vaikka pakolaisuus ja humanitaariset kriisit ovat olleet Jordaniassa läsnä jo pitkään, suhtautuminen pakolaisiin on maassa hyvää, eikä ääri-ilmiöitä ole juuri esiintynyt. Jordanialaiset kokevat, että heillä on velvollisuus auttaa, vaikka maalla on haasteita jo ennestään, muotoilee rkp:n kansanedustaja Anders Adlercreutz.

SDP:n Riitta Myller pani merkille saman asian.

- Minulle jäi käsitys, että Jordania on onnistunut auttamaan pakolaisia pitkälti sen vuoksi, että pakolaisten integroimista yhteiskuntaan pidetään maassa hyvin tärkeänä.

Pakolaiskysymyksen nosti esiin myös Syyrian ja Jordanian rajalla sijaitsevan Sabhan kylän pormestari, joka myös kiitteli matkaryhmää vuolaasti Suomen tukemista hankkeista kylässä. Suomen kehitysyhteistyöavulla oli Sabhan tyttökouluun hankittu aurinkopaneeleita, joiden avulla koulun sähköntarpeeseen pystytään nyt vastaamaan. Paneelit oli asennettu koulurakennuksen katolle, josta oli avarat näkymät myös kilometrin päässä häämöttävään Syyriaan. Suomen avulla koulun lähelle oli rakennettu myös lasten leikkipuisto keinuineen.

Kerhotoimintaa ja kädentaitoja Itä-Ammanissa

Kirkon ulkomaanapu toimii Jordanian syyrialaispakolaisten parissa niin maan pakolaisleireillä kuin pääkaupungissa Ammanissakin. Kansanedustajaryhmä vieraili Ulkomaanavun koulutuskeskuksessa Itä-Ammanissa osana toista varsinaista matkapäiväänsä. Keskuksen paikalliset työntekijät esittelivät keskuksen toimintaa: tytöille ja pojille eri päivinä järjestettävää kerho- ja harrastustoimintaa, kuten tietotekniikkataitoja, käsitöitä ja älypuhelinten ylläpitoa ja korjaamista. Lisäksi keskuksessa opetetaan englantia eri-ikäisille lapsille ja nuorille. Keskuksen hyödynsaajista merkittävä osa on paikallisyhteisössä eläviä syyrialaispakolaisia, jotka oppivat keskuksen toiminnan kautta tulevaisuutensa kannalta hyödyllisiä - joissain tapauksessa myös ammatillisia - taitoja.

Vierailun aikaan keskuksessa oli kymmeniä eri-ikäisiä lapsia ja nuoria. Nuorista miehistä koostuva ryhmä oli juuri mobiiliylläpidon (mobile maintenance) tunnilla samaan aikaan, kun saman ikäiset tytöt opettelivat viereisessä luokassa valokuvaamisen saloja. Tunnelmat olivat kuin aivan vastaavissa kerhopäivissä Suomessakin, joskin tytöt ja pojat oli jaettu tiukasti eri ryhmiin. Muistona vierailusta jokainen kansanedustaja sai mukaansa käsityökerholaisen tekemän pienen matkamuistoesineen.

Petran ihmeellinen muinaiskaupunki

Viimeinen varsinainen matkapäivä oli pyhitetty jordanialaiselle muinaiskulttuurille. Ryhmä starttasi varhain aamulla Ammanista kohti Petran kadonnutta kaupunkia, yhtä maailman seitsemästä ihmeestä.

Unescon emännöimä vierailu käsitti kaksituntisen kävelyn Petran yli 250 neliökilometriä käsittävällä alueella, joka on ollut vuodesta 1985 yksi Unescon maailmanperintökohteista. Vaikuttava Treasury kunnostettuine fasadeineen  ja kipuaminen korkealla sijaitsevaan luostariin olivat Petran kohokohtia. Unescon edustaja ja paikallinen matkaopas luotsasivat ryhmän läpi aluetta hallinneiden nabatealaisten historian aina roomalaisten saapumiseen alueelle noin 100-luvulla jKr.

Kaikkiaan kolmen päivän tutustumusmatka sai ryhmältä kiitoksia erityisesti monipuolisuudestaan.

- Matka antoi hyvän yleiskatsauksen alueen haasteisiin ja erityisesti Jordanian osuuteen syyrialaispakolaisten auttamisessa. Jordania tekee arvokasta työtä ja monista heidän työtavoistaan voitaisiin ottaa oppia muuallakin, summasi kansanedustaja Riitta Myller.

Teksti ja kuvat: Eeva Reittilä

Lisää kuvia matkalta YK-liiton Facebook-sivulla


Julkaistu: 22.1.2017