img_3892.jpg

Hilkka Pietilän omaelämänkertateos 'Yli rajojen' (Into kustannus 2013). Kuva: Eeva Reittilä

Hilkka Pietilän muistokirjoitus

Hilkka Pietilä 1931-2016

Suomen YK-liiton pitkäaikainen pääsihteeri Hilkka Pietilä oli monella tavalla edelläkävijä ja esikuva meille kaikille YK-liitossa toimineille. Hän teki koko aikuisikänsä työtä rauhan, ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan edistämiseksi. Hilkka Pietilä valmistui vuonna 1956 maatalous- metsätieteen maisteriksi erikoistuen ravitsemustieteeseen. Valmistumisestaan lähtien hän työskenteli ihmisten hyvinvoinnin ja kohtuullisten kulutustapojen edistämiseksi pyrkien ensin parantamaan suomalaisten ruokailutottumuksia ja elämäntapoja, ja myöhemmin vaikuttaen kehityspolitiikan kautta maailmanlaajuisen hyvinvoinnin edistämiseen.

Hilkka Pietilän YK-ura alkoi FAO-toimikunnan asiantuntijatehtävistä, mutta laajentui nopeasti kattamaan myös muut YK:n toimialat. Kiinnostus YK:ta ja vaikuttamistyötä kohtaan vei hänet hänet pian Suomen YK-liiton pääsihteeriksi. Tätä tehtävää hän hoiti menestyksellisesti lähes kolmekymmentä vuotta innostaen omalla esimerkillään kollegoitaan ja yhteistyökumppaneitaan. Näiden vuosikymmenien aikana Hilkka Pietilä perehtyi laaja-alaisesti oman tieteenalansa lisäksi rauhan- ja kehitystutkimukseen, naistutkimukseen sekä myöhemmin myös taloustieteisiin. Hän seurasi näiden alojen uusia trendejä aktiivisesti aivan loppuaikoihin asti ja nosti keskusteluun monia suomalaista ja kansainvälistä kehitystä kriittisesti tarkastelevia näkökulmia.

Hän oli edelläkävijä laaja-alaisten, monisyisten, toisiinsa sidoksissa olevien kokonaisuuksien yhdistämisessä ja tulkitsemisessa sekä oikeudenmukaisemman globalisaation edistäjänä. Yhdistäen taitavasti eri alojen tutkimuksia sekä omaa vahvaa kokemuspohjaansa hän pyrki vaikuttamaan kestävän kehityksen edistämiseen universaalisti. Työ oli pitkäjänteistä, mistä kestävä kehitys on hyvä esimerkki: kokonaisvaltainen kestävän kehityksen ajattelu on noussut vasta viime vuosina kansainväliseen valtavirtaan. Saman asian puki sanoiksi YK:n pääsihteeri Kofi Annan vuonna 2005 julkistamassaan ”In Large Freedom” raportissa sanoen: ”Turvallisuutta ei voi olla ilman kehitystä, kehitystä ei voi olla ilman turvallisuutta, ja kumpaakaan ei voi toteuttaa ellei ihmisoikeuksia kunnioiteta.”

Hilkka Pietilän YK-uraan mahtui monenlaisia mielenkiintoisia tapahtumia. Hän osallistui Suomen valtion virallisen delegaation asiantuntijajäsenenä lukuisiin ihmisoikeuksia, naisten asemaa, väestökehitystä, ympäristön tilaa ja taloutta käsitelleisiin YK-kokouksiin vaikuttaen niissä hyväksyttyjen päätöslauselmien syntyyn ja toimeenpanoon. YK-liittojen maailmanjärjestön johtoryhmän jäsenenä ja myöhemmin järjestön kunniapuheenjohtajana hän osallistui useisiin YK-konferensseihin ja tapaamisiin myös YK-liittojen maailmanjärjestön Wfunan edustajana.  Tärkein näistä oli naisten asemaa käsitellyt maailmankonferenssi Pekingissä 1995, jossa Hilkka Pietilä piti Wfunan puheenvuoron täysistunnossa kaikille YK:n jäsenmaille.

Hilkka Pietilä oli asialleen omistautunut, vahva vaikuttaja ja aktiivinen kirjoittaja. Hän on kirjoittanut satoja artikkeleita sekä kotimaisiin että kansainvälisiin julkaisuihin. Lisäksi hän on kirjoittanut useita kirjoja, joihin on koottu mm. YK:n naisten kehityksen historia. Viimeisimpinä julkaistiin Hilkka Pietilän omaelämänkerta "Yli rajojen" (Into kustannus 2013).

Ilman Hilkka Pieitilän kaltaisia asioihin perehtyviä ja niitä kriittisesti pohdiskelevia aktivisteja olisi moni aikanaan utopistisena pidetty kansainvälinen kehityskulku jäänyt alullepanematta ja sopimukset allekirjoittamatta. Elämme yhä vahvemmin keskinäisriippuvaisuuksien maailmassa, jossa pitkäjänteinen tasa-arvoinen kehitys on mahdollista vain yhteistyöllä ja yhteisten sopimusten pohjalta. Meidän nykyisten YK-liiton toimijoiden on helppo jatkaa Hilkan viitoittamalla tiellä innostaen nuoria pohtimaan kansainvälisen yhteistyön merkitystä ja vastuutamme sen suunnan muodostumisesta.

Hilkka Pietilä eli omien periaatteidensa mukaisesti tehden työtä tasa-arvoisemman maailman hyväksi. Kuten hän kirjassaan toteaa: ”Täydesti eläminen ihmisenä, aktiivisena subjektina ja luovana olentona on seikkailuista suurin”.

Aiheet:


Julkaistu: 6.1.2017