yk_ja_naiset_example.png

Naisten aseman toimikunta avaa kokouksen New Yorkissa vuonna 1967.  Helvi Sipilä (kokouksen puheenjohtaja) istuu kuvassa keskellä.
Naisten aseman toimikunta avaa kokouksen New Yorkissa vuonna 1967. Helvi Sipilä (kokouksen puheenjohtaja) istuu kuvassa keskellä.

Helvi Sipilä edisti naisten oikeuksia YK:ssa ja Suomessa

Kirjoittaja sai apurahan Sipilää käsittelevään pro gradu -työhönsä YK-liiton Hilkka Pietilä -rahastosta, josta tuetaan YK-aiheista tutkimusta.

Helvi Sipilä (1915–2009) on tullut suomalaisille tunnetuksi muun muassa ensimmäisenä naisehdokkaana Suomen presidentinvaaleissa 1982. Elämänsä aikana hän teki myös muita aikansa naiselle epätyypillisiä asioita, kuten meni yliopistoon lukemaan lakia ja perusti oman asianajotoimistonsa toisena naisena Suomessa. Kansainvälisesti hän on myös tullut tunnetuksi ensimmäisenä naisena YK:n apulaispääsihteerin virassa 1972–80.

Vuoden 1972 alussa YK:n vasta valittu pääsihteeri Kurt Waldheim tarjosi Sipilälle korkeaa virkaa YK:n sihteeristössä. Tarjottuna oli ensin alipääsihteerin virka, joka oli 1970-luvulla seuraava pääsihteeristä. Virka kuitenkin vaihtui nopeasti alempaan apulaispääsihteerin virkaan, jonka Sipilä lopulta otti vastaan. Sipilälle viran korkeudella ei tuntunut olleen vaikutusta, sillä hän koki viran vastaanottamisen ennemminkin velvollisuudekseen kuin kunnianhimon asiana. Maailmalla naisjärjestöt ottivat Sipilän nimityksen vastaan edistysaskeleena naisten asemalle ja asettivat suuret odotukset Sipilän työlle, sillä naista ei oltu aikaisemmin nimitetty yhtä korkeaan kansainväliseen virkaan.

Apulaispääsihteerin virassa Sipilä sai vastuulleen sosiaalisen kehityksen ja humanitaaristen asioiden keskuksen, jonka alaisuuteen siirrettiin myös naisten asemaa edistävä yksikkö. Virkauransa aikana Sipilä pyrki nostamaan esiin naisten asemaa YK:ssa vetoamalla muun muassa YK:ssa jo sovittuihin sopimuksiin naisten oikeuksista ja asemasta. Naisten oikeuksien lisäksi hän näki tärkeänä naisten aseman ja roolin tunnistamisen erilaisten globaalien ongelmien yhteydessä ja naisten toimijuuden esiin tuomisen. Eräs hänen ansioistaan oli, että hän sai nostettua naisten aseman huomioimisen mukaan kansainväliseen väestövuoden konferenssiin 1974.

YK:n apulaispääsihteerinä Sipilän kohokohtana on pidetty kansainvälistä naisten vuotta 1975, jonka maailmankonferenssin pääsihteerinä hän toimi. Mexico Cityssä järjestetty konferenssi oli ensimmäinen kansainvälinen YK:n konferenssi, jossa naiset olivat enemmistönä. Kansainvälinen naisten vuosi toi esiin arvokasta tietoa naisten vaihtelevista tilanteista ympäri maailmaa. Lisäksi vuoden myötä perustettiin kansainvälinen tutkimus- ja koulutusinstituutti naisten aseman parantamiseksi (INSTRAW) ja naistenrahasto UNIFEM. Sipilä näki vuoden kuitenkin laajempana kuin vain naisia koskevana vuotena tuoden vuotta esiin ”ihmisen vuotena”, joka edistäisi koko yhteiskunnan eriarvoisuuden vähentymistä.

Yleisesti apulaispääsihteerinä toimiessaan Sipilä pyrki puheissaan yhdistämään naisten aseman osaksi globaaleja kysymyksiä, minkä näki kasvattavan YK:n jäsenmaiden kiinnostusta naisten asemaa kohtaan. Lisäksi hän ajoi naisten omaa osallistumista, sillä hän huomioi, että ilman naisten osallistumista ei naisten roolia ja merkitystä globaalien kysymysten yhteydessä huomioitu.

Kansainväliseen päätöksentekoon osallistumiseen Sipilä kannusti etenkin teollisuusmaiden naisia vetoamalla heidän vastuuseensa tukea kehittyvien maiden naisia. Hän näki, että teollisuusmaiden naisilla oli yhteiskunnassa saamiensa etujen – kuten poliittisten oikeuksien ja koulutuksensa takia velvollisuus tukea heikommassa asemassa olevia naisia näiden aseman parantamiseksi. Lisäksi Sipilä puhui julkisten varojen käyttämisestä ihmisten hyväksi asevarustelun sijaan. Apulaispääsihteerikauden jälkeen Sipilä jatkoi naisten aseman edistämistä YK:n kautta muun muassa perustamalla Suomeen YK:n naistenrahaston UNIFEM:in, jonka puheenjohtajana hän myös toimi vuoteen 1987 asti.

Kirjoittaja: Marika Virta

Virran pro gradu -tutkielma kokonaisuudessaan: Naisten asialla – Helvi Sipilä Yhdistyneiden kansakuntien apulaispääsihteerinä 1972–1980

Lähteet:
Helvi Sipilän arkisto, Suomen Kansallisarkisto, Helsinki.
Jain, Devaki. Women, Development, and the UN: A Sixty-year Quest for Equality and Justice. Indiana University Press, Bloomington 2005.
Olcott, Jocelyn. International Women's Year: The Greatest Consciousness-raising Event in History. Oxford University Press, Oxford 2017
Pietilä, Hilkka. Naiset Ja YK: Vuosikymmenien Menestystarina. 2. uud. painos. Suomen UNIFEM - Finlands UNIFEM, Helsinki 2006
Sipilä Helvi. Helvi Sipilä: naisena ihmiskunnan asialla. Toim. Valkonen, Kaija. WSOY, Juva 1999.

 

Kirjoitus edustaa kirjoittajan omaa näkemystä, eikä välttämättä YK-liiton virallista kantaa.


Julkaistu: 16.2.2018