Arktinen puheenjohtajuus: Kestävä kehitys Suomen kattoteemana

Arktinen alue on erityisen herkkä ihmisen toiminnalle, ja ilmastonmuutos etenee siellä nopeammin kuin missään muualla maapallolla. Alueella on kuitenkin myös potentiaalia: uuden teknologian avulla harvaan asuttu ja karu ympäristö voidaan valjastaa uusiutuvan energiantuotannon lähteeksi.

Suomi toimii Arktisen neuvoston puheenjohtajana vuosina 2017-2019, ja tänä aikana sillä on erinomainen mahdollisuus vaikuttaa alueen kestävään kehitykseen.

Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Henna Haapala vastaa Suomen YK-liiton kysymyksiin arktisesta alueesta ja Suomen puheenjohtajuuskaudesta. 

Henna Haapala, mikä merkitys Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskaudella on, ja mitkä ovat Suomen tavoitteet kaudelle?

Suomen puheenjohtajuuskaudella on kaksi kattoteemaa, jotka ovat ilmastonmuutoksen torjuminen ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen. Lisäksi meillä on neljä kärkiteemaa: ympäristönsuojelu, meteorologinen yhteistyö, viestintäyhteydet sekä koulutus.

Yleisinä tavoitteina ovat Arktisen neuvoston toiminnan jatkuvuuden varmistaminen ja sen toiminnan vahvistaminen. Haluamme nostaa arktista profiilia, korostaa arktisia painopisteitä ja vahvistaa neuvoston osaamisalueita.

Kauden aikana Suomeen kohdistuu kansainvälistä kiinnostusta, ja täällä käy kansainvälisiä vieraita. Näkyvyyden kannalta puheenjohtajuus onkin hyvä tilaisuus Suomelle.

Millaisia haasteita arktiseen alueeseen liittyy?

Arktisen alueen suurimmat haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen ja talouteen.

Ilmastonmuutos etenee Arktiksella kaksi kertaa nopeammin kuin muualla maapallolla. Alue on myös erityisen herkkä ihmisen toiminnalle.

Arktisella alueella ei ole helppo toimia, sillä etäisyydet ovat pitkät. Ennakoimattomuus on alueelle tyypillinen piirre, ja onnettomuusriski on korkea. Myös alueella asuvat ihmiset kohtaavat haasteita, jotka liittyvät ympäristöön ja taloudellisiin olosuhteisiin.

Entä millaisia ovat arktisen alueen mahdollisuudet?

Ilmastonmuutoksen torjuminen tuo uutta alueen energiasektorille ja näkyy teknologisessa mielessä. Teknologiat ovat kehittymässä koko maailmassa, eikä arktinen alue ole poikkeus. Innovaatiot ja sovellukset voivat hyödyttää harvaanasuttuja alueita, liikenneyhteyksien ja logistiikan muodossa.

Arktisellakin alueella voidaan tuottaa energiaa ja tehdä asioita entistä kestävämmin. Kiertotalouden käsite on tässä keskeinen. Luonnonvaroja säästävä toiminta koskee myös Arktista aluetta.

Millä tavoin arktisella alueella voidaan tuottaa uusiutuvaa energiaa?

Yksi energiantuotannon keino voisi olla aaltoenergia, joillain alueilla voidaan hyödyntää vuorovettä. Myös tuulivoimaa voidaan käyttää, vaikka siihen liittyykin esimerkiksi alkuperäiskansojen asuinalueita koskevia kysymyksiä. Islanti käyttää jo geotermistä energiaa.

Aurinkoenergian tuottaminen on myös yksi mahdollisuus. Aurinkopaneeleja voidaan hyödyntää myös Lapissa, etenkin kesäaikaan, kun valoa riittää ympäri vuorokauden. Haasteena on tietenkin se, että paneeleja voidaan hyödyntää vain osan aikaa vuodesta.

On hyvä huomata, että alueen maat eivät ole keskenään samanlaisia. Olosuhteet voivat olla hyvinkin erilaisia, jopa maiden sisällä. Skandinavia poikkeaa muista arktisen alueen maista siten, että se on kaikista asutuin.

Maiden välillä on kuitenkin myös yhtäläisyyksiä. Esimerkiksi valon määrän vaihtelu on tyypillistä koko alueelle.

Miten kestävän kehityksen tavoitteet näkyvät Arktisella alueella?

Kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen on yksi Suomen puheenjohtajuuskauden kattoteemoista, ja siksi tavoitteet ovat hyvin keskeisiä Arktisen neuvoston toiminnassa.

Alueelle tärkeimpien tavoitteiden tunnistamisessa on kuitenkin työnsarkaa.

Tavoitteiden 14 (vedenalainen elämä) ja 15 (maanpäällinen elämä) eteen on tehty paljon töitä, mutta arktiselle alueelle tärkeitä teemoja löytyy myös monesta muusta tavoitteesta.

Tavoitteet 4 (hyvä koulutus), 6 (puhdas vesi ja sanitaatio), 7 (edullinen ja puhdas energia) ja 13 (ilmastotekoja) sisältävät kohtia, jotka ovat ajankohtaisia arktisella alueella. Lisäksi isossa kuvassa arktisen alueen yhteistyö koskee mitä suurimmassa määrin myös tavoitteita 16 (rauha, oikeus ja hyvä hallinto) ja 17 (yhteistyö ja kumppanuus). Rauhan, vakauden ja yhteistyön edistämisestä on neuvoston kaikessa tekemisessä lopulta kyse.

Alkuperäiskansojen edustajat on otettu mukaan Arktisen neuvoston päätöksentekoon. Neuvostolla onkin siinä mielessä poikkeuksellinen asema muihin alueellisiin foorumeihin verrattuna. 

Ilmastonmuutoksen ehkäisyn lisäksi keskeisin tehtävä Arktiselle neuvostolle on elinolosuhteiden parantaminen alueella.


Julkaistu: 13.12.2017