Suomi ja YK

YK:n kautta Suomi voi vaikuttaa siihen, että kansainvälisesti sovittuja pelisääntöjä noudatetaan. Se on erityisen tärkeää pienelle maalle.

Miksi Suomi on YK:n jäsenmaa?

YK on kohtaamispaikka, jossa lähes kaikki maailma valtiot voivat tavata ja vaihtaa näkemyksiään ja mielipiteitään. YK:n jäsenyys on antanut Suomelle mahdollisuuden luoda suhteita moniin sellaisiin maihin, joihin Suomella ei olisi muuten yhteyksiä.

Suomen kaltaisen pienen maan on tärkeää tukea monen valtion välistä järjestelmää, jossa pelisäännöt sovitaan yhteisesti. Muuten kansainvälinen toiminta olisi pelkkää voimapolitiikkaa, jota isot valtiot sanelisivat. YK:n avulla Suomi voi vaikuttaa kansainväliseen politiikkaan ja päätöksentekoon ja tuoda omia näkemyksiään laajemmin esille. 

YK on myös Suomelle tärkeä tiedonlähde, sillä se tuottaa paljon hyödyllistä tutkimustietoa, selvityksiä ja raportteja.

Äänestys Suomen YK-jäsenyydestä turvallisuusneuvostossa
Turvallisuusneuvosto puolsi äänestyksessään Suomen ja viidentoista muun maan hyväksymistä YK:n jäseniksi 14.12.1955. Kuva: UN Photo.

Milloin Suomi liittyi YK:n jäseneksi?

Suomi ei ollut mukana perustamassa YK:ta, sillä se ei kuulunut toisen maailmansodan voittajavaltioihin.

Kun Pariisin rauhansopimus oli hyväksytty vuonna 1947, Suomi pystyi hakemaan jäsenyyttä. Se kuitenkin sai jäsenyyden vasta vuonna 1955. Syynä oli kylmä sota. Toisiaan vastaan kamppailevat suurvallat, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto, halusivat varmistaa, että YK:hon liittyisi vain sellaisia maita, jotka olisivat niiden kanssa samaa mieltä. Siksi myös monet muut maat joutuivat odottamaan jäsenhakemuksensa hyväksymistä pitkään.

Vuotta ennen Suomen YK-jäsenyyden hyväksymistä, vuonna 1954, perustettiin Suomen YK-liitto, jonka tarkoituksena oli tukea Suomen YK-jäsenyyttä ja lisätä YK:hon liittyvää tietoa Suomessa.

Halonen Rio +20 kokouksessa
Presidentti Tarja Halonen Rion ympäristökokouksessa vuonna 2012. Hän kuului kokoukselle suosituksia koonneen pääsihteerin Kestävän kehityksen paneelin johtoon. Kuva: Maria Elisa Franco / UN Photo.

Mitä asioita Suomi ajaa YK:ssa?

Suomelle tärkeitä asioita YK:ssa ovat ihmisoikeus- ja kehityskysymykset, etenkin naisten oikeudet, kansainvälinen oikeus sekä aseistariisunta. Suomi on osallistunut aktiivisesti YK:n rauhanturvaoperaatioihin ja tukee YK:n humanitaarista toimintaa ja kehitysyhteistyötä järjestöjen kautta.

Aluksi Suomi korosti YK-politiikassaan puolueettomuutta. Se ei ollut helppoa, sillä Suomi kuului Neuvostoliiton etupiiriin, vaikka sitä yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti pidettiinkin länsimaana.

Koko kylmän sodan ajan, aina vuoteen 1991 asti, Suomi joutuikin tasapainoilemaan idän ja lännen välillä YK-politiikassaan. Etenkin jäsenyytensä alkuvaiheessa Suomi ei osallistunut esimerkiksi lausuntoihin, jotka tuomitsivat Yhdysvaltain tai Neuvostoliiton toiminnan.

Neuvostoliiton hajoamisen, kylmän sodan päättymisen ja EU:hun liittymisen jälkeen Suomi on tehnyt YK-politiikkaa etenkin osana EU:ta. Puolueettomuuden sijaan Suomi korostaa kansainvälistä yhteistyötä. Suomi on liittynyt moniin länsimaisiin järjestöihin ja ajaa länsimaisia arvoja, demokratiaa ja ihmisoikeuksia.

Suomi tekee tiivistä yhteistyötä myös muiden Pohjoismaiden kanssa. Ne ovat olleet Suomelle tärkeitä yhteistyökumppaneita jäsenyytemme alusta alkaen.

Yksi Suomen YK-historian tärkeimmistä saavutuksista on ollut YK:n rauhanvälityksen ystäväryhmä, jonka Suomi ja Turkki perustivat vuonna 2010. Ryhmä on valmistellut ja neuvotellut neljä rauhanvälitykseen liittyvää päätöslauselmaa. Suomalaisia on myös toiminut monissa korkeissa YK-viroissa.

    Margaret K. Bruce ja Helvi Sipilä

    Suomalaisia YK-viroissa

    • Helvi Sipilä, YK:n ensimmäinen naispuolinen apulaispääsihteeri 1972–1980
    • Martti Ahtisaari, YK:n taloudesta ja hallinnosta vastaava alipääsihteeri 1987–1991
    • Elisabeth Rehn, pääsihteerin erityislähettiläs Bosnia ja Hertsegovinassa 1998–1999
    • Marjatta Rasi, YK:n talous- ja sosiaalineuvoston ensimmäinen naispuolinen puheenjohtaja 1998–2004
    • Laura Londén, YK:n apulaispääsihteeri ja väestörahaston hallinnosta vastaava varapääjohtaja 2015–

    Mitä YK-jäsenyys maksaa Suomelle?

    Suomen jäsenmaksu YK:lle on vuonna 2019 noin 11,7 miljoonaa dollaria (10,4 miljoonaa euroa). YK:n budjetti vuosina 2018–2019 on noin 5,4 miljardia dollaria (4,8 miljardia euroa).

    Rahat maksetaan YK:n niin sanottuun sääntömääräiseen budjettiin, johon ei kuulu esimerkiksi erityisjärjestöjen tai rauhanturvaoperaatioiden rahoitus. Jäsenmaksunsa lisäksi Suomi antaakin vapaaehtoista rahoitusta monille YK:n erityisjärjestöille.