Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen
(CEDAW-sopimus) teksti hyväksyttiin ja sopimus avattiin valtioiden
hyväksyttäväksi YK:n yleiskokouksessa 18.12.1979. Tämä sopimus on
edelleen ainutlaatuinen, laajan syrjintäkiellon sisältävä
ihmisoikeussopimus, joka mm. nimenomaisesti edellyttää sopimusvaltioita
kiinnittämään huomiota naisia alistaviin kulttuurisiin käytäntöihin ja
yksityisellä elämänalueellakin tapahtuvaan naisten syrjintään.

Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1986. Sopimuksen ratifioinnilla
Suomessa oli merkittäviä vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön, kun
sopimuksen ratifioinnin katsottiin edellyttävän kokonaan uuden lain,
tasa-arvolain, säätämistä ja muitakin lakimuutoksia. Esimerkiksi
avioliiton vaikutusta puolison sukunimeen, lasten huoltoa ja
kansalaisuuden saamisen ehtoja koskevat säännökset uudistettiin
sukupuolineutraaleiksi. CEDAW-sopimuksella perustetun, sopimuksen
täytäntöönpanoa valvovan komitean (CEDAW-komitea) tulkintalinjaukset
ovat olleet merkittäviä kiinnittämään huomiota Suomessakin hyvin
yleiseen naisiin kohdistuvaan väkivaltaan.

Tämä ainutlaatuinen kansainvälinen ihmisoikeussopimus on sittemmin
jäänyt sivuun suomalaisessa tasa-arvopolitiikassa,
ihmisoikeuskeskustelussa ja viranomaiskäytännössä. Miksi näin on
tapahtunut? Miksi Suomessa ei kiinnitetä huomiota sopimuksen
täytäntöönpanovelvoitteisiin? Eikö Suomi oikeasti otakaan vakavasti
naisten ihmisoikeuksia, vaikka ylin valtiojohto juhlapuheissaan niin
julistaa?

AIKA: ti 9.3.2010 klo 10.00-16

PAIKKA: Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, Calonia,
Vänrikinkatu 2, luentosali 1.

SEMINAARIN RAKENNE JA SISÄLTÖ: Seminaari on kaksiosainen.

JUHLASEMINAARI (kesto 2 h): Seminaarin ensimmäinen osio on 30-vuotisen
CEDAW-sopimuksen juhlaseminaari, jossa käsitellään naisten asemaan sekä
naisiin ja ihmisoikeuksiin liittyviä erityisiä kysymyksiä. Osiossa
valotetaan myös CEDAW-sopimuksen erityispiirteitä ja merkitystä
Suomessa. Juhlaseminaarin puhujina ovat mm. oikeusministeri Tuija Brax
ja Etyjin ihmiskaupan vastaisen työn erityisedustajana vuosina 2007-2009
toiminut Eva Biaudet.

PANEELIKESKUSTELUT (kesto 3 h): Seminaarin toinen osio koostuu kahdesta
paneelikeskustelusta, joissa toisessa käsitellään naisiin kohdistuvaa
väkivaltaa ja toisessa uskonnon roolia naisten oikeuksien toteutumisessa
ja CEDAW-sopimuksessa. Paneelikeskusteluihin osallistuu eritaustaisia
näiden kysymysten asiantuntijoita, mm. tutkijoita, järjestöjen edustajia
ja virkamiehiä.

JÄRJESTÄJÄT: Seminaarin järjestävät Turun yliopiston oikeustieteellinen
tiedekunta ja GENIE- tutkimushanke
(www.law.utu.fi/tutkimus/tutkimusprojektit/genie.html) yhteistyössä Åbo
Akademin ihmisoikeusinstituutin ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan
(TANE) kanssa. Seminaarin suunnittelusta ovat vastanneet Turun
yliopiston vertailevan ja yleisen oikeustieteen professori Kevät
Nousiainen ja kansainvälisen oikeuden (ma.) professori Merja Pentikäinen.

Seminaari on kaikille avoin, eikä osallistuminen edellytä
etukäteisilmoittautumista. Tietoa seminaarista voi myös vapaasti jakaa
eteenpäin.

Tervetuloa!

SEMINAARIN OHJELMA

JUHLASEMINAARI (klo 10.00-12)

10.00-10.10
SEMINAARIN AVAUSSANAT
Professori Merja Pentikäinen, Turun yliopisto
Dekaani Jukka Mähönen, Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta

10.10-10.40
CEDAW-SOPIMUKSEN MERKITYKSESTÄ SUOMESSA
Oikeusministeri Tuija Brax

10.40-11
IHMISKAUPAN VASTAINEN TOIMINTA - MYÖS CEDAW-SOPIMUS EDELLYTTÄÄ TOIMIA
Eva Biaudet, asiantuntija, Etyjin ihmiskaupan vastainen erityisedustaja
2007-2009

11-11.25
NAISTEN JA MIESTEN TASA-ARVO SUOMESSA ENNEN JA JÄLKEEN CEDAW-SOPIMUKSEN
RATIFIOINNIN
Professori Kevät Nousiainen, Turun yliopisto

11.25-11.45
CEDAW-SOPIMUS - AINUTLAATUINEN IHMISOIKEUSSOPIMUS
Professori Merja Pentikäinen, Turun yliopisto

11.45-12
KESKUSTELU

(Lounastauko klo 12-13)

PANEELIKESKUSTELUT (klo 13.00-16)

1. paneeli: NAISIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA

Tuija Brax, oikeusministeri
Helena Ewalds, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Johanna Niemi, professori, Helsingin yliopisto
Kevät Nousiainen, professori, Turun yliopisto
Reet Nurmi, toiminnanjohtaja, Monika-Naiset liitto ry

2. paneeli: USKONTO JA NAISTEN IHMISOIKEUDET

Susanne Dahlgren, akatemiatutkija, Helsingin yliopiston tutkijakollegium
Kevät Nousiainen, professori, Turun yliopisto
Tuomas Ojanen, tutkimusprofessori, Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutti;
Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori (tutkimusvapaalla
2009-2010)
Pamela Slotte, tutkijatohtori, Erik Castrén -instituutti, Globaalin
hallinnan tutkimuksen huippuyksikkö, Helsingin yliopisto
Johanna Suurpää, vähemmistövaltuutettu