Uutinen

Presidentti Halosen puhe YK:n päivän jumalanpalveluksessa

Tarja Halonen YK:n päivän jumalanpalveluksessa Helsingin Tuomiokirkossa.

Perinteisen YK:n päivän jumalanpalveluksen (24.10.) puheen Helsingin Tuomiokirkossa piti tänä vuonna presidentti Tarja Halonen. Puhe alla kokonaisuudessaan.


Hyvät kuulijat, mina damer och herrar, ladies and gentlemen,

Olemme kokoontuneet Helsingin Tuomiokirkkoon YK:n päivän jumalanpalvelukseen. Tämä päivä on rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä.

Uuden testamentin keskeinen sanoma on rakkaus: Jumalan rakkaus ihmisiin ja ihmisten keskinäinen rakkaus. Ihmisten erilaisuudesta huolimatta me kaikki olemme tasa-arvoisia. Kristinusko velvoittaa meitä huolehtimaan konkreettisesti lähimmäisistämme eli kanssaihmisistämme. Siten voimme rakentaa myös rauhan valtakuntaa. Vuorisaarnassa kannustetaan monin eri tavoin meitä ihmisiä toimimaan näin.

Yhdistyneissä kansakunnissa on aivan samoin järjestön perustamisesta lähtien asti todistettu, että rauha, kehitys ja ihmisoikeudet liittyvät erottamattomasti toisiinsa.
The essential message of the UN since its establishment in 1945 has been that: ”There is no peace without development, no development without peace and neither peace nor
development without human rights.”

The new 2030 Agenda for Sustainable Development and the Sustainable Development Goals can be summarized in five words: People, Planet, Prosperity, Peace and Partnership.
Vuonna 2015 sovitut kestävän kehityksen tavoitteet tuovat vahvasti esille eri tavoitteiden keskinäiset yhteydet. Talouskasvu on monin paikoin maailmaa tervetullutta ja jopa välttämätöntä, mutta sen tulee tuottaa oikeaa kasvua: antaa ihmisille säällistä työtä ja toimeentuloa ja sen tulee kunnioittaa ympäristöä. Jos kehitys ei rakennu ympäristön kannalta kestävästi, myös kehityksen muilta ulottuvuuksilta putoaa pohja. Kestävän kehityksen tavoitteissa korostetaan voimakkaasti eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

Suurten tavoitteiden saavuttamiseksi olisi toivottavaa, että eri maiden hallitukset ja valtioiden päämiehet sitoutuisivat aikaisempaakin vahvemmin kestävän kehityksen takaajiksi ja toimeenpanijoiksi. Mutta tämäkään ei riitä. Monien tavoitteiden osalta on muillakin yhteiskunnan toimijoilla paljon valtaa. Siksi heidätkin on saatava mukaan.

Oma kokemukseni on, että useimmat ihmiset innostuvat toimimaan, kun heille selviää, miten tärkeää heidän osuutensa on kestävän kehityksen toimeenpanossa. Kun he näkevät, että heidän oma arkinen työnsä on osa tätä prosessia, katsovat he sitä uusin silmin – oli sitten opettaja, kokki tai automyyjä. Ja jokainen meistä on kuluttaja ja läheisvaikuttaja.

Achieving the Sustainable Development Goals requires not only efforts of governments or international organisations. Parliaments, private sector, academia, labour movement and civil society are there to do their part. Also individuals must take action in their private lives. The positive thing is that by contributing to sustainability, you also contribute directly to your own wellbeing. We know what to do, and it is a matter of will and determination. Sustainable development can reduce lack of opportunity and fight many inequalities that exist in our world.

Kun olemme nyt kirkossa, haluan kertoa omasta kokemuksestani. Monille kristityille näyttää olevan helppoa ymmärtää se, että kun luonto ei ole ihmisen aikaansaannos, vaan se on lähinnä lahja tai laina, ihmisen on pidettävä hyvää huolta tästä arvokkaasta lahjastaan. Tämän käsityksen myös muut uskonnot jakavat.

I respect the work what churches have already done for the sustainable development, but I think or hope that churches and religious organisations could play even a more important role. It is also at the core of Christianity not to concentrate on satisfying one’s greed and wants at the expenses of others, but care for our fellow human beings and nature. And this is also a message other world religion share.

Globalisaatio etenee, mutta sen suunnasta me voimme päättää. On tärkeää tarttua viivytyksettä ongelmiin, joita liian nopeat tai yksipuoliset muutokset aiheuttavat. Ihmisten omien kokemustensa pohjalta tekemät kysymykset ovat tosia, mutta vastaukset eivät valitettavasti aina ole. Vaikka jotkut ehkä haluaisivatkin kääntyä sisäänpäin ja suojella vain omia etujaan, nykyajan suuria ongelmia ei voi kukaan ratkaista yksin. Meidän on tunnettava vastuuta sekä omasta maastamme että osuudestamme kansainvälisestä tilanteesta.

Vaikka kunkin maan oma tilanne määrittelee sen kehityksen painopisteet, koko maailman tasolla merkittäviä ongelmia ovat edelleen köyhyys sekä ruoan, veden ja energian riittävyys. Suurin osa maailman väestöstä elää köyhyydessä, ilman riittävää ruokaa tai vettä. Suuri kysymyksemme on, miten koko planeetan tarpeita verrataan ihmisten tarpeisiin eri maissa. Ja miten ollaan solidaarisia maiden välillä? Yhteistyöllä ja kehityspolitiikalla on edelleen tärkeä merkitys kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa köyhissä maissa.

Dear audience,
The Ecumenical Week of Responsibility, which is ongoing at the moment, has as its 2017 theme the human rights of women and girls. I welcome this emphasis, and I hope that the Week of Responsibility can raise awareness. Women are still the biggest underrepresented group of the population in the decision making.
Also through the 2030 Agenda for Sustainable Development we have finally managed to agree that:
if we want to build a better future for all, which is socially just, economically prosperous, inclusive and ecologically sustainable, we need to make sure that women and girls enjoy the same rights and opportunities as men and boys.

Gender is not considered anymore as soft politics or a marginal issue, but a key core question of global importance. We have promised to leave no one behind, so let’s not do it. This is a good time to move from the discussion of « why gender equality matters » to the discussion of « how we make equality a reality ».

Kvinnor och flickor över hela världen utsätts för diskriminering och våld för sitt kön. Många har blivit nekade rätten att fatta beslut om sina egna liv och samhällen. Mitt i fattigdom och konflikt är möjligheterna för kvinnor och flickor att bli hörda särskilt svaga.

Avbindning av behandling är möjlig och lönande. Genom att främja inblandning av tjejer och kvinnor i alla aspekter av livet bygger vi en bestående fred och försvarar de mänskliga rättigheterna. Jämställdhet ger välbefinnande till alla!

Lopuksi haluaisin kutsua jokaisen mukaan kestävien ja ihmisoikeuksia tukevien ratkaisujen etsimiseen. On monta tietä ja monta tapaa. Jokaisen mukanaoloa tarvitaan – niin ihmisiä kuin luontoa kunnioittavan – elämäntavan löytämisessä.

Tehdään tavoitteet yhdessä todeksi. Kiitos.