21.5. Kansainvälinen kulttuurisen monimuotoisuuden päivä

World Day for Cultural Diversity for Dialogue and Development

Kulttuurilla tarkoitetaan kaikkia niitä piirteitä jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle muuten kuin geenien kautta: siis esimerkiksi kieltä, uskontoa ja erilaisia tapoja ja tottumuksia. Kulttuuri on siis huomattavasti laajempi ja vaikeammin rajattavissa oleva asia kuin yksittäiset kulttuuri-ilmaisut, kuten taidenäyttelyt tai konsertit. Kulttuurit myös muuttuvat koko ajan ja saavat vaikutteita muista kulttuureista, tavoista ja perinteistä.

Kulttuurin vaaliminen rauhan ja ihmiskunnan yleisen hyvinvoinnin lähteenä on yksi YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon perustehtävistä. Unesco julistikin vuonna 2001 toukokuun 21. päivän Kulttuurisen monimuotoisuuden ja vuorovaikutuksen päiväksi. Julistus laadittiin, koska Unesco oli huolestunut sekä kulttuurisen moninaisuuden katoamisesta globalisoituvassa maailmassa että väitteistä, joiden mukaan eri kulttuurien yhteentörmäys on väistämätön. Hyväksymällä julistuksen Unescon jäsenvaltiot vahvistivat sitoumuksensa kulttuurisen moninaisuuden säilyttämiseen ja kulttuurien väliseen vuoropuheluun rauhan parhaana takaajana.

YK:n yleiskokous vahvisti tätä sanomaa myös julistamalla tuon päivän toukokuun 21. päivän kansainväliseksi kulttuurisen monimuotoisuuden päiväksi (World Day for Cultural Diversity for Dialogue and Development) vuonna 2002. YK rohkaisi näin Unescoa jatkamaan arvokasta työtään kulttuurisen moninaisuuden arvostuksen eristämiseksi ja tunnusti kulttuuriperinnön säilyttämisen ja kehittämisen tärkeyden.

Lähtökohtana on, että kaikki ovat keskenään erilaisia, mutta samanarvoisia, ja erilaisuus on myönteinen asia, koska se mahdollistaa oppimisen ja uudet ideat. Päivän avulla halutaan lisätä tietoisuutta kulttuurien ja kehityksen suhteesta, sekä edistämään tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia yhteistoiminnan lisäämiseksi ja annetaan jokaiselle mahdollisuus syventää ymmärrystään kulttuurisen monimuotoisuuden arvoista ja monikulttuurisuuden merkityksestä.

Tiesitkö, että

vuonna 2016 Suomen väestöstä ulkomaalaistaustaisia oli 364 787 eli 6,6 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.

  • Heistä vain murto-osa on pakolaisia. Vuonna 2016 Suomessa asui YK:n pakolaisjärjestön mukaan 18 401 pakolaista tai kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saanutta henkilöä, jolla ei ollut Suomen kansalaisuutta. Suomeen tuloon syitä ovat mm. pakolaisuus, turvapaikanhaku, työ, parisuhde, perhesiteet, suomalaiset sukujuuret. 
  • Ulkomaan kansalaisten osuus oli vuoden lopussa 4,4 prosenttia koko väestöstä. Heistä oli virolaisia 51 499, venäläisiä 30 970, irakilaisia 9 813, kiinalaisia 8 480, ruotsalaisia 8 040.
  • Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on ollut 750 henkilöä, mutta vuosina 2014 ja 2015 kiintiöpakolaisia otettiin Syyrian tilanteen vuoksi 1 050. Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) myöntämä pakolaisen asema ja joka saapuu maahan vastaanottajavaltion määrittelemän pakolaiskiintiön puitteissa. Kiintiöpakolaisina valitaan henkilöitä, joita UNHCR esittää uudelleensijoitettaviksi yleensä suoraan pakolaisleireiltä.
  • Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvaa vieraasta valtiosta. Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus. Vain pienelle osalle turvapaikanhakijoista myönnetään YK:n pakolaissopimuksen mukainen pakolaisstatus, joka perustuu henkilökohtaiseen vainoon.
  • Suomessa on noin 60 kieltä, joilla on vähintään sata äidinkielistä puhujaa.

(Lähteet: Tilastokeskus (väestö), Tilastokeskus (työllisyys), Maahanmuuttovirasto-Migri (kiintiöpakolaiset), Pakolaisapu, Sisäministeriö (turvapaikanhakijat ja pakolaiset))

Tehtäviä oppitunneille: Kulttuurisen monimuotoisuuden päivän tehtävät (yläkoulut ja lukio)

Tehtäviä oppitunneille: Kulttuurisen monimuotoisuuden päivän tehtävät (alakoulu)

Päivänavaus teemaan liittyen: "Muodonmuutos" (alakoulu)

Päivänavaus teemaan liittyen: "Tahtooko joku lokeroon?" (yläkoulut ja lukio)


Päivitetty viimeksi: 6.3.2018