21.3. Rasismin vastainen päivä

21.3. Kansainvälinen päivä rotusyrjinnän poistamiseksi

International Day for the Elimination of Racial Discrimination

Kansainvälistä päivää rotusyrjinnän poistamiseksi vietetään 21. maaliskuuta. Juuri tänä päivänä, vuonna 1960, poliisi avasi tulen ja tappoi 69 rauhanomaisen mielenosoituksen osanottajaa Sharpevillessa, Etelä-Afrikassa.

Vuonna 1966 YK:n yleiskokous julisti päivän kansainväliseksi rotusyrjinnän vastaiseksi päiväksi, ja kehotti kansainvälistä yhteisöä lisäämään ponnistuksiaan kaiken rotusyrjinnän poistamiseksi. Päivästä alkaa myös rasisminvastainen viikko.

Suomessa rotusyrjinnän ja rasismin vastaista päivää vietetään monissa kaupungeissa.

Suomen valtion on allekirjoittanut vuonna 1970 YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen.

Sopimuksen mukaan rotusyrjinnällä tarkoitetaan:

”… kaikkea rotuun, ihonväriin syntyperään tahi kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvaa erottelua, poissulkemista tai etuoikeutta, jonka tarkoituksena tai seurauksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tasapuolisen tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen mitätöiminen tai rajoittaminen poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla julkisen elämän alalla.”

Tiesitkö, että

  • Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuosikertomuksen 2016 mukaan yhdenvertaisuusvaltuutetun asiakaspalvelussa käsiteltiin
    vuoden 2016 aikana 1189 yhteydenottoa, joista valtaosa (891) koski syrjintäepäilyä (vuonna 2015 luku oli 496). Syrjintäperusteista 212 koski alkuperää, 37 uskontoa ja 27 seksuaalista suuntautumista. Lisäksi vammaisiin liittyvän syrjinnän yhteydenotot lähes kaksinkertaistuivat (187) vuoteen 2015 verrattuna. 

 

  • EU:n perusoikeusviraston FRA:n tutkimuksessa EU-Midis II raportissa (2017) todettiin, että Suomi on yksi Euroopan syrjivimmistä maista. Suomessa tutkimuksessa haastateltiin Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta tulleita ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajia. Heidän keskuudessaan Suomessa tapahtuvaa syrjintää, joka perustuu etniseen tai maahanmuuttaja-taustaan oli kokenut 45% vastaajista, kun EU:n keskiarvo oli 24% vastaajista. Syrjintää oli eniten julkisissa tai yksityisissä palveluissa. Lisäksi syrjintää koettiin koulutuksessa, työnhaussa ja työpaikalla. Vihapuheeseen perustuvaa häirintää oli joutunut kokemaan 47 prosenttia tutkimukseen osallistuneista verrattuna 21 prosenttiin kaikista EU:ssa haastatelluista.
  • Viharikos on henkilöä, ryhmää, omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehty rikos, jonka motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista, uskonnollista vakaumusta, seksuaalista tai sukupuolista suuntautumista tai vammaisuutta kohtaan.

  • Vuonna 2016 Suomessa kirjattiin yhteensä 1 079 viharikosilmoitusta. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksissa vastaavia ilmoituksia oli 1 250 kappaletta vuonna 2015 ja 822 vuonna 2014. Poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä siis laski viime vuonna 14 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
  • Etniseen tai kansalliseen taustaan perustuvia epäiltyjä viharikoksia poliisi kirjasi viime vuonna 831. Määrä laski 60:llä vuoteen 2015 verrattuna.

(Lähteet: Syrjintä Suomessa 2014, Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2016, Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuosikertomus 2016Selvitys vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin 2016)

Tehtäviä oppitunneille: Rasismin vastaisen päivän tehtävät

LIsätietoa:

International Day for the Elimination of Racial Discrimination

Yhdenvertaisvaltuutetun toimisto Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Toimiston sivuilla paljon lisätietoa syrjinnästä, yhdenvertaisuudesta, aiheeseen liittyviä tilastoja ja tietoa lainsäädännöstä.

Katso määritelmä syrjinnästä.

Tasa-arvovaltuutetun sivut, joilla lisätietoa syrjinnän eri ilmenemisuodoista.


Päivitetty viimeksi: 26.2.2018