Kulttuurisen monimutoisuuden päivä (alakoulut)

1. Miltä tuntuis?

Tavoite: Harjoituksessa oppilaat miettivät maailman epäoikeudenmukaisuutta, sen syitä sekä asioita, joita he itse voisivat tehdä helpottaakseen epäoikeudenmukaisuuden ongelmia. Tarkoituksena on harjoitella toisen asemaan asettumista.
Tarvikkeet: Kuvia erilaisista epäoikeudenmukaisista ja onnellisista tilanteista ympäri maailmaa. Kuvia voi kerätä lehdistä ja julisteista, ja myös PowerPoint-esitystä voi käyttää. Järjestöjen nettisivuilla on usein kuvia, joita voi ladata. Osa kuvista voi olla rankkojakin, joten on tärkeää huomioida oppilaiden ikä niitä valitessa.

1-2 oppituntia
UE, ET, AI, YL

Ohjeet:

Kuvat asetetaan seinille tai lattialle niin, että oppilaat voivat kiertää katselemaan niitä. Sen jälkeen asetutaan istumaan niin, että kaikki näkevät hyvin. Katsotaan yhtä kuvaa kerrallaan ja oppilaat miettivät, miltä kuvan henkilöstä tuntuu. Jos oppilaat ovat sitä mieltä, että hyvältä, he nostavat peukalon ylös, jos taas sitä mieltä, että pahalta, he kääntävät peukalon alas. Kun kaikki kuvat on käyty läpi, oppilaat kertovat, mitä he ajattelivat kuvia katsoessaan.

  •     Mikä kuva kiinnitti eniten huomiota ja miksi?

Oppilaat kertovat valitsemastaan kuvasta tai keskustelevat parin kanssa:

  •     Mitä on tapahtunut?
  •     Kuka sen teki?
  •     Miksi niin tapahtui?
  •     Miksi kuvan henkilöllä on tietynlainen ilme?
  •     Mitä kuvan henkilöt ajattelevat ja tuntevat?
  •     Mitä heille mahtaa kuulua nyt?

Oppilailla voi olla paljon kysymyksiä olosuhteista, joissa kuvat on otettu. On tärkeää, että he eivät poistu tunnilta toivottomina, tuntien itsensä voimattomaksi ongelmien edessä.

Päätä harjoitus kysymällä oppilailta kysymyksiä, jotka voivat auttaa heitä ymmärtämään muita ihmisiä.

  •     Miksi ihmiset satuttavat toisiaan?
  •     Miksi ihmiset eivät kunnioita toistensa elämää, uskomuksia ja ajatuksia?
  •     Mikä luo maailmaan vihaa, epäoikeudenmukaisuutta ja väkivaltaa?
  •     Mitä oppilaat voivat tehdä omilla asuinpaikoillaan auttaakseen muita ja tehdäkseen maailmasta paremman paikan?

Viimeiseen kysymykseen oppilailla voi olla paljon ehdotuksia - turvapaikanhakijoiden tai johonkin vähemmistöön kuuluvien ihmisten auttamisesta maailman puolesta rukoilemiseen, tietoisuuden lisäämiseen tai kirjeen kirjoittamiseen presidentille. Varsinkin pieniä on tärkeää kannustaa, vaikka ehdotukset olisivat miten korkealentoisia. Isompien kanssa voi keskustella siitä, mikä olisi tehokkainta ja helpoimmin toteutettavissa. Jos oppilaiden kanta on, että muita ihmisiä, varsinkaan ulkomaalaisia, ei tarvitse auttaa, kannattaa aiheen käsittelyyn varata vielä toinen tunti.

2. Juhlat ja perinteet

Tavoite: Harjoituksessa tutustutaan erilaisiin juhlapyhiin Suomessa ja muissa kulttuureissa sekä erilaisiin juhlanviettotapoihin ja perinteisiin.

1 oppitunti
AI, HY, YL, KU, UE

Ohjeet:

Keskustellaan siitä, minkälaisia juhlapäiviä ja perinteitä suomalaiseen kulttuuriin kuuluu. Vietetäänkö pääsiäistä, juhannusta tai joulua samalla tavalla kaikkialla Suomessa?

Luokka jaetaan sopivan kokoisiin ryhmiin. Ryhmät voivat valita tarkasteltavakseen joko yhden tai useamman juhlan. Taululle kerätään kyselemällä ja keskustelemalla erilaisia perinteitä, joita valittuun juhlaan liittyy. Jos aikaa on käytettävissä enemmän kuin 1 tunti, oppilaat voivat etsiä eri lähteistä lisää tietoa alueellisista eroista juhlien vietossa. Tehtävän purku voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Erilaiset perinteet voidaan esimerkiksi koota kuviksi ja kerätä Suomen karttaan. Karttaan voidaan myös lisätä reitit havainnollistamaan, mistä perinteet ovat Suomeen tulleet.

Oppilaat esittelevät löytämiään perinteitä muulle ryhmälle. Samalla voidaan yhteisesti pohtia, minkälaisia vaikutteita suomalaiset juhlapyhät ovat saaneet ympäröivistä kulttuureista ja mistä mahdolliset erot juhlapyhien vietossa johtuvat.

Lopuksi koko luokan kanssa voidaan askarrella juhlapyhään liittyviä koristeita tai kortteja.

Aihetta voi syventää lisäämällä mukaan vertailun muiden kulttuurien juhlapyhistä, joita ovat esimerkiksi hanukka, kwanzaan tai ortodoksinen joulu, jos tarkastelussa on suomalainen jouluperinne. Samalla on hyvä pohtia, mistä eroavaisuudet johtuvat ja mistä erilaiset perinteet juontavat juurensa.

3. Minä seison tämän takana

Tavoite: Harjoituksen tarkoituksena on saada oppilaat miettimään, mihin asioihin he uskovat. Harjoituksen aikana oppilaat havaitsevat, miten heidän mielipiteensä eroavat toisten oppilaiden mielipiteistä.
Tarvikkeet: Luokan tai kentän keskelle tehdään raja esim. teipillä tai liidulla. Kaksi kylttiä, joista toisessa lukee "samaa mieltä" ja toisessa "eri mieltä".

1 oppitunti
AI, ET

Ohjeet:

Vedetään teipillä tms. rajaviiva luokan keskelle ja asetetaan "eri mieltä" ja "samaa mieltä" kyltit viivan eri puolille. Oppilaat asettuvat viivalle. Opettaja lukee väittämiä ja oppilaat reagoivat niihin ottamalla askeleen kohti sitä kylttiä, joka vastaa heidän mielipidettään. Jokaisen väittämän jälkeen palataan takaisin viivalle. Harjoituksen aikana kukaan muu kuin väitteiden esittäjä ei saa puhua.

Esimerkkejä väittämistä:

  •     Kaikilla lapsilla pitäisi olla oikeus käydä koulua.
  •     Vain fiksuimpien oppilaiden pitäisi saada käydä koulua yli 14-vuotiaaksi.
  •     Ihmisen tappaminen on väärin, oli syy mikä tahansa.
  •     Ihmisillä on oikeus taistella sen puolesta, mihin he uskovat.
  •     Kaikilla on oikeus elää rauhassa.
  •     Minkään maan ei pitäisi elää toisen valtion miehityksen alaisena.
  •     Kaikilla on oikeus saada kunnioitusta.
  •     Kunnioitan vain ihmisiä, jotka kunnioittavat minua.
  •     Luonnon saastuminen on poliitikkojen syytä.
  •     On turha viedä roskat aina roskiksiin, jos toiset heittävät niitä kadulle.
  •     Kaikilla on oikeus harjoittaa omaa uskontoaan.

Väittämien tulisi olla sellaisia, että ne herättävät oppilaissa ristiriitaisia ajatuksia ja saavat heidät pohtimaan omia mielipiteitään. Väittämät voivat liittyä myös johonkin luokassa käsiteltävään aiheeseen. Kun kaikki kysymykset on esitetty, oppilaat kokoontuvat piiriin. Keskustelkaa yhdessä ongelmista, joita oppilaat joutuivat miettimään. Miltä heistä tuntui? Jos oppilailla oli vaikeuksia päättää mihin astua, mistä se johtui? Keskustelussa voidaan huomata, että maailma ei ole yksinkertainen ja että aina ei ole helppo päättää, mitä mieltä väitteistä on tai minkä mielipiteen takana seisoo. Keskustelkaa myös siitä, miltä tuntui, kun toiset oppilaat seisoivat viivan toisella puolella. Tuntuiko kenties, että itse on väärässä tai että toinen on?

Harjoitus on hyvä päättää yhteenvedolla siitä, kuinka paljon ihmisten mielipiteet eroavat toisistaan ja kuinka kaikkia mielipiteitä tulee kunnioittaa, vaikka ne eivät olisikaan samoja kuin omat mielipiteemme. Mielipiteistä voi silti keskustella, ja joskus ne voivat myös muuttua, kun opimme lisää.

4. Satu: Vuoren hirviö

Tavoite: Harjoituksen tarkoituksena on satujen avulla tuoda esille ihmisten moninaisuuden ja toisten huomioon ottamisen teemoja.
Sisältö: Kuinka helposti tietämättömyys ja ennakkoluulot voivat johtaa meidät uskomaan toisesta pahaa.

1 oppitunti
AI, ET

Ohjeet:

Lukekaa satu Vuoren hirviö (ohessa liitteenä).

Käsittelyvinkit:
Tarinan lukemisen jälkeen on hyvä varmistaa, että kaikki ovat ymmärtäneet tarinan idean. Oppilaat voivat keskustella ryhmissä tai koko luokan kesken alla olevista kysymyksistä. Vaihtoehtoisesti opettaja voi lukea tarinan ääneen ja kysellä kysymyksiä sopivassa välissä ennen loppuratkaisun selviämistä.

  •     Miten luulet ihmisten oppineen pelkäämään vuoren asukasta?
  •     Miksi vanhemmat pelottelivat lapsia hirviöllä? Mitä siitä aiheutui?
  •     Oliko Hasan mielestäsi rohkea vai tyhmä, kun hän lähti etsimään hirviötä? Miksi?
  •     Miten tarina olisi päättynyt, jos Hasan ei olisi uskaltanut lähestyä vuoren asukkia?

Tehkää ryhmissä näytelmiä kertomuksen eri osista.

5. Monikasvoinen Suomi

Tavoite: Harjoituksen tarkoituksena on tarkastella Suomea monikulttuurisena maana. Kartan piirtämisen voi integroida vaikka maantiedon tuntiin.
Tarvikkeet: Pahvia tai vahvaa paperia, saksia, liimaa, tusseja, erilaisia värejä toteutuksen mukaan sekä aikakauslehtiä leikattavaksi

1-2 oppituntia
KU, YL

Ohjeet:

Oppilaat jakaantuvat 2 - 4 hengen ryhmiin. Isolle pahville piirretään Suomen ääriviivat. Karttaan on hyvä merkitä ainakin keskeisimmän kaupungit, joet ja järvet. Sen jälkeen ryhmät saavat lehtiä leikatakseen niistä kuvia erilaisista ihmisistä. Suomen kartta täytetään näillä kuvilla. Jokaisen kuvan kohdalle kirjoitetaan lyhyt kuvaus henkilöstä. Kuka hän on? Mitä hän tekee työkseen? Minkä ikäinen hän on? Millainen on hänen perheensä ja ystäväpiirinsä? Jos hän ei ole syntynyt Suomessa, mistä hän on maahan tullut? Minkälainen oli hänen kotimaansa? Halutessa kuvaan tehdä myös puhekuplia ja lisätä karttaan omat kuvat. Osana tätä tehtävää oppilaat voivat myös selvittää Suomessa asuvien etnisten ryhmien määrät. Harjoitus voi toimia myös herättelynä tarkemmalle etnisten ryhmien käsittelylle.


Päivitetty viimeksi: 6.5.2013