Rasismin vastainen päivä

1. "Ne on aina just sellasii..."

Tavoite: tarkastella henkilökohtaisia ennakkoluuloja ja stereotypioita.
Kohderyhmä: yläkoulu ja lukio

1 oppitunti
AI, FI, HY, GE, ET, IT, UE

Ohjeet:

Muodostakaa noin 4 hengen ryhmiä. Kirjoittakaa aluksi jokainen yksilötyönä kuvaus tilanteesta, jossa olette havainneet itsellänne esiintyvän ennakkoluuloja. Tilanne voi liittyä esimerkiksi vieraan henkilön kohtaamiseen tai stereotypioihin jotain asiaa tai paikkaa kohtaan. Kuvatkaa tarinassa ajatuksianne ja tunteitanne ennen kohtaamista, sekä millainen tilanteesta lopulta muodostui? Millaisia ennakkoluuloja havaitsit itselläsi olevan? Muuttuivatko ne tapahtumien edetessä? Millaisia tunteita tapahtuma sinussa herätti?

Lukekaa tämän jälkeen tarinat ryhmissä ja valitkaa niistä yksi. Suunnitelkaa ja valmistelkaa valitusta tarinasta näytelmäkohtaus. Esittäkää näytelmät ryhmittäin muulle luokalle.

Keskustelkaa jokaisen esitysten jälkeen siinä kuvatusta tilanteesta. Mitä ennakkoluuloja tapauksessa käsiteltiin? Muuttuivatko ne kohtaamisen seurauksena? Jos, niin miten? Mistä tilanteen ennakkoluulot alunperin johtuivat? Olivatko ne negatiivisia vai positiivisia?

Pohtikaa vielä lopuksi

  •     Mistä ennakkoluulot ja stereotypiat useimmiten johtuvat?
  •     Millaisiin tilanteisiin ne liittyvät?
  •     Onko ennakkoluuloista ja stereotypioista enemmän haittaa kuin hyötyä?
  •     Mihin tarvitsemme ennakkoluuloja?

2. Monikasvoinen Suomi

Tavoite: tarkastella Suomea monikulttuurisena maana.
Kohderyhmä: alakoulu ja yläkoulu

1 oppitunti
AI, FI, HY, GE, ET, IT, UE

Tarvikkeet:
- isoja pahveja tai vahvaa paperia (1 m X 2 m)/ryhmä
- saksia, liimaa, tusseja
- aikakauslehtiä, esim:

  •     maahanmuuttoasioihin keskittyvä Monitori-lehti (vanhojen numeroiden tilaus p. +358 10 60 49182)
  •     Kehitysvammaliiton Ketju-lehti (vanhojen numeroiden tilaus p. 09-34809 350)

Ohjeet:

Jakaantukaa 2-4 ryhmään luokan koosta riippuen. Piirtäkää isolle pahville Suomen ääriviivat ja merkitkää karttaan keskeisimmän kaupungit, joet ja järvet. Jakakaa lehdet ryhmien kesken ja etsikää niistä kuvia erilaisista ihmisistä. Leikatkaa kuvat irti lehdistä. Täyttäkää Suomen kartta kuvilla. Kirjoittakaa jokaisen henkilön kohdalle lyhyt kuvaus hänestä. Kuka henkilö on? Mitä hän tekee työkseen? Minkä ikäinen hän on? Millainen on hänen perheensä ja ystäväpiirinsä? Jos hän ei ole syntynyt Suomessa, mistä hän on maahan tullut? Minkälainen oli hänen kotimaansa? Voitte halutessanne tehdä myös puhekuplia ja lisätä omat kuvanne karttaan.

Ripustakaa monikasvoisen Suomen kartat koulunne julkisiin tiloihin rotusyrjinnän vastaisena päivänä.

3. Ulkopuolisena omassa luokassaan

Tavoite: pohtia ulkopuolisuuden ja erilaisuuden herättämiä tunteita roolipelin avulla.
Kohderyhmä: alakoulu ja yläkoulu

2 oppituntia
AI, HY, GE, ET, IT, UE

Ohjeet:

Valitkaa luokasta 3-5 vapaaehtoista, jotka menevät luokan ulkopuolelle. Vapaaehtoiset ottavat itselleen ulkomaalaisen roolin pohtimalla mistä maasta he tulevat, minkä ikäisiä ovat, millaisessa perheessä elävät, miksi ovat lähteneet maastaan ja mikä on heidän nimensä. Roolin suunnittelussa voi käyttää apuna erilaisia lehtileikkeitä, joissa on kuvauksia eri kullttureista. Rekvisiittana voi käyttää esimerkiksi huiveja ja hattuja, sekä erivärisistä papereista leikattuja merkkejä.

Luokkaan jääneet oppilaat suunnittelevat itselleen uuden kulttuurisen ja kansallisen identiteetin ja valmistelevat luokan yhteistä juhlaa. Uudet tavat voidaan laatia jonkin olemassa olevan kulttuurin pohjalta muokaten niitä kuitenkin niin, etteivät ne ole heti tunnistettavissa. Rekvisiittaa voi käyttää vapaasti.

Suunnitelkaa yhdessä luokkaan uudet säännöt ja päättäkää tietyistä rituaaleista, esimerkiksi:

  •     miten tervehditte
  •     kuinka esittelette itsellenne
  •     miten ruokailu aloitetaan ja päätetään
  •     miten ilmaisette iloa ja innostusta, entä surua ja hämmennystä

Voitte myös laatia uuden kielen. Tärkeää on, että muutatte puhetapaanne sen verran, etteivät vieraina paikalle saapuvat vapaaehtoiset välittömästi ymmärrä käyttämäänne kieltä.

Kun molemmat ryhmät ovat saaneet valmistelut suoritettua, opettaja kutsuu vapaaehtoiset takaisin luokkaan. Luokkaan jääneet aloittavat juhlansa toimien uusien sääntöjensä ja tapojensa mukaan. Vapaaehtoiset yrittävät osallistua muiden toimiin. Sääntöjen ja tapojen rikkomiseen reagoidaan katseilla ja toisilleen siansaksaa puhumalla.

Opettaja päättää harjoituksen sopivaksi katsomansa ajan kuluttua. Kaikki istuutuvat piiriin. Osapuolet esittäytyvät rooleissaan muille ja kertovat, keitä olivat ja miltä tuntui liikkua luokassa.

Keskustelkaa lopuksi koko luokan kesken ja pohtikaa:

  •     Millaisia tunteita ja ajatuksia roolipeli herätti?
  •     Miltä tuntui valmistella omaa roolia? Oliko se helppoa vai vaikeaa?
  •     Miltä tuntui paluu takaisin luokkaan? Entä miltä luokkaan jääneistä tuntui kohdata vapaaehtoiset uusissa rooleissaan?
  •     Miten kommunikaatio sujui? Löytyikö yhteistä kieltä missään vaiheessa?
  •     Miltä tuntui olla ulkopuolinen?
  •     Onko joku kohdannut vastaavaa ulkopuolisuuden tunnetta omassa elämässään, esimerkiksi ulkomaanmatkalla?
  •     Vastaako se kokemuksena roolipelin herättämiä tuntemuksia?
  •     Loukkasivatko henkilöt erilaisilla toimintatavoillaan tietämättään muita?
  •     Miten erilaisuuden oli voitu ottaa paremmin huomioon? Olisko yhteisymmärrsytä voitu jotenkin helpottaa?
  •     Kummalla ryhmällä oli helpompaa?

4. "Musta lammas"

Tavoite: tutkia sanoihin ja sanontoihin liittyviä arvolatauksia.
Kohderyhmä: yläkoulu ja lukio

1 x 45 min
AI, FI, HY, ET

Ohjeet:

Jaa luokka 6-8 hengen ryhmiin. Tulosta jokaiselle ryhmälle liitteenä oleva lomake.

Keksikää ryhmissä sanontoja, jotka sisältävät kansallisuuteen tai etniseen taustaan liittyviä sanoja tai ilmauksia, esimerkiksi valkoinen, musta, tumma, vaalea, intiaani, mustalainen, juutalainen, arabi, venäläinen, suomalainen.

Kirjatkaa sanonnat niiden herättämien mielikuvien mukaan lomakkeeseen:

  •     positiiviset mielikuvat
  •     neutraalit mielikuvat
  •     negatiiviset mielikuvat

Esimerkki: "Musta lammas" viittaa epäonnistumiseen ja huonoon asemaan, joten se kirjoitetaan kohtaan kolme (3.). "Intiaanikesä" puolestaan herättää usein mielikuvan kuumasta, aurinkoisesta kesästä. Sanonta herättää myönteisiä mielikuvia ja kuuluu kohtaa yksi (1.).

Tarkastelkaa lomakkeen kolmanteen kohtaan kirjaamianne sanontoja ja pohtikaa voisiko ne kääntää myöteisiksi. Olisiko sama asia mahdollista sanoa positiivisesti ilman, että sanonnan merkitys muuttuu? Kirjatkaa keksimänne vaihtoehtoiset ilmaukset kohtaan neljä (4.).

Esitelkää sanonnat koko luokalle lukemalla ne ääneen. Pohtikaa yhdessä:

  •     Missä sarakkeessa on eniten sanoja?
  •     Minkälaisia sanoja on ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa sarakkeessa?
  •     Minkälaisia arvoja kieli heijastelee omasta kulttuuristamme ja toisista kulttuureista?
  •     Kuinka tärkeää on käyttää kieltä, johon ei sisälly negatiivisia konnotaatioita toisista kulttuureista? Miksi se on tärkeää?
  •     Kuinka kieltä voi muuttaa, ja pitäisikö sitä yrittää muuttaa?

5. Rohkea Rosa Parks

Tavoite: pohtia kansalaisvaikuttamisen teemoja ja yksilön mahdollisuutta vaikuttaa arjen epäkohtiin.
Kohderyhmä: yläkoulu ja lukio

1 oppitunti
AI, FI, EN, IT, MU, HY, ET

Ohjeet:

Lukekaa laulun Sister Rosa teksti (liitteenä ohessa). Jakaantukaa pienryhmiin ja pohtikaa minkälaisesta tilanteesta kappale kertoo. Mihin aikakauteen arvelette tapahtumien liittyvän, entä mihin maahan? Laatikaa ryhmässä tarina laulun naisesta ja kertokaa ne vuorotellen luokalle. Voitte myös näytellä tilanteen.
Kuka oli Rosa Parks?

Rosa Parks (Rosa Louise McCauley) syntyi 4. helmikuuta 1913 Tuskegeessä, Alabamassa. Hänestä muotoutui tärkeä keulakuva amerikkalaiselle rotuerottelua vastustavalle kansanliikkeelle hänen kieltäydyttyään luovuttamassa paikkaansa bussissa valkoiselle miehelle Montgomeryssä, Alabamassa vuonna 1955. Rosa Parks pidätettiin ja hänet tuomittiin häiriökäyttäytymisestä tapahtuman seurauksena.

Rosa Parksin valitettua tuomiosta, Yhdysvaltain korkein oikeus päätyi rohkeaan ratkaisuun ja julisti bussipalveluissa tapahtuvan rotuerottelun perustuslain vastaiseksi. Tapaus käynnisti Martin Luther Kingin aloitteesta vuoden mittaisen bussiboikotin Montgomeryssä ja auttoi järjestämään myös muita rotuerottelun vastaisia protesteja.

Parks taisteli rasismia vastaan koko ikänsä ja sai vuonna 1999 kongressin kultamitalin toiminnastaan. Mitalissa lukee "Mother of the Modern Day Civil Rights Movement" eli "Nykyaikaisen kansalaisoikeusliikkeen äiti".

Alabaman osavaltion lainsäädäntöelin armahti hänet rotuerottelulain rikkomisesta. 18. huhtikuuta 2006. Rosa Parks kuoli 92-vuotiaana 24. lokakuuta 2005 nukkuessaan.

Lisätietoa Rosa Parksista.

Pohtikaa lopuksi:

  •     Minkälaisia vaikutusmahdollisuuksia kansalaisilla on taistella tämän päivän rasismia ja syrjintää vastaan?
  •     Voiko yksi ihminen vaikuttaa?
  •     Miten arjen rasismi tänä päivänä näkyy? Miten rasismi ilmenee Suomessa?
  •     Onko Yhdysvaltojen rotuerottelulakien ja Etelä-Afrikan apartheidin kaltaista kahtiajakoa vielä olemassa?


Päivitetty viimeksi: 8.10.2014