Vuonna 2009 Unesco julkaisi maailman kulttuurista moninaisuutta käsittelevän laajan raportin otsikolla "Investing in Cultural Diversity and Intercultural Dialogue". Raportti pyrkii tarjoamaan kokonaiskuvan kulttuurisen moninaisuuden käsitteestä ja osoittamaan, että kulttuurinen moninaisuus pitäisi nähdä ihmiskunnan myönteisenä voimavarana eikä pelkkänä ristiriitojen ja jännitteiden lähteenä. Raportti sisältää muun muassa kymmenen yleisluontoista suositusta kulttuurisen moninaisuuden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämiseksi. Osaan suosituksista liittyy myös tarkentavia jatkosuosituksia, joita ei tässä ole otettu mukaan.

Unesco-raportin kymmenen suositusta:

1. Globalisaation vaikutusten valvomiseksi ja vertailevan tutkimuksen tietolähteeksi pitäisi harkita Maailman kulttuurisen moninaisuuden seurantakeskuksen (World Observatory on Cultural Diversity) perustamista.
2. Kulttuurien ja uskontojen välistä vuoropuhelua eri tasoilla edistävien verkostojen ja hankkeiden tukemista pitää jatkaa ja samalla varmistaa uusien kumppaniryhmien, erityisesti naisten ja nuorten, täysimääräinen osallistuminen.
3. Kansallisen kielipolitiikan toteuttamisessa pitää huomioida sekä kielellisen moninaisuuden säilyttäminen että monikielisyyden edistäminen.
4. Yhdessä elämään oppimisen prosessin eteenpäin vieminen edellyttää kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen liittyvien taitojen edistämistä, mukaan lukien yhteisöjen arjessa ilmenevä osaaminen, siten että kulttuurien välisiin suhteisiin liittyviä kasvatuksellisia lähestymistapoja voidaan kehittää ja parantaa.
5. Viestinnällisen ja tiedonvälitykseen liittyvän materiaalin tuotannossa ja kulutuksessa on rohkaistava kulttuuriseen herkkyyteen saavutettavuuden, voimaantumisen ja osallistumisen edistämiseksi.
6. Koska luovuus on sosiaalisten ja teknologisten innovaatioiden lähde, sen kehittämiseen on panostettava sekä kulttuuri- että yrityssektorilla, joista jälkimmäisen puitteissa kulttuuri on ymmärrettävä voiton ja parantuneen suorituskyvyn lähteenä ja suosiollisena yrityksen "kulttuuriälylle" ('cultural intelligence').
7. Kulttuurisen moninaisuuden periaatteet, jotka erityisesti ilmenevät kulttuurisen moninaisuuden linssinä (Cultural Diversity Lens) tunnetussa lähestymistavassa, pitäisi ottaa huomioon kaikkien kehityspolitiikkojen suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa.
8. Koska yleismaailmalliset ihmisoikeudet on taattava kaikille ihmisille, niiden tehokasta toteutumista voidaan vaalia tunnustamalla kulttuurinen moninaisuus, mikä voi myös vahvistaa sosiaalista yhtenäisyyttä ja rohkaista demokraattisen hallinnan uudenlaisiin muotoihin. Tätä tarkoitusta varten pitäisi rohkaista politiikkoja, jotka ovat suosiollisia kulttuurisen moninaisuuden säilyttämiselle ja edistämiselle.
9. Poliittisten päättäjien tietoisuutta kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun eduista on edistettävä ja samalla pidettävä mielessä vuoropuhelun hyväksikäytön mahdollisuus.
10. Paremman hallinnoinnin ja yleismaailmallisten ihmisoikeuksien täysimääräisen toteutumisen varmistamiseksi olisi harkittava kansallisen seurantamekanismin perustamista valvomaan julkishallinnon politiikkoja siltä osin, kun ne koskevat kulttuurista moninaisuutta.