YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco (United Nations Educational, Scientific and Cultural Organisation) on vuonna 1945 perustettu YK:n erityisjärjestö, jonka tavoitteena on edistää kansainvälistä yhteistyötä erityisesti koulutuksen, tieteen ja kulttuurin saroilla. Unescolla on tärkeä tehtävä myös maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelijana. Tätä työtä ohjaa erillinen maailmanperintökomitea, joka ylläpitää luetteloa maailmanperintökohteista. Maailmanperintöluettelossa on yhteensä 890 kohdetta (tammikuu 2010): 689 kulttuuriperintökohdetta, 176 luonnonperintökohdetta ja 25 kohdetta, jotka katsotaan molemmiksi.

Pariisissa päämajaansa pitävän Unescon ylin hallintoelin on joka toinen vuosi kokoontuva yleiskokous (General Conference), jossa ovat edustettuina järjestön kaikki 193 jäsenvaltiota. Suomi liittyi Unescon jäseneksi vuonna 1956, ja kansallinen yhteistyöelin - Suomen Unesco-toimikunta - perustettiin vuonna 1957.

Unescon keskeisiä toimialueita ovat koulutus, luonnontieteet, yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet, kulttuuri sekä viestintä ja tiedonvälitys. Unesco pyrkii edistämään yhteiseen arvopohjaan ja keskinäiseen kunnioitukseen perustuvaa vuoropuhelua jäsenvaltioidensa välillä ja toimii aktiivisesti vuosituhattavoitteiden puolesta. Unesco on myös normien asettaja: välinevalikoimaan kuuluvat sekä moraalisesti velvoittavat suositukset ja julistukset että jäsenmaita laillisesti sitovat sopimukset. Unescon piirissä on vuosien kuluessa solmittu lähemmäs kolmekymmentä kansainvälistä sopimusta eri teemoihin liittyen, joukossa muun muassa yleismaailmallinen tekijänoikeussopimus (1952) ja kansainvälinen dopingin vastainen yleissopimus (2005).

Esimerkkejä Unescon sopimuksista (suluissa sopimuksen kansainvälinen hyväksymisvuosi):

Yleissopimus kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä (2005)

Kansainvälinen dopingin vastainen yleissopimus (2005)

Yleissopimus korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamisesta Euroopan alueella (1997)

Euroopan alueen valtioiden korkeakouluopintojen, tutkintojen ja oppiarvojen tunnustamista koskeva yleissopimus (1979)

Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta (1972)

Vesilintujen elinympäristönä kansainvälisesti merkittäviä vesiperäisiä maita koskeva yleissopimus (1971)

Yleissopimus kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi (1970)

Yleissopimus syrjinnän vastustamiseksi opetuksen alalla (1960)

Julkaisujen kansainvälistä vaihtoa koskeva yleissopimus (1958)

Virallisjulkaisujen valtioidenvälistä vaihtoa koskeva yleissopimus (1958)

Yleissopimus kulttuuriomaisuuden suojelemisesta aseellisen selkkauksen sattuessa (1954)

Yleismaailmallinen tekijänoikeussopimus (1952)

Kasvatus-, tiede- ja kulttuuriaineiston maahantuontia koskeva sopimus (1950)