Malli-YK -kokouksen toteutus
Yleiskokouksen toimijat

• Delegaatit
• Hallintohenkilöstö
• Puheenjohtajisto 
• Muut toimijat

Yleiskokouksen kulku

Komiteatyöskentely

Lobbaaminen

Keskustelutyypit

Päätöslauselma- ja muutosehdotusten käsittely

Äänestys

Malli-YK -yleiskokouksen toteutus

Tästä osiosta löydät neuvoja Malli-YK -yleiskokouksen järjestämiseen. Muunlaisia kokouksia voidaan järjestää pitkälti samojen periaatteiden mukaisesti. Muita kokoustyyppejä harkitessa tulee ottaa huomioon kyseisen elimen jäsenvaltioiden määrä sekä niissä käsiteltävien kysymysten sisältö. Malli-

Yleiskokous (General Assembly) on YK:n tärkein neuvotteleva elin, jossa kaikki YK:n jäsenvaltiot ovat edustettuina. Jokaisella jäsenvaltiolla on kokouksessa yksi ääni. Päätökset hyväksytään yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

Kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta sekä YK:n jäsenyyttä, henkilövaalia ja budjettikysymyksiä koskevista suosituksista päätetään kuitenkin kahden kolmasosan äänienemmistöllä.

Yleiskokouksen päätökset eivät sido jäsenvaltioita, ne ovat ainoastaan suosituksia. Tästä huolimatta yleiskokouksen päätöslauselmat, jotka ovat syntyneet suurella äänten enemmistöllä, koetaan vähintäänkin moraalisesti velvoittaviksi.

Malli-YK -yleiskokous mukailee yleiskokouksen järjestystä ja kulkua. Osallistujamäärä poikkeaa merkittävästi oikeasta yleiskokouksesta. Simulaatio yleiskokouksesta järjestämiseen useimmiten 25-30 maan delegaation voimin. Mikäli tilaa ja resursseja riittää, toki suurempiakin simulaatioita voidaan toteuttaa.

Yhden komitean työskentelyä simuloiva kokous voidaan toteuttaa yhden luokan voimin. Useamman komitean työskelyä varten voidaan yleiskokous järjestää koko koulun tai useamman koulun yhteistyönä.

Tilakysymys on kouluissa järjestettävissä Malli-YK -kokouksissa olennainen. Monen luokan yleiskokouksen voi järjestää esimerkiksi koulun liikuntasalissa. Komiteatyöskentelyä varten tulee kuitenkin varata erillisiä tiloja, esimerkiksi luokkahuoneita. Myös kokousta seuraaville vierailijoille ja viestejä välittävälle hallintohenkilöstölle tulee jättää tarpeeksi liikkumatilaa.

Koska yleiskokoukseen osallistuu usein paljon oppilaita/opiskelijoita, kuuluvuutta tulee pohtia tarkasti ennen kokousta. Puheenjohtajien pöydälle ja puhujan pönttöön kannattaa suurissa tiloissa järjestää mikrofoneja. Suurissa kokouksissa tulee myös varmistaa riittävä määrä mikrofoneja itse kokoustilaan, jotta salissa esitetyt kysymykset kuuluvat hyvin kaikille. Hyväksi koettu tapa on joko kierrättää mikrofoneja hallintohenkilöstön avustuksella tai järjestää muutamia mikrofonipisteitä salin laidoille. Jos komiteat järjestetään luokkahuoneissa, ei mikrofoneille luultavasti ole tarvetta.

Käytännön järjestelyjen määrä riippuu täysin kokouksen koosta. Ajan ja resurssien puitteissa voidaan osallistujille esimerkiksi valmistaa henkilökortit. Lähes välttämätöntä on maakylttien ja puheenjohtajien kokousmateriaalin, kuten maalistojen ja muiden papereiden valmistaminen. Kokouksessa pyydetään puheenvuoroa maakylttiä nostamalla, joten sen kokoon ja selkeyteen on syytä kiinnittää huomiota. Maakyltit helpottavat myös hallintohenkilöstön työskentelyä viestejä välitettäessä ja ääniä laskettaessa.

Kokouksen aikana tarvitaan myös jatkuva kopiomahdollisuus, jotta komiteoissa käsiteltävät päätöslauselmaehdotukset saadaan jaettua osallistujille.

YK:n yleiskokous

Yleiskokouksen toimijat

Delegaatit

YK:n yleiskokouksessa ovat edustettuina kaikki YK:n 192 jäsenvaltiota. Malli-YK -yleiskokouksessa määrä on huomattavasti pienempi. Malli-YK -kokouksessa edustettavat valtiot tulisi valita niin, että eri maanosat ja näkemykset ovat tasapuolisesti edustettuina.

Lista YK:n jäsenvaltioista

Delegaatit valmistautuvat rooliinsa monella tapaa jo paljon ennen kokousta. He tekevät taustatyötä komiteassa käsiteltävään aiheeseen ja edustettavaan valtioon liittyen.

Varsinaisessa kokouksessa delegaatit:

• edustavat heille ennalta määrättyä valtiota mahdollisimman tarkasti
• osallistuvat neuvotteluihin ja keskusteluihin lobaten oman valtionsa näkökantoja
• valmistelevat ja esittelevät päätöslauselmaehdotuksia, jotka heijastavat heidän maansa kantaa käsiteltävänä olevaan aiheeseen
• äänestävät käsiteltävänä olevista kysymyksistä

Malli-YK -yleiskokouksen istunto jakautuu useimmiten työskentelemään komiteoissa. Tällöin jokaisella delegaatiolla on riittävä määrä delegaatteja niin, että delegaatiolla on edustaja jokaisessa komiteassa.

Hallintohenkilöstö

Hallintohenkilöstön tehtävät ovat keskeisiä kokouksen sujuvuuden kannalta. Parhaimmillaan työ on näkymätöntä.

Hallintohenkilöstön tehtäviin kuuluvat:

• viestinvienti
• viestien tarkistuslukeminen
• päätöslauselmien puhtaaksikirjoittaminen, tulostus ja kopiointi
• äänten laskeminen kokouksissa
• delegaattien neuvominen kaikissa käytännön asioissa

Suuri osa kommunikoinnista ja lobbaamisesta kokouksen aikana tapahtuu viestilappujen välityksellä, sillä delegaattien ei ole sallittua puhua toisilleen kokoushuoneessa kokouksen ollessa käynnissä.

Viestilaput valmistetaan ennen kokousta. Yksinkertaisimmillaan ne voivat olla A5-kokoisia valkoisia kopiopapereita. Viestilapuissa täytyy selkeästi näkyä lähettävä maa ja viestin vastaanottava maa. Viestin lähettävän delegaation valtion nimi voidaan haluttaessa valmiiksi painaa viestilappuun. Hallintohenkilöstö huolehtii, että jokaisella delegaatiolla on riittävästi viestilappuja koko kokouksen ajan.

Viestien vieminen on näkyvin osa hallintohenkilöstön työtä. Ennen kokousta kannattaa pohtia, miten se sujuisi mahdollisimman hiljaa ja nopeasti. Hallintohenkilöstöllä on oikeus lukea kaikki muut paitsi puheenjohtajistolle osoitetut viestit. Asiattomat viestit palautetaan lähettäjälle tai viedään puheenjohtajistolle taikka hallintohenkilöstön toiminnasta vastaavalle opettajalle.

Päätöslauselmien korjaus, puhtaaksikirjoittaminen ja kopiointi ovat tärkeitä toimia konferenssin onnistumisen kannalta. Nopea ja sujuva kopiointi edesauttaa kokouksen tehokasta kulkua.

Hallintohenkilöstölle voidaan valita johtaja oppilaiden keskuudesta, tai opettaja voi ohjata hallintohenkilöstön työskentelyä.

Puheenjohtajisto

Puheenjohtajiston tehtävä on ylläpitää puolueetonta keskusteluympäristöä ja ohjata delegaatteja heidän työssään. Puheenjohtajisto valmistautuu kokoukseen harjoittelemalla kokoustekniikkaa, puheen johtamista ja tekemällä taustatyötä. Hyvä puheenjohtaja tietää paljon komiteassa käsiteltävänä olevasta kysymyksestä, mikä mahdollistaa tasapuolisen käsittelyn.

Jos Malli-YK -kokous muodostuu vain yleiskokouksen istunnosta, tarvitaan pääsihteerin lisäksi yleiskokouksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Yleiskokouksen jakaantuessa työskentelemään komiteoissa, tarvitaan myös komiteoihin omat puheenjohtajat. Puheenjohtajiksi on syytä valita henkilöitä, joilla on kokemusta Malli-YK:sta tai jotka ovat motivoituneita ahkerasti opettelemaan tehtävässä toimimista. Puheenjohtajien työ on vastuullista, joten siinä tulisi toimia henkilöitä, jotka osaavat suhtautua tehtävään riittävällä asianmukaisuudella.

Puheenjohtajat johtavat komiteoiden ja yleisistunnon työskentelyä. He jakavat puheenvuorot ja ohjaavat delegaatteja. Puheenjohtajien tulee olla oikeudenmukaisia ja asiansa tuntevia. Puheenjohtaja toimii esimerkkinä muille, puhuu aina selkeästi ja kohteliaasti ja on valmis perustelemaan päätöksensä. Puheenjohtajisto työskentelee yhteistyössä. Puheenjohtaja voi aina kysyä neuvoa toisilta puheenjohtajilta tai opettajilta.

Kokouksen aikana yksi henkilö toimii varsinaisena puheenjohtajana ja yksi tai kaksi henkilöä varapuheenjohtajina. Nimikkeestä riippumatta tehtäviä on hyvä vaihtaa kokouksen kuluessa. Selkeä työnjako kuitenkin selkeyttää kokouksen kulkua ja puheenjohtajiston kanssa onkin hyvä käydä etukäteen läpi tehtävänjakoa. Puheenjohtajiston työtä voi valvoa opettaja ja/tai kokouksen pääsihteeri sekä yleiskokouksen puheenjohtaja.

Pj:n tehtävät:

• ennen kokousta: taustatyö komitean aiheesta
• kokouksen aikana:
  • pitää nimenhuudon kokouksen alussa ja taukojen jälkeen
  • kertaa osallistujille väittelyn kulun ja keskeisimmät säännöt
  • esittelee käsiteltävän aiheen ja pyytää päätöslauselman kirjoittajaa lukemaan operatiiviset lauseet
  • asettaa väittelyajan
  • keskittyy oikeudenmukaiseen puheenvuorojen jakamiseen
  • ohjaa kokouksen kulkua (esimerkiksi kyselemällä)
  • käsittelee tehdyt ehdotukset (esimerkiksi äänestykseen siirtyminen
  • ilmoittaa, kun aika on loppunut (puolesta, vastaan, koko päätöslauselmalle)
  • lukee muutosehdotukset
  • kertaa äänestämisen säännöt ja ohjaa äänestämistä: kertoo, mistä äänestetään, milloin äänestetään puolesta ja vastaan tai tyhjää
  • kertoo ääneen äänestyksen tulokset
  • puuttuu asiattomaan käyttäytymiseen
  • päättää kokouksen

Vara-pj:n tehtävät:

• ennen kokousta: taustatyö komitean aiheesta
• kokouksen aikana:
  • avustaa nimenhuudossa
  • vastaa puheenjohtajiston saamiin viesteihin
  • käy läpi ja listaa muutosehdotukset
  • avustaa puheenvuorojen pyytäjien listauksessa
  • kirjaa muutosehdotukset ylös ja äänestyksen tulokset
  • pitää päätöslauselmaehdotusta paperilla hallinnassa
  • auttaa äänten laskennassa, kirjaa tulokset ylös

Puheenjohtajan tärkein tehtävä on ohjata kokouksen kulkua ja etenemistä. Puheenjohtaja kertoo, mitä milloinkin tapahtuu ja miten delegaattien tulisi toimia sekä varmistaa, ettei keskustelu jää paikalleen vaan etenee jatkuvasti.

Puheenjohtajien tulee tuntea johtamansa komitean aihe hyvin. Jokaisen puheenjohtajan tuleekin valmistella raportti komiteansa aiheesta. Raportin tulisi sisältää muun muassa seuraavat asiat:

1) kysymyksen lyhyt esittely ja sen keskeisimpien termien määrittely

2) selonteko aikaisemmista toimista, joihin on ryhdytty tässä kysymyksessä, esimerkiksi aikaisemmat YK-päätöslauselmat, raportit ja tutkimukset

3) keskeisimmät osapuolet valitun aiheen kannalta ja heidän oletetut näkökulmat kysymykseen

Puheenjohtajan on myös hyvä ottaa selvää siitä, millaisia näkökulmia kokoukseen osallistuvilla valtioilla käsiteltävään kysymykseen on ja mitkä valtiot voisivat toimia yhdessä päätöslauselmaehdotuksen valmistelussa. Puheenjohtaja ohjaa delegaatteja myös lobbauksen aikana ja voi tällöin ehdottaa delegaateille sopivia yhteistyökumppaneita. Lobbauksenkin aikana puheenjohtajan on hyvä pitää roolinsa mielessä: puheenjohtajiston tehtävä ei ole suoraan vaikuttaa keskustelun sisältöön.

Muut toimijat

Oppilaille voidaan halutessa antaa myös muita tehtäviä. Oppilaat voivat toimia malli-YK -kokouksen aikana esimerkiksi:

• turvamiehinä/naisina
• lehdistön edustajina (kirjoittavat koulun lehteen tai tapahtumaa varten perustettuun lehteen kokouksen käänteistä)
• taukotilan tai iltajuhlan kahvilan työntekijöinä

Yleiskokouksen kulku

Esimerkki 2-3-päiväisen Malli-YK-yleiskokouksen etenemisestä:

Malli-YK -yleiskokouksen aloitus:

• Rekisteröinti ja lobbaus

Malli-YK -yleiskokouksen avajaiset:

• Yleiskokouksen puheenjohtaja avaa kokouksen ja toivottaa delegaatit tervetulleiksi
• Pääsihteerin puhe
• Musiikkia tai muuta ohjelmaa, esim. vierailevan asiantuntijan puhe
• Yleiskokouksen puheenjohtaja päättää avajaiset

Malli-YK -yleiskokouksen istunto:

• Yleiskokouksen puheenjohtaja avaa kokouksen sekä tarkistaa läsnä olevat valtiot ja organisaatiot
• Suurlähettiläiden avauspuheenvuorot 1 min/maa ja organisaatio, vastapuheenvuorot
• Yleiskokouksen puheenjohtaja päättää yleiskokouksen istunnon ja siirrytään komiteatyöskentelyyn.

Malli-YK -yleiskokous aloitetaan siten, että jokainen jäsenvaltio pitää lyhyen noin minuutin mittaisen aloituspuheen. Puheet valmistellaan etukäteen, ja ne pidetään maittain aakkosjärjestyksessä. Avauspuheessaan jäsenvaltiot esittävät kantansa kokouksessa käsiteltäviin kysymyksiin. Jos delegaatio muodostuu useasta jäsenestä, avauspuheenvuoron pitää delegaation suurlähettiläs.

Komiteatyöskentely:

• Puheenjohtaja tarkistaa läsnä olevat valtiot ja organisaatiot
• Puheenjohtaja esittelee käsiteltävänä olevan aiheen ja pyytää päätöslauselmien ehdottajia lukemaan operatiiviset lauseet
• Puheenjohtaja asettaa väittelyajan (esim. 20 min puolesta ja 20 min vastaan - suositeltava, ei mielellään avointa väittelyä)
• 20 min puolesta: puheet puolesta, kysymykset puhujille
• 20 min vastaan: puheet vastaan, kysymykset puhujille, muutosehdotusten käsittely (3 min puolesta, 3 min vastaan, äänestys)
• Äänestys

Yleiskokous:

Kustakin komiteasta yksi hyväksytty päätöslauselma käsitellään yleiskokouksessa. Jos aikaa riittää, komiteoista voidaan käsitellä useampia päätöslauselmia. Väittely etenee samalla tavoin kuin komiteoissa.

Malli-YK -kokouksen päättäjäiset:

• Puheenjohtaja esittelee mahdolliset vierailevat puhujat
• Vierailijapuhe
• Musiikkia
• Pääsihteerin päätössanat

Komiteatyöskentely

Malli-YK -yleiskokouksessa käsiteltävät päätöslauselmaehdotukset valmistellaan komiteoissa. Usein yleiskokous jakaantuu aloituspuheenvuorojen jälkeen komiteatyöskentelyyn. Kukin delegaatio lähettää yhden delegaatin jokaiseen komiteaan.

Komiteoissa keskustellaan ainoastaan komitealle ennalta määrätyistä kysymyksistä. Komiteatyöskentelyn aikana käsitellään delegaatioiden tekemiä päätöslauselmaehdotuksia, jotka joko hyväksytään tai hylätään. Jokaisesta komiteasta yksi päätöslauselma tuodaan lopuksi käsiteltäväksi yleiskokouksen istuntoon.

Niin komiteoissa kuin yleiskokouksessa delegaattien on luvallista puhua vain puheenvuorojensa aikana. Puheenvuoroa pyydetään maakylttiä nostamalla. Puheenjohtaja jakaa puheenvuorot. Puhuminen muiden delegaattien puheenvuorojen aikana on kielletty. Delegaatit voivat kuitenkin keskustella kokouksen aikana muiden delegaatioiden kanssa viestilappujen välityksellä. Viestien tulee olla käsiteltävään asiaan liittyviä: asiattomat tai loukkaavat viestit poistetaan, palautetaan lähettäjälle tai toimitetaan eteenpäin puheenjohtajistolle.

Äänestys tapahtuu maakylttiä nostamalla. Kullakin YK:n jäsenvaltiolla on asiakysymyksistä (päätöslauselmista) äänestettäessä käytettävissään yksi ääni.

Lobbaaminen

Delegaatioiden väliset vapaamuotoiset tapaamiset ovat tärkeä osa Malli-YK -kokousta. Lobbausta voi harjoittaa ennen konferenssin alkua sekä taukojen aikana, mutta ei yleiskokouksen tai komiteatyöskentelyn aikana.

Kokouksen aikana delegaatiot voivat lähettää toisilleen viestejä. Lobbaamalla delegaatiot voivat epävirallisesti hankkia yhteistyökumppaneita omien päätöstensä taakse tai muodostaa yhdessä päätöslauselmaehdotuksia komiteoiden käsiteltäväksi. Delegaatiot voivat myös muodostaa yhteenliittymiä ennen äänestyksiä. Samoin voidaan saavuttaa sovitteluratkaisuja eli kompromisseja eri yhteenliittymien kesken tai muodostaa uusia ryhmiä samansuuntaisesti ajattelevien valtioiden kanssa

Keskustelutyypit

YK:ssa käydään asia- ja menettelytapakeskusteluja. Asiakeskusteluissa käsitellään kokouksen kysymyksiä delegaatioiden esittämien päätöslauselmaehdotusten pohjalta. Menettelytapakeskusteluja käydään kokouksen aikana heränneistä kokouskäytäntöihin ja kokoussääntöihin liittyvistä kysymyksistä. Menettelytapakysymyksiä ovat esimerkiksi pyyntö äänestykseen siirtymisestä tai ehdotus jonkin kysymyksen jättämisestä pöydälle.

Asiakeskustelua voidaan käydä suljettuna tai avoimena. Suljettu väittely on väittely, jossa puheenjohtaja asettaa erikseen väittelyajan puolesta ja vastaan (esimerkiksi 20 minuuttia puolesta ja 20 minuuttia vastaan). Väittely puolesta tulee aina ennen väittelyaikaa vastaan. Suljettua väittelyä käytetään useimmissa väittelyissä. Suljettua väittelyä kannattaa käyttää, sillä se takaa sen, että väittelyn aikana kuullaan puheita niin päätöslauselmaehdotuksen puolesta kuin sitä vastaankin. Myös muutosehdotukset käsitellään suljetussa väittelyssä, joskin aika on huomattavasti lyhyempi (muutosehdotuksesta riippuen esim. kaksi minuuttia puolesta ja kaksi minuuttia vastaan.)

Avoin väittely poikkeaa suljetusta väittelystä niin, että puheenjohtaja asettaa väittelyn alussa avoimen väittelyn, jonka aika voi olla esim. 40 minuuttia. Avoimessa väittelyssä voi milloin tahansa pitää puheen puolesta tai vastaan tai tehdä muutosehdotuksia. Muutosehdotukset tulisi kuitenkin mieluiten käsitellä suljetussa väittelyssä tasapuolisen puolesta ja vastaan -käsittelyn takaamiseksi.

Päätöslauselma- ja muutosehdotuksien käsittely

Asiakeskustelussa käsitellään delegaatioiden esittämiä päätöslauselmaehdotuksia. Päätöslauselmaehdotukset ja niihin esitettävät muutokset jätetään puheenjohtajalle, joka huolehtii siitä, että ne esitellään kaikille. Puheenjohtaja pyytää aloitteen tehnyttä valtiota esittelemään päätöslauselmaehdotuksensa komitealle tai kokoukselle. Jos muuta ei päätetä, muokattuja tai kokonaan uusia päätöslauselmaehdotuksia voi jättää puheenjohtajalle aina siihen saakka, kunnes Malli-YK -kokous loppuu.

Päätöslauselmaehdotuksiin on mahdollista tehdä muutosehdotuksia. Muutosehdotuksella päätöslauselmasta pyritään tekemään sekä yleisesti että erityisesti muutosehdotusta esittävän delegaation kannalta hyväksyttävämpi.

Muutosehdotuksella voidaan pyrkiä lisäämään tai poistamaan jotakin päätöslauselmaehdotuksesta. Kyseessä voi olla yksittäinen sana tai kokonainen lause. Muutosehdotus ei saa kokonaan mitätöidä päätöslauselmaehdotuksen tarkoitusta. Muutosehdotukset tehdään yleensä operatiivisiin lausekkeisiin, sillä nämä ovat päätöslauselmassa tulevan toiminnan kannalta keskeisiä lauseita. Myös johdantolausekkeisiin voi ehdottaa muutoksia.

Muutosehdotuksia voi tehdä vain silloin, kun muutettavaksi haluttu päätöslauselmaehdotus on kokouksen käsittelyssä. Ehdotukset tehdään sekä kirjallisesti että suullisesti. Muutosehdotus tulee jättää kirjallisesti puheenjohtajalle ennen sen suullista esittelyä. Muutosehdotuksesta tulee käydä selkeästi ilmi, kuka muutosta ehdottaa, mihin kohtaan ja miltä kohta muutettuna kuulostaisi. Epäselvät muutosehdotukset palautetaan lähettäjälle tai jätetään käsittelemättä.

Muutosehdotuksia voi kirjallisesti lähettää puheenjohtajalle milloin tahansa päätöslauselman käsittelyn aikana. Suullisesti muutosehdotukset käsitellään vain ajalla vastaan suljetussa väittelyssä tai avoimessa väittelyssä milloin tahansa. Muutosta ehdottava delegaatti pyytää puheenvuoroa, ja sen saatuaan kertoo tehneensä muutosehdotuksen. Puheenjohtaja lukee muutosehdotuksen ääneen, jotta jokainen delegaatio voi kirjoittaa ehdotuksen ylös. Tämän jälkeen puheenjohtaja asettaa ajan väittelylle puolesta ja vastaan ja antaa ensimmäisen puheenvuoron muutosehdotuksen tehneelle delegaatille. Väittelyn jälkeen muutosehdotuksesta äänestetään. Delegaatiot voivat äänestää muutosehdotuksen puolesta, vastaan tai tyhjää.

Äänestys

Edustettavan valtion delegaation jäsenenä Malli-YK -kokoukseen osallistuja joutuu äänestämään monenlaisista kysymyksistä. Jokaisella jäsenvaltiolla on kokouksessa yksi ääni. Delegaatti äänestää edustamansa valtion kantojen mukaisesti hankkimansa tiedon pohjalta. Äänestymiskäyttäytymisen tulee olla loogista niin, ettei valtion äänestämisessä tapahdu ristiriitaisuuksia.

Delegaatit äänestävät menettelytapakysymyksistä, esimerkiksi kokouksen kulkuun liittyvät asiat, ja asiakysymyksistä eli päätöslauselmaehdotuksista.

Puheenjohtajan tehtävänä on kysyä, löytyykö äänestyspyynnölle tukea. Jos näin käy, puheenjohtaja julistaa äänestyksen alkaneeksi. Puheenjohtaja kysyy vuorollaan puolesta-ääniä, vastaan-ääniä ja tyhjiä ääniä. Menettelytapakysymyksissä voidaan päätöksiä tehdä ilman äänestystä, mikäli yksikään delegaatio ei vastusta aloitetta. Vain menettelytapakysymyksissä voidaan “pakottaa” jokainen äänestämään joko puolesta/vastaan, asiakysymyksissä tilanne on hieman erilainen.

Päätöslauselmaehdotuksen hyväksymiseen vaaditaan yleensä aina yksinkertainen enemmistö. Kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta sekä YK:n jäsenyyttä, henkilövaalia ja budjettikysymyksiä koskevissa suosituksista päätetään kuitenkin kahden kolmasosan määräenemmistöllä. Äänestys tapahtuu valtion maakylttiä nostamalla. Hallintohenkilöstö laskee äänet.