8.9. Kansainvälinen lukutaitopäivä
21.9. Kansainvälinen rauhanpäivä
2.10. Väkivallattomuuden päivä
17.10. Kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi
24.10. YK:n päivä
6.11. Kansainvälinen päivä aseellisten konfliktien ympäristötuhojen estämiseksi
16.11. Kansainvälinen suvaitsevaisuuden päivä
20.11. Lapsen oikeuksien päivä
3.12. Kansainvälinen vammaisten päivä
10.12. Ihmisoikeuksien päivä

8. syyskuuta Kansainvälinen lukutaitopäivä

International Literacy Day

Lukutaitopäivää vietetään 8. syyskuuta, jolloin kansainvälistä yhteisöä muistutetaan lukutaidon merkityksestä. Tammikuussa 2003 YK julisti päätöslauselmallaan lukutaidolle omistetun vuosikymmenen alkaneeksi. Vuosikymmenen 2003-2012 erityisteemana on peruskouluksen ulottaminen kaikille.

Lukutaito on ihmisoikeus, joka mahdollistaa yksilön kehityksen, kouluttautumisen ja täyden kapasiteetin hyödyntämisen. Lukutaito on avain parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. Lukutaidolla on merkitystä myös sukupuolten välisen tasa-arvon, kestävän rauhan, kehityksen ja demokratian toteutumisen kannalta.

Koulutuksella on merkitystä erityisesti tyttöjen tulevaisuuden kannalta. Kouluakäyvä tyttö todennäköisesti avioituu vanhempana, saa vähemmän lapsia sekä kykenee huolehtimaan lapsistaan koulua käymätöntä tyttöä paremmin.

Tiesitkö, että

• arviolta 75 miljoonaa lasta ei koskaan pääse kouluun.
• noin 120 miljoonaa lasta on vailla alkeisopetusta. Suurin osa heistä on tyttöjä.
• lukutaidottomia aikuisia on noin 776 miljoonaa. Heistä kaksi kolmasosaa on naisia.
• valtaosa köyhimpien kehitysmaiden naisista ei osaa lukea eikä kirjoittaa.
• Malin aikuisväestöstä lukutaidottomia on 82 prosenttia naisista ja 65 prosenttia miehistä.

(Lähteet: Friidu, UNESCO, United Nations Statistics Division)

Lukutaitopäivän tehtävät

Tutustu myös Taksvärkki ry:n verkkosivuilla oleviin menetelmäideoihin, jotka soveltuvat lukutaitoon liittyvien kysymysten käsittelyyn koulun eri oppitunneilla.  

21. syyskuuta Kansainvälinen rauhanpäivä

International Peace Day

Vuonna 1981 YK:n yleiskokous päätti asettaa kansainväliseksi rauhanpäiväksi syyskuun 11. päivän. Päivä on omistettu rauhan vahvistamiselle niin kansojen sisällä kuin niiden välilläkin. Rauhanpäivän ajaksi toivotaan kaikkien konfliktien taukoavan.

Vuoden 2001 New Yorkin WTC:n tornien romahdettua terrori-iskun seurauksena yleiskokous päätti, että kansainvälistä rauhanpäivää vietetään vuodesta 2002 lähtien 21. syyskuuta. YK soittaa päivän kunniaksi rauhankelloja.

Vuodet 2001-2010 YK julisti kansainvälisen rauhankulttuurin ja väkivallattomuuden vuosikymmeksi erityisesti maailman lapsille. YK:n määritelmän mukaan rauhankulttuurilla tarkoitetaan väkivaltaa ja konflikteja ehkäiseviä arvoja, asenteita, elämäntapoja ja käyttäytymismalleja. Konflikteja pyritäään ehkäisemään vaikuttamalla erityisesti yhteiskuntien rakenteellisiin tekijöihin, kuten köyhyyteen ja epätasa-arvoon. Avoin keskusteluyhteys ja vuorovaikutus yksilöiden, ryhmien ja valtioiden välillä on avainasemassa tässä työssä.

Tiesitkö, että

• 1900-luvulla valtioiden välisissä sodissa arvioidaan yhteensä 100 miljoonan ihmisen menettäneen henkensä.
• kylmän sodan jälkeisissä sodissa ja muissa väkivaltaisuuksissa arvioidaan kuolleen yli viisi miljoonaa ihmistä.
• YK:n rauhanturvaoperaatioita on vuodesta 1948 lähtien ollut yhteensä 63.
• YK:n rauhanturvaoperaatioissa suomalaisia on ollut mukana vuodesta 1956 lähtien. Yhteensä rauhanturvaamis- ja/tai kriisinhallintatehtäviin on osallistunut yli 43 000 suomalaista.

(Lähteet: UNIC)

Rauhanpäivän tehtävät

2. lokakuuta Väkivallattomuuden päivä

International Day of Non-Violence

YK: yleiskokous päätti 15.6.2007 julistaa lokakuun 2. päivän kansainväliseksi väkivallattomuuden päiväksi. Sama päivä on myös Mahatma Gandhin syntymäpäivä. Gandhi tunnetaan Intian itsenäisyyteen johdattaneen kansalaisoikeusliikkeen johtohahmona ja vapauden aatteen edistämisestä maailmalla.

Väkivallattomuuden päivänä YK toivoo valtioiden, YK:n alaisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen muistuttavan ihmisiä rauhan, suvaitsevaisuuden, ymmärryksen ja väkivallattomuuden merkityksestä.

Tiesitkö, että

• tämän päivän konflikteissa arvioidaan olevan noin 300 000 lapsisotilasta. Nuorimmat ovat jopa 8-vuotiaita.
• ensimmäisessä maailmansodassa kuolleista siviiliväestöä oli 15 %, toisessa maailmansodassa 65 % ja nykypäivänä n. 90 %.
• Suomessa poliisi teki vuonna 2008 18 947 kotihälytyskäyntiä lähisuhde- tai perheväkivallan vuoksi.
• vuonna 2007 poliisin tietoon tuli 1 027 alaikäisiin kohdistunutta seksuaalirikosta Suomessa.
• parisuhdeväkivalta on yleisin naisille vammoja aiheuttava väkivallan muoto. Suomessa kuolee vuosittain lähes 30 naista parisuhdeväkivallan seurauksena.

(Lähteet: Global.finland,
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Poliisi, Fredi, Friidu)

Väkivallattomuuden päivän tehtävät

17. lokakuuta Kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi

International Day for the Eradication of Poverty

Vuonna 1992 YK:n yleiskokous julisti lokakuun 17. kansainväliseksi päiväksi köyhyyden poistamiseksi. Vuosituhannen huippukokouksessa vuonna 2000 YK:n jäsenvaltiot uudistivat sitoumuksensa köyhyyden vähentämiseksi ja ihmisten elinolojen kohentamiseksi kaikkialla maailmassa.

Yksi YK:n vuosituhattavoitteista on äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrän puolittaminen vuoteen 2015 mennessä. Tällä tarkoitetaan henkilöitä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 2 dollarilla vuorokaudessa.

Äärimmäisessä köyhyydessä elää yli miljardi ihmistä. Köyhyyden poistaminen edellyttää valtioita monia toimia. Panostusta tarvitaan niin koulutuksen, terveydenhuollon, talouden kuin poliittisten järjestelmien tasolla. Budjetti ja bruttokansantuote ei aina kerro koko totuutta.

Tiesitkö, että

• lähes puolet kehitysmaiden väestöstä - noin 2,6 miljardia ihmistä - eli vuonna 2004 alle kahdella dollarilla päivässä.
• maailmassa on yli 217 miljoonaa lapsityöläistä.
• yli miljardilta ihmiseltä puuttuu puhdas juomavesi.
• lähes kolme miljardia ihmistä on vailla kunnollisia saniteettitiloja.

(Lähteet: Maailma.net, Friidu)

Päivä köyhyyden poistamiseksi tehtävät

24. lokakuuta YK:n päivä

United Nations Day

YK on valtioiden yhteistyöjärjestö. Se perustettiin vuonna 1945, tavoitteenaan luoda maailma, jossa ihmiset eläisivät tasavertaisina ja hyvinvoivina, ilman väkivallan ja sodan uhkaa. Hallitusten välisen järjestön tavoitteiksi asetettiin kansainvälisten rauhan ja turvallisuuden, oikeudenmukaisuuden sekä ihmisoikeuksia edistäminen.

YK:n toiminnan tavoitteet ja periaatteet kirjattiin YK:n peruskirjaan. Peruskirjaa voi verrata esimerkiksi yhdistyksen sääntöihin: se määrittelee järjestön tavoitteet, keskeiset toimielimet ja päätöksenteon tavat.

YK:n peruskirja astui voimaan 24. lokakuuta 1945. Päivää on vietetty kansainvälisenä YK:n päivänä vuodesta 1948 lähtien. Vuonna 1971 YK:n yleiskokous suositteli, että päivä olisi myös yleinen vapaapäivä.

Tiesitkö, että

• YK:n johdolla on solmittu noin 500 kansainvälistä sopimusta eri aloilla.
• YK:lla on tällä hetkellä 192 jäsenmaata.
• YK:ta johtaa pääsihteeri. Vuonna 2007 toimessa aloitti etelä-korealainen Ban Ki-Moon.
• Suomen pysyvä edustusto Yhdistyneissä kansakunnissa sijaitsee New Yorkissa. Sen tehtävänä on ajaa Suomen tavoitteita ja vahvistaa Suomen imagoa YK:ssa ja sen kehitysohjelmissa ja -rahastoissa.

(Lähde: YK-liitto, usein kysyttyä)

YK:n päivän tehtävät

6. marraskuuta Kansainvälinen päivä aseellisten konfliktien ympäristötuhojen estämiseksi

International Day for Preventing the Exploitation of the Environment in War and Armed Conflict

Julistamalla vuonna 2001 marraskuun 6. päivän kansainväliseksi päiväksi sotien ja aseellisten konfliktien aiheuttamien ympäristötuhojen estämiseksi YK:n yleiskokous halusi kiinnittää huomiota konfliktien ympäristöä tuhoaviin vaikutuksiin. Konfliktit ovat uhka paitsi ihmisille, myös luonnonvaroille ja ekosysteemien toiminnalle, ja haittavaikutukset saattavat ulottua pitkälle konfliktin loppumisen jälkeiseen aikaan.

Tiesitkö, että

• konfliktinehkäisy on huomattavasti halvempaa kuin konfliktista toipumisen rahoittaminen
• asevarusteluun käytetään maailmassa yhteensä noin 1,2 tuhatta miljardia vuosittain
• vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen, kuten köyhyyden puolittamiseen ja peruskoulutuksen ulottamiseen kaikille, riittäisi arvioiden mukaan vain noin 135 miljardin dollarin vuosittainen summa
• sota ja konfliktit aiheuttavat mittavia ympäristötuhoja
• ympäristönsuojelu voi kuitenkin toimia myös sillanrakentajana kiistaosapuolien välillä
• konfliktialueiden ympäristötuhojen selvittäminen luetaan nykyään humanitaariseksi avuksi

(Lähteet: Suomen YK-liitto, WWF)

Päivään liittyvät tehtävät

16. marraskuuta Kansainvälinen suvaitsevaisuuden päivä

International Day for Tolerance

Päätös kansainvälisen suvaitsevaisuuden päivän viettämisestä tehtiin YK:n yleiskokouksessa 12.12. vuonna 1996. Päivän ajankohta juontuu siitä, että juuri 16. marraskuuta 1995 Unescon jäsenvaltiot hyväksyivät suvaitsevaisuuden periaatteiden julistuksen (Declaration of Principles on Tolerance).
Julistuksessa todetaan, että suvaitsevaisuus ei ole vain vaalittava arvo, vaan myös edellytys rauhalle sekä yleiselle taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle.

Suvaitsevaisuuden päivänä YK muistuttaa kaikkia kunnioittamaan ihmisten moninaisuutta, vapautta ja tasa-arvoa ja kannustaa erilaisten kulttuurien, yhteiskuntien ja ihmisten väliseen yhteistyöhön, arvostukseen ja vuorovaikutukseen.

Tiesitkö, että

• vuoden 2008 lopussa Suomen väkiluku oli 5 326 314, josta miehiä 49 % ja naisia 51 %
• Suomessa asui vuonna 2008 vakinaisesti 143 197 ulkomaalaista
• Suomalaisista evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu 84 % väestöstä ja ortodoksiseen kirkkoon 1,1 % väestöstä
• Suomessa asuu noin 20 000 islamia tunnustavaa henkilöä
• Romaneja asuu maassamme arviolta 10 000
• Suomessa on noin 60 kieltä, joilla on vähintään sata äidinkielistä puhujaa
• saamelaiskieliä on kymmenkunta, joista Suomessa puhutaan kolmea: pohjois-, inarin- ja koltansaamea
• äidinkieleltään viittomakielisiä kuuroja on Suomessa noin 4 000

(Lähteet: Suomen YK-liitto, Unesco, YK, Maahanmuuttovirasto, Väestörekisterikeskus, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus)

Kansainvälisen suvaitsevaisuuden päivän tehtävät

20. marraskuuta Lapsen oikeuksien päivä

Universal Children's day

YK:n yleiskokous suositteli vuonna 1954, että kaikki maat alkaisivat viettää kansainvälistä lasten päivää. Päivän vietto vaihtelee maittain, mutta virallisena merkkipäivänä pidetään marraskuun 20. päivää. Tuona päivänä yleiskokous hyväksyi lapsen oikeuksien julistuksen vuonna 1959.

30 vuotta myöhemmin, vuonna 1989, yleiskokous hyväksyi lapsen oikeuksien sopimuksen. Sopimukseen ovat liittyneet kaikki YK:n jäsenmaat Yhdysvaltoja ja Somaliaa lukuunottamatta. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1991.

Lapsen oikeuksien päivän tarkoituksena on muistuttaa lasten asemasta ja lasten hyvinvoinnin edistämisen tärkeydestä kaikkialla maailmassa. Lapsen oikeuksien sopimus on ainoa ihmisoikeussopimus, joka sisältää tiedotusvelvoitteet. Tästä huolimatta lapsille kuuluvista oikeuksista tiedetään kaikkialla maailmassa, myös Suomessa, aivan liian vähän.

Tiestikö, että

• maailmassa on arviolta 300 miljoonaa nälkää näkevää lasta.
• lähes 10 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta kuolee vuosittain. Tämä tarkoittaa yli tuhatta kuolevaa lasta joka tunti.
• yli 300 000 alle 18-vuotiasta osallistuu taisteluihin eri puolilla maailmaa.
• suomalaisista alle 15-vuotiaista tytöistä peräti 41 prosenttia on kokenut seksuaalista häirintää.
• noin 60 000 suomalaista lasta ja nuorta tarvitsee lastensuojelun apua vuosittain.
• lähes 10 000 suomalaista lasta ja nuorta huostaanotetaan vuosittain.
• yli puolet suomalaisista lapsista ei tiedä lapsilla olevan erityisiä oikeuksia.

(Lähteet: Unicef, Friidu, Stakes, Suomalainen lapsi 2007, WHO, Suomen YK-liitto)

Lapsen oikeuksien päivän tehtävät

3. joulukuuta Kansainvälinen vammaisten päivä

International Day of Disabled Persons

Kansainvälistä vammaisten vuosikymmentä vietettiin 1983-1992. Tämän vuosikymmenen päättyessä vuonna 1992 YK:n yleiskokous julisti 3:nnen joulukuuta kansainväliseksi vammaisten päiväksi. YK:n yleissopimus vammaisten oikeuksista hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa joulukuussa 2006. Sopimus astui voimaan 3.5.2008, kun yli 20 maata oli ratifioinut sen. Sopimuksessa vahvistetaan jo ennestään vammaisille kuuluvia ihmisoikeuksia, kuten liikkumisvapautta sekä oikeutta laadukkaaseen elämään, koulutukseen ja työssäkäyntiin.

Maailman 650 miljoonaa vammaista henkilöä muodostavat yhden eniten syrjäytyneistä ryhmistä. Vammaisten henkilöiden elämää ja kehitystä vaikeuttaa suuri määrä fyysisiä, oikeudellisia ja sosiaalisia esteitä. Nykyisin vain noin 45 maassa on erityisesti vammaisia henkilöitä koskevaa lainsäädäntöä. Yleissopimus velvoittaa jäsenvaltiot takaamaan myös vammaisille henkilöille kaikki ne oikeudet, jotka on aiemmissa ihmisoikeussopimuksissa vahvistettu kaikille ihmisille kuuluviksi. Keskeisin ajatus sopimuksessa on syrjinnän kieltäminen ja tasapuolisen kohtelun takaaminen kaikilla elämänalueilla.

Tiesitkö, että

• maailman 650 miljoonasta vammaisesta 70-80% asuu kehitysmaissa
• 10% kehitysmaiden väestöstä on vammaisia
• 80% vammaisista elää köyhyysrajan alapuolella
• vain 1-2% kehitysmaiden vammaista lapsista on koulussa
• vain 3-4% kehitysmaiden vammaisista hyötyy tällä hetkellä kehitysohjelmista

(Lähteet: Suomen YK-liitto, Fidida, Suomen ulkoasiainministeriö)

Kansainvälisen vammaisten päivän tehtävät

10. joulukuuta Ihmisoikeuksien päivä

Human Rights Day

YK:n yleiskokous hyväksyi 10. päivä joulukuuta vuonna 1948 ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen. Vuonna 1950 yleiskokous julisti tämän päivän ihmisoikeuksien päiväksi.

Ihmisoikeuksien päivän tavoitteena on juhlistaa niitä oikeuksia, joita harjoitamme päivittäin. Ihmisoikeudet eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyyksiä kaikkialla maailmassa. Päivän toisena tärkeänä tavoitteena on muistuttaa oikeuksien mukaan tuomista velvollisuuksista, sekä jokaiselle kuuluvasta vastuusta edistää ihmisoikeuksia maailmanlaajuisesti.

Unesco antoi vuonna 1997 julistuksen ihmiskunnan yhteisistä vastuista Universal Declaration of Human Responsibilities. Sen mukaan jokaisella on velvollisuus kohdella muita inhimillisesti ja vastustaa fanatismia, vihaa ja syrjintää.

Tiestikö, että

• Maailmassa on noin 211 miljoonaa 5-14-vuotiasta työtätekevää lasta. Noin 61 prosenttia maailman lapsityöläisistä asuu Aasiassa ja 23 prosenttia Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
• Rajat ylittävän ihmiskaupan uhriksi joutuu YK:n arvion mukaan vuosittain 800 000- 900 000 ihmistä. Valtaosa, noin 80 prosenttia, ihmiskaupasta tähtää naisten ja tyttöjen seksuaaliseen hyväksikäyttöön prostituutiossa. Noin puolet uhreista on lapsia.
• Vuoden 2006 lopussa maailmassa oli noin 9,9 miljoona pakolaista, valtaosa heistä Aasiassa ja Afrikassa. Suurin osa pakolaisista palaisi kotiin heti, jos se vain olisi mahdollista.
• Suomen lainsäädännössä homoseksuaaliset suhteet olivat vuoteen 1971 saakka kriminalisoituja, ja niihin liittyi seksuaalirikoslaissa erityispykäliä vielä vuoden 1998 loppuun saakka.
• samaa sukupuolta olevien parisuhteet saivat Suomessa virallisen aseman vasta vuonna 2002.

(Lähde: Ihmisoikeudet.net)

Ihmisoikeuksien päivän tehtävät

Takaisin ylös

Takaisin Tehtäviä kouluille etusivulle