8.3. Kansainvälinen naistenpäivä
21.3. Kansainvälinen päivä rotusyrjinnän poistamiseksi
22.3. Kansainvälinen veden päivä
21.5. Kansainvälinen kulttuurisen monimuotoisuuden päivä
29.5. Kansainvälinen rauhanturvaajien päivä
5.6. Maailman ympäristöpäivä
YK julistamaa kansainvälistä naisten päivää vietettiin ensi kerran 8. maaliskuuta 1975. Naistenpäivän historia ulottuu kuitenkin jo 1900-luvun alkuun, jolloin useissa maissa julistettiin kansallisia naisten päiviä naisten oikeuksien ja osallistumisvapauksien saavuttamisen kunniaksi.
Naisten oikeudet näkyivät YK:ssa 1970-luvulla monin tavoin. Vuonna 1972 yleiskokous julisti vuoden 1975 kansainväliseksi naisten vuodeksi, jota seurasi naisten vuosikymmen 1976-1985. Naisten vuosi käynnisti myös naisten maailmankonferenssien sarjan. Neljännessä maailmankonferensissä Pekingissä vuonna 1995 hyväksyttiin Pekingin julistus ja toimintaohjelma, jonka tavoitteena on aktiivisesti vaikuttaa naisten oikeuksien toteutumisen tiellä olevien esteiden poistamiseen. Suomi on sitoutunut Pekingin asiakirjan tavoitteisiin.
(Lähde: Friidu)
Kansainvälistä päivää rotusyrjinnän poistamiseksi vietetään 21. maaliskuuta. Juuri tänä päivänä, vuonna 1960, poliisi avasi tulen ja tappoi 69 rauhanomaisen mielenosoituksen osanottajaa Sharpevillessa, Etelä-Afrikassa.
Vuonna 1966 YK:n yleiskokous julisti päivän kansainväliseksi rotusyrjinnän vastaiseksi päiväksi, ja kehotti kansainvälistä yhteisöä lisäämään ponnistuksiaan kaiken rotusyrjinnän poistamiseksi. Päivästä alkaa myös rasisminvastainen viikko.
Suomessa rotusyrjinnän ja rasismin vastaista päivää vietetään monissa kaupungeissa. Rasmus-verkosto koordinoi muukalaispelon vastaista työtä ja julkaisee muun muassa tapahtumatiedotetta.
Rotusyrjinnän vastaisen päivän tehtävät
Vuonna 1992 YK:n yleiskokous julisti maaliskuun 22. päivän maailman vesipäiväksi. Samana vuonna pidettiin Rio de Janeirossa YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi, jonka tavoiteena oli sopia yhteisistä toimista kestävän kehityksen ja maailman elinkelpoisuuden turvaamiseksi.
Vesipäivän viettämisen tarkoituksena on lisätä tietoa ennenkaikkea vesivarantojen vaikutuksesta taloudelliseen tuottavuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Vesipäivän yhteydessä vietettiin vuonna 2008 myös kansainvälistä sanitaation vuotta.
Sanitaation parantamisella YK haluaa kiinnittää huomiota puhtaan veden, viemäröinnin, hygieenisten käymälöiden ja yleisen puhtauden merkitykseen köyhyyden, sairauksien ja erityisesti lasten kuolemien vähentämisessä.
Kulttuurisen monimuotoisuuden ja vuorovaikutuksen päivä julistettiin vuonna 2001. Päivä antaa jokaiselle mahdollisuuden syventää ymmärrystään kulttuurisen monimuotoisuuden arvoista ja monikulttuurisuuden merkityksestä.
YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO pyrkii päivän avulla lisäämään tietoisuutta kulttuurien ja kehityksen suhteesta, sekä edistämään tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia yhteistoiminnnan lisäämiseksi.
(Lähteet: Maahanmuuttovirasto, Tilastokeskus)
Kulttuurisen monimuotoisuuden päivän tehtävät
YK:n yleiskokous on julistanut 29. päivän toukokuuta kansainväliseksi rauhanturvaajien päiväksi. Rauhanturvaaminen on kehittynyt historiansa aikana, eikä ole ainoastaan tulitaukojen valvomista. Nykyään YK:n rauhanturvatoimintaan voi liittyä esimerkiksi myös lakien noudattamisen valvomista, , vaalien tarkkailua, aseistariisuntaa, humanitaaristen projektien koordinointia sekä pakolaisten uudelleenasuttamista.
YK:n rauhanturvaajat tekevät parhaansa taatakseen kestävän rauhan ja turvallisuuden konfliktialueelle. Kansainvälisenä rauhanturvaajien päivänä on syytä muistaa, että kalleinkin rauhanturvaoperaatio maksaa aina vähemmän kuin halvinkaan sota.
Kansainvälisen rauhanturvaajien päivän tehtävät
15. joulukuuta 1972 YK:n yleiskokous päätti julistaa 5. kesäkuuta Maailman ympäristöpäiväksi. Päivämäärä muistuttaa Tukholmassa samana vuonna pidetystä YK:n ympäristökokouksesta. Kokouksen tuloksena perustettiin YK:n ympäristöohjelma UNEP.
Ympäristöpäivän tavoitteena on nostaa esiin muutoksia, joita ympäristössämme tapahtuu. Erityisen suuria haasteita ilmastonmuutos, ilmaston lämpeneminen ja kasvihuonepäästöt aiheuttavat kehitysmaissa. Myös arktisilla alueilla ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat merkittäviä. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa paitsi kasvi- ja eläinkuntaan myös ihmisten toimeentulomahdollisuuksiin.
Tiesitkö, että
(Lähde: YK-liitto, Osoite: maapallo, Ilmasto.org)
Takaisin Tehtäviä kouluille etusivulle