Maailmakansalaisen kypsyyskokeessa tekijä valitsee tarkasteltavaksi itseään kiinnostavan aiheen, jolla on globaaleja ulottuvuuksia. Kulttuurikysymykset, ihmisoikeudet, suvaitsevaisuus sekä ympäristö- ja kehityskysymykset ovat esimerkkejä soveltuvista aihealueista. Tarkemmat sisällölliset rajaukset tekijä päättää itse.

Maailmankansalaisen kypsyyskoe koostuu neljästä osa-alueesta:

1. Päiväkirja
2. Tutkimusosuus
3. Toiminta eli tiedon jakaminen
4. Itsearviointi

1. Päiväkirja

Maailmankansalaisen kypsyyskokeen tekeminen alkaa päiväkirjasta, jota pidetään koko projektin ajan. Päiväkirjan ensimmäinen merkintä on työn aloittamispäivä ja viimeinen työn lopettamispäivä.

Prosessin ajan päiväkirjaan kirjataan havaintoja työn etenemisestä, omasta oppimisesta, työn herättämistä ajatuksista, sekä pidetään kirjaa median valitusta aiheesta välittämästä tiedosta. Päiväkirjaan kerätään mielenkiintoisia uutisia ja artikkeleita, lisäksi siihen kirjataan uutisoinnin herättämät omat kommentit.

Mediaa seuratessa on hyvä muistaa kriittinen medianlukutaito. Päiväkirjaan voi merkitä pohdintoja median välittämistä viesteistä, siitä kuka artikkelissa puhuu ja ketä näytetään kuvissa. Erityisen mielenkiintoista on miettiä mitä ei näytetä tai kerrota, ja miksi? Omien ajatusten analysointi on tärkeä osa päiväkirjaa.

Lue lisää osiosta päiväkirja.

2. Tutkimusosuus

Tutkimusosuudessa valittua aihetta kartoitetaan mahdollisimman monipuolisesti erilaisista näkökulmista, tietolähteistä ja tietoympäristöistä. Aihetta tutkitaan sekä kansainvälisestä, kansallisesta, paikallisesta että henkilökohtaisesta näkökulmasta.

Tavoitteena on hahmottaa:

A. Tutkittavan aiheen taustalla vaikuttava kansainvälinen todellisuus ja ne globaalit tekijät, jotka eivät välttämättä näy oppikirjoissa tai ylitä valtamedian uutiskynnystä.

B. Aiheen ulottuvuudet kansallisella tasolla, Suomen näkökulmasta. Millaista tietoa ja näkemyksiä lait, ulkopoliittiset kannanotot ja linjaukset, sisäpoliittiset suuntaviivat, koulutus- ja tutkimuspolitiikka, kansalaisjärjestöt, taide tai media heijastavat valitusta aiheesta? Miten se ilmenee suhteutettuna kansainvälisen tietoympäristön välittämään kuvaan?

C. Paikallinen ulottuvuus valittuun aiheeseen. Tässä osiossa tarkastellaan faktatietoja enemmän valitun aiheen herättämiä tuntemuksia, asenteita ja mielikuvia. Tietoa kannattaa kerätä havainnoimalla ympäröivää yhteiskuntaa, oman paikkakunnan tai koulun näkemyksiä sekä keräämällä tietoa esimerkiksi haastatteluin. Mikäli tietoa ei löydy tai jos ihmisillä ei ole mielipidettä, on sekin kannanotto, josta voi vetää johtopäätöksiä. Osion tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa arvioimaan tunteiden, asenteiden ja uskomusten vaikutuksia ihmisten käsityksiin ja heidän toimintaansa.

D. Henkilökohtainen eli yksilön oman tiedon ja kokemuksen ympäristö. Työn tekijän suhde tutkittavaan aiheeseen muodostuu vähitellen työn edetessä. Kun tietoa kertyy eri lähteistä, alkaa myös kokonaiskuva hahmottua. Syntyy mielipiteitä ja näkemyksiä. Jokaisella ihmisellä on myös oma yksilöllinen tietoympäristönsä, joka koostuu aikaisemmin omaksutusta tiedosta ja kokemuksista. Tämä yksilöllinen tieto heijastuu päiväkirjan sivuille.

Lue lisää osiosta tutkimusosuus.

3. Toiminta eli tiedon jakaminen

Hankitun tiedon käyttäminen ja jakaminen on merkittävä osa maailmankansalaisen kypsyyskoetta. Tavoitteena on välittää kokeen aikana kerättyä tietoa muille. Toimintaosuus voi olla tiedottamista, opettamista, yrittäjyyttä tai taidetta. Se voi olla esimerkiksi esitelmä luokassa, näyttely koulun kirjastossa, artikkeli paikallislehdessä tai aiheen ympärille rakennettu näytelmä. Toimintaa ei tarvitse tehdä yksin, sen voi tehdä toisen kypsyyskokeen suorittajan kanssa yhdessä tai ulkopuolisen avustuksella.

Lue lisää osiosta toimintasuus.

4. Itsearviointi

Oman työskentelyn arviointi on viimeinen vaihe Maailmankansalaisen kypsyyskoetta. Työn valmistuttua tehdään kirjallinen itsearviointi, jossa prosessin kulkua, sen eri vaiheita ja omaa oppimista arvioidaan analyyttisesti. Itsearviointia tehdessä on hyvä lukea uudestaan päiväkirjaa ja muistella miltä työn tekeminen eri vaiheissaan tuntui.

Lue lisää osiosta itsearviointi.