Tutkimuksessa tavoitteena on hahmottaa:

A. Kansainvälinen todellisuus, joka vaikuttaa aiheen taustalla. Ne globaalit tekijät, jotka eivät välttämättä näy oppikirjoissa tai ylitä valtamedian uutiskynnystä ovat osa kansainvälistä ulottuvuutta.

B. Kansallinen taso, eli aiheen ulottuvuudet Suomen näkökulmasta. Millaisia tietoja ja näkemyksiä lait, ulkopoliittiset kannanotot ja linjaukset, sisäpoliittiset suuntaviivat, koulutus- ja tutkimuspolitiikka, kansalaisjärjestöt, taide tai media heijastavat valitusta aiheesta? Miten se ilmenee suhteutettuna kansainvälisen tietoympäristön välittämään kuvaan?

C. Paikallinen ulottuvuus valittuun aiheeseen. Tässä osiossa tarkastellaan faktatietoja enemmän valitun aiheen herättämiä tuntemuksia, asenteita ja mielikuvia. Tietoa kannattaa kerätä havainnoimalla ympäröivää yhteiskuntaa, oman paikkakunnan tai koulun näkemyksiä sekä keräämällä tietoa esimerkiksi haastatteluin. Mikäli tietoa ei löydy tai jos ihmisillä ei ole mielipidettä, on sekin kannanotto, josta voi vetää johtopäätöksiä. Osion tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa arvioimaan tunteiden, asenteiden ja uskomusten vaikutuksia ihmisten käsityksiin ja heidän toimintaansa.

D. Henkilökohtainen eli yksilön oman tiedon ja kokemuksen ympäristö. Työn tekijän suhde tutkittavaan aiheeseen muodostuu vähitellen työn edetessä. Kun tietoa kertyy eri lähteistä, alkaa myös kokonaiskuva hahmottua. Syntyy mielipiteitä ja näkemyksiä. Jokaisella ihmisellä on myös oma yksilöllinen tietoympäristönsä, joka koostuu aikaisemmin omaksutusta tiedosta ja kokemuksista. Hyvin tehty päiväkirja voi kattaa henkilökohtaisen tietoympäristön, mutta omia ajatuksia on hyvä tuoda esille myös muissa osioissa.