Tutkimusosuuden tekemistä varten materiaalia kannattaa hankkia erilaisista lähteistä ja eri tavoin. Kirjastot, julkaisut ja internet ovat hyviä paikkoja aloittaa. Myös yliopistojen ja järjestöjen tutkimukset, YK:n laatimat julkaisut, kansainväliset sopimukset ja aiheeseen liittyvät erikoisselvitykset ovat erinomaisia lähteitä.
Tietoa kannattaa lähteä etsimään monipuolisesti ja siihen on aina hyvä suhtautua kriittisesti. Alla lista ideoista, mistä tietoa voisi löytyä.

• Internetsivustot: Wikipedia on usein käytetty tietolähde, mutta sitä ei tulisi pitää ainoana tietolähteenä ja Wikipediasta löydettyyn tietoon tulisi suhtautua hyvin kriittisesti. Googlen avulla löytyy oikeanlaisilla hakusanoilla paljon hyödyllisiä linkkejä, mutta internetissä tulee koko ajan pitää kritiikkituntosarvet pystyssä. Tietoa on paljon ja sen luotettavuus on hyvä tarkistaa.

• Kirjastot: Oman koulun ja lähikirjaston tarjontaan kannattaa tutustua. Mikäli lähikirjastosta ei löydy aiheeseen liittyvää tietoa, tai kirjat ovat hyvin vanhoja, voi kirjastoista tehdä kaukolainoja ja näin päästä käsiksi muiden paikkakuntien kirjastojen tarjontaan. Vanhempia maailmankansalaisia kannustetaan tutustumaan yliopistojen kirjastotarjontaan. Kaunokirjallisuus ja elokuvat ovat yksi tapa tutustua aiheeseen. Mielenkiintoinen vaihtoehtoinen kirjasto-muoto on myös elävä kirjasto.

• Tutkimustieto: Tutkimustietoa kannattaa jäljittää yliopistojen, tutkimuslaitosten ja kansainvälisten järjestöjen kirjastoista ja internetsivuilta.

• Järjestöt: Järjestöjen nettisivuilta voi löytyä paljon hyödyllistä tietoa, mutta mikäli mahdollista niin kannattaa kysyä myös vierailumahdollisuutta. Monesti järjestöillä on paljon hyödyllistä materiaalia jaossa ja asiantuntevia ihmisiä, jotka vastaavat mielellään mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Haastattelut ja kyselyt järjestöihmisille ovat myös hyvä tiedonhakukeino. YK:n alaisten ja eri kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen selvityksiin, raportteihin ja tilastoihin voi myös tutustua.

• Hallitusten väliset sopimukset, suositukset ja ohjelmat auttavat hahmottamaan kansainvälistä ulottuvuutta.

• Sanomalehdet: Sanomalehtiä kannattaa seurata koko kypsyyskokeen tekoprosessin ajan. Oman paikallislehden lisäksi kannattaa vertailla millaista tietoa muut sanomalehdet aiheesta välittävät. Mikäli aiheesta ei löydy tietoa lehdistä, on aiheellista pohtia miksi ei? Kirjastoissa on yleensä useita eri sanomalehtiä, sekä kotimaisia että kansainvälisiä. Internetissä voi myös tutustua monipuolisesti eri lehtien uutisointiin.

• Mediaseuranta: Median seuranta koko kypsyyskokeen ajan on suositeltavaa. Kotimaisen median lisäksi on hyvä seurata kansainvälistä mediaa. Voi olla mielenkiintoista myös verrata kuinka eri lehdet uutisoivat samasta aiheesta. Artikkelit on hyvä leikata talteen ja liittää osaksi kypsyyskoetta. Oppilaita kannattaa kannustaa pohtimaan artikkeleita ja kommentoimaan niiden sisältöä esimerkiksi päiväkirjassa.

• Haastattelut, kyselyt ja gallupit ovat myös hyviä tiedonhankintakeinoja. Ne tuovat vaihtelua muuhun tiedonhankintaan ja tutkimusraportin kirjoittamiseen. Haastatteluissa on hyvä miettiä etukäteen mistä haluaa saada tietoa. Kysymysten on hyvä olla selkeitä ja etukäteen suunniteltuja. Haastateltaville voi toimittaa kysymysrungon etukäteen, jolloin he voivat valmistautua etukäteen haastatteluun. Haastattelut voi nauhoittaa, jolloin niitä voi kuunnella jälkeenpäin kaikessa rauhassa ja poimia aiheen kannalta oleelliset asiat. Haastattelun voi tehdä myös puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Haastatelluilla on oikeus yksityisyyden suojaan, eli tulee tarkistaa, mikäli haastateltava haluaa pysyä anonyymina. Nimiä ei saa missään nimessä julkaista jos haastateltava ei anna siihen lupaa. Kyselyt ja gallupit toimivat kirjallisina ja ne voi olla hyvä tehdä niin, että vastaajat voivat osallistua niihin anonyymeina.

• Opintokäynnit esimerkiksi järjestöihin, tutkimuslaitoksiin, virastoihin, tuotantolaitoksiin tai museoihin ovat hyviä tapoja kartoittaa aihealuetta.

Kun tutkimustietoa on tarpeeksi, on hyvä palata uudestaan tutkimuskysymyksiin ja pohtia mikä olikaan se aihealue, johon haluttiin perehtyä. Tutkimus lähtee helposti sivuraiteille, joten ohjaajan on hyvä auttaa kypsyyskokeen tekijää pysymään asiassa. Aihetta voi myös työn aikana perustellusti muuttaa, mikäli aiheeseen löytyy uusi kiinnostavampi näkökulma. Muutokset mahdollisessa aihevalinnassa tulee kirjata päiväkirjaan. Tutkimusosiota kirjoitettaessa omien mielipiteiden ja ajatusten esilletuominen on suotavaa. Tekstistä on hyvä näkyä, että oppilas on käsitellyt tietoa ja oppinut siitä. Myös lähteiden merkitsemiseen kannattaa kiinnittää huomiota.