Kypsyyskokeen voi tehdä kuka tahansa, jolloin tekijöiden ikäjakauma voi olla hyvinkin laaja. Tämän vuoksi olemme laatineet erilaiset tavoitteet eri kohderyhmille. Työn rakenne on sama kaikille ja työstä tulee löytyä kaikki kypsyyskokeessa vaadittavat tasot. Aiheiden käsittely on erilaista riippuen tekijän lähtökohdista ja iästä. Näin ollen myös tekijän tavoitteet riippuvat hänen taidoistaan. Erityisryhmät voivat myös tehdä kypsyyskokeen soveltaen alla olevia tavoitteita kohderyhmälle sopivaksi.

1. Alakoulu
2. Yläkoulu
3. Toinen aste (lukio, ammatilliset oppilaitokset)
4. Korkeakoulut ja aikuiskoulutus

Peruskoulu (Alakoulu ja Yläkoulu)

Alakouluikäiset pystyvät ohjaajan avustuksella perehtymään syvällisesti heitä kiinnostavaan aiheeseen ja toteuttamaan kypsyyskokeen kaltaisen tutkimushankkeen. Toimintamenetelmissä ja tutkimuksen tekemisessä on huomioitava oppijan omat lähtökohdat ja ne tulee toteuttaa niin, että ne soveltuvat parhaiten juuri kyseisen tekijän taidoille. Tämän vuoksi kypsyyskokeessa ei anneta vain yhtä ainoaa ohjeistusta työn tekemiseen vaan pyritään tarjoamaan esimerkkien ja ideoiden avulla monenlaisia tapoja työn toteuttamiseen. Rakenne ja tietyt suuntaviivat ovat kaikille samat, mutta työn tulee olla tekijänsä näköinen.

Alakoulun tavoitteet

Päiväkirja: Päiväkirjassa lapset voivat hyvin vapaamuotoisesti kuvata työn etenemistä ja omia ajatuksiaan. Päiväkirjaa tulee pitää säännöllisesti, niin, että sitä työstetään aina kun työtä tehdään. Sinne voi halutessaan myös piirtää omia ajatuksia, jos sanallinen ilmaisu tuntuu vaikealta. Luokan yhteinen kiertävä päiväkirja voisi toimia hyvin nuorimmilla maailmankansalaisilla varsinkin jos kypsyyskoe tehdään luokan yhteisenä projektina.

Tutkimus: Alakoulussa tutkimustieto voi olla vielä pinnallisempaa ja tiedonlähteet rajallisempia kuin vanhemmilla oppilailla. Alakoulussa tutkimusta voi toteuttaa esimerkiksi ryhmässä koko luokan kesken, jolloin oppilaan on helpompi perehtyä syvällisemmin yhteen pieneen osa-alueeseen. Tutkimusaineistoksi soveltuvat hyvin haastattelut koulun henkilökunnalle, muille oppilaille tai sukulaisille. Paikallislehden seuraaminen ja joihinkin tutkimuksen kannalta olennaisiin internetsivustoihin tutustuminen on myös suositeltavaa. Lehtileikkeitä, artikkeleita ja muuta materiaalia voi liittää päiväkirjaan, jolloin päiväkirja toimii myös mediapäiväkirjana. Koulun tai lähikirjaston tarjonta on kirjallisuuteen tutustumisen kannalta riittävä alakouluikäisille kypsyyskokeen tekijöille.

Toimintaosuus: Tavoitteena toimintaosuudessa on jakaa ja välittää kokeen aikana opittu tieto muille. Lapsia on myös hyvä ohjata huomaamaan omat vaikuttamismahdollisuutensa. Alakoululaisten toimintaosuudelle vain mielikuvitus asettaa rajat. Nuoria oppilaita kannattaa kannustaa keksimään oman näköisiä ja luovia toimintamuotoja. Toimintaosuus voidaan toteuttaa luokan kanssa yhdessä esimerkiksi näytelmän tai päivänavauksen muodossa. Luokka voi piirtää tai kirjoittaa koulun lehteen, jos sellainen löytyy tai järjestää näyttelyn koulun käytävällä. Myyjäiset tai jokin hyväntekeväisyystempaus hyvän asian puolesta sopii mainiosti koko luokan yhteiseksi projektiksi. Myös perinteisemmät esitelmät käyvät hyvin, mikäli opettaja katsoo sen parhaaksi toimintamuodoksi.

Itsearviointi: Itsearviointia on hyvä harjoitella nuorten oppilaiden kanssa. Oppilaat voivat joko itse kirjoittaa itsearvioinnin, tai ohjaaja voi valita itsearviointiosion yhteydessä olevasta kysymyslistasta ikäryhmälle sopivia pohdintakysymyksiä. Kaikkein nuorimpien kanssa ohjaaja voi käyttää itsearviointilomaketta, joka löytyy aineistotietokannasta, ohjaajan oppasta. Tavoitteena itsearvioinnissa on pohtia koko työprosessia ja miettiä mitä kaikkea työn tekeminen opetti. Olisi hyvä pohtia muutakin kuin vain aiheesta opittua uutta tietoa.

Työn kesto: Työn kesto voi vaihdella kuukaudesta useampaan. Pitkäaikainen tutkimusprosessi kasvattaa tekijää enemmän ja antaa aikaa omien ajatusten kehittymiselle, mutta kypsyyskokeen voi toteuttaa myös lyhyempänä opintokokonaisuutena. Joidenkin oppilaiden kärsivällisyys varsinkaan tässä iässä ei vielä riitä pitkän tutkimustyön tekemiseen, joten ohjaajan tulisi määritellä kesto ja työhön käytetty aika kohderyhmä huomioiden. Alakoululaisilla työn tekemiseen käytetyn ajan on hyvä olla useita viikkoja. Sen ei kuitenkaan välttämättä tarvitse kestää kuukautta pidempään.

Yläkoulun tavoitteet

Päiväkirja: Päiväkirjaa tulee pitää säännöllisesti. Päiväkirjan ensimmäinen merkintä on työn aloittamispäivä ja viimeinen työn lopettamispäivä. Päiväkirja reflektoi työn tekijän tuntemuksia työn aikana ja kuvaa työn eri vaiheiden etenemistä. Päiväkirjan pitämistä koko prosessin ajan kannattaa korostaa. Prosessin ajan päiväkirjaan kirjataan havaintoja työn etenemisestä, omasta oppimisesta, työn herättämistä ajatuksista, sekä pidetään kirjaa median valitusta aiheesta välittämästä tiedosta. Päiväkirjaan voidaan kerätä mielenkiintoisia uutisia ja artikkeleita, lisäksi siihen kirjataan uutisoinnin herättämät omat ajatukset. Näin päiväkirja toimii myös mediapäiväkirjana. Yläkouluikäisten keskuudessa tulee korostaa kriittistä medialukutaitoa. Päiväkirjaan voi merkitä pohdintoja median välittämistä viesteistä, siitä kuka artikkelissa puhuu ja keitä kuvissa näytetään. Erityisen mielenkiintoista voisi olla miettiä mitä ei näytetä tai kerrota, ja miksi? Omien ajatusten analysointi on tärkeä osa päiväkirjaa.

Päiväkirja voi olla hyvinkin henkilökohtainen, jolloin pelko siitä, että ohjaaja lukee sen, voi rajoittaa päiväkirjan kirjoittamista. Jotta oppilaat uskaltavat kirjoittaa päiväkirjaan avoimesti tunteistaan ja ajatuksistaan, ohjaajan ei välttämättä tarvitse nähdä sitä, kunhan ohjaaja varmistaa että se on rakenteeltaan oikeanlainen. Päiväkirja on ensisijaisesti oppijaa itseään varten ja auttaa oppijaa arvioimaan työprosessia ja kasvamaan työn aikana.

Tutkimus: Yläkoululaisten työskentely itsenäisesti on jo tehokasta ja heiltä voi odottaa itseohjautuvuutta. Oppilailta voidaan myös odottaa monipuolista tietoon perehtymistä ja syvää tutkimusotetta aiheeseen. Joillekin nuorille ryhmätyöskentely voi sopia itsenäistä työskentelyä paremmin. Ohjaajan rooli on merkittävä kannustavana ja ohjaavana osapuolena. Tutkimusaineisto voi olla laajempaa ja tieteellisempää kuin alakoululaisilla. Median monipuolinen seuranta on kannustettavaa, ja paikallislehden lisäksi valtakunnallisten lehtien ja jopa kansainvälisten lehtien seuraaminen on suositeltavaa. Internetiin tiedonlähteenä tulee suhtautua kriittisesti ja yläkouluikäisiä oppilaita on hyvä ohjata luotettaville ja asiallisille sivustoille. Koulun ja lähikirjaston tarjonta ei välttämättä tarjoa tarpeeksi monipuolista ja tuoretta tietoa, joten kaukolainojen ja muiden vaihtoehtoisten kirjallisuuslähteiden etsiminen on hyvä vaihtoehto. Haastattelut oppilastovereille, koulun henkilökunnalle tai omalle lähipiirille sopivat hyvin yläkoululaisille ja heitä voi myös kannustaa tekemään kyselyjä eri järjestöille tai muille asiantunteville tahoille/henkilöille. Kriittinen suhtautuminen tietoon on tärkeää muistaa nuorten tiedonetsinnässä ja käsittelyssä.

Toimintaosuus: Tavoitteena toimintaosuudessa on jakaa ja välittää kokeen aikana opittu tieto muille. Nuoria on myös hyvä ohjata huomaamaan omat vaikuttamismahdollisuutensa. Yläkoululaisten toimintaosuuden voi toteuttaa hyvin monella eri tavalla. Toimintaosuudessa yleensä vain mielikuvitus asettaa rajat. Nuoria kannattaa kannustaa keksimään oman näköisiä ja luovia toimintamuotoja. Toimintaosuus voi olla perinteinen esitelmä, mutta luokan kesken voidaan myös toteuttaa myyjäiset tai jokin hyväntekeväisyystempaus.  Luokka tai yksittäiset oppilaat voivat kirjoittaa koulun lehteen tai kirjoittaa mielipidekirjoituksen paikallislehteen. Näyttely oppilaiden tekemistä tuotoksista voidaan järjestää koulun käytävällä, mikäli työn aikana on tuotettu juliste tai jokin muu visuaalinen esitys.

Itsearviointi: Itsearviointi on tärkeä osa yläkoululaisen kypsyyskoetta. Se auttaa käsittelemään työprosessia ja syventää oppimiskokemusta. Itsearvioinnissa tarkastellaan prosessin kulkua, sen eri vaiheita ja omaa oppimista arvioidaan analyyttisesti. Itsearviointia tehdessä on hyvä lukea uudestaan päiväkirjaa ja muistella miltä työn tekeminen eri vaiheissaan tuntui.

Työn kesto: Työnkesto voi vaihdella kuukaudesta useampaan. Pitkäaikainen tutkimusprosessi kasvattaa tekijää enemmän ja antaa aikaa omien ajatusten kehittymiselle, mutta kypsyyskokeen voi toteuttaa myös lyhyempänä opintokokonaisuutena. Joidenkin oppilaiden kärsivällisyys varsinkaan tässä iässä ei vielä riitä pitkän tutkimustyön tekemiseen, joten ohjaajan tulisi määritellä kesto ja työhön käytetty aika kohderyhmä huomioiden.

Toisen asteen tavoitteet (lukio ja ammatilliset oppilaitokset)

Lukioissa kypsyyskoe voi olla oma kurssinsa. Ammatillisissa oppilaitoksissa se voi kytkeytyä ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmissa esitettyihin ajankohtaisiin teemoihin ja yhteisiin opintoihin. Kypsyyskoe soveltuu loistavasti toteutettavaksi yhteistyössä eri oppiaineiden välillä. Toisen asteen opiskelijat voivat suoriutua työstä pitkälti itsenäisesti, joskin ajatusten vaihto ja asioista keskustelu ryhmän kesken tekee työprosessista antoisamman ja voi auttaa oppilasta työn tekemisessä. Ohjaajan rooli on kannustava ja kriittisyyteen herättelevä herättävä.

Päiväkirja: Päiväkirjaa tulee pitää säännöllisesti. Päiväkirjan ensimmäinen merkintä on työn aloittamispäivä ja viimeinen työn lopettamispäivä. Päiväkirja reflektoi työn tekijän tuntemuksia työn aikana ja kuvaa työn eri vaiheiden etenemistä. Päiväkirjan pitämistä koko prosessin ajan kannattaa korostaa. Prosessin ajan päiväkirjaan kirjataan havaintoja työn etenemisestä, omasta oppimisesta, työn herättämistä ajatuksista, sekä pidetään kirjaa median valitusta aiheesta välittämästä tiedosta. Päiväkirjaan voidaan kerätä mielenkiintoisia uutisia ja artikkeleita, lisäksi siihen kirjataan uutisoinnin herättämät omat ajatukset. Näin päiväkirja toimii myös mediapäiväkirjana. Päiväkirjaan voi merkitä pohdintoja median välittämistä viesteistä, siitä kuka artikkelissa puhuu ja ketä näytetään kuvissa. Erityisen mielenkiintoista voisi olla miettiä mitä ei näytetä tai kerrota, ja miksi? Omien ajatusten analysointi on tärkeä osa päiväkirjaa.

Päiväkirja toimii yhtenä itseilmaisun väylänä ja siinä tulisi myös korostaa kriittistä tarkastelua uutta tietoa kohtaan. Ohjaajan ei välttämättä tarvitse nähdä päiväkirjaa, jos nuori haluaa pitää sen sisällön omana tietonaan. Päiväkirjan tarkoitus on, että nuori voi avoimesti pohtia aiheen herättämiä kysymyksiä ja työn aikaansaamia tuntemuksiaan. Päiväkirja voi olla hyvinkin henkilökohtainen, jolloin pelko siitä, että ohjaaja lukee sen, voi rajoittaa päiväkirjan kirjoittamista. Päiväkirja on ensisijaisesti oppijaa itseään varten ja auttaa oppijaa arvioimaan työprosessia ja kasvamaan työn aikana.

Tutkimus: Tämän ikäiseltä opiskelijalta voidaan jo edellyttää kriittistä tutkimusotetta ja tietolähteiden monipuolisuus on huomattavasti laajempaa kuin peruskoulussa. Toisen asteen opiskelijoiden tulisi etsiä tietoa kansainvälisistä tietolähteistä ja seurata maailmantapahtumia. Kirjallisuutta tulee etsiä sekä lähikirjastoista, että tarvittaessa yliopistojen tai muiden paikkakuntien tarjonnasta.  Yhteydenotot erilaisiin järjestöihin ja asiantuntijatahoihin, haastattelut ja kyselyt ovat hyviä tutkimusaineiston keruumuotoja. Myös lähteiden merkintään tulee kiinnittää erityistä huomiota. Internetistä voi etsiä aiheeseen liittyviä julkaisuja tai artikkeleja muiden hyödyllisten sivustojen lisäksi. Tutkimusosiolta edellytetään syvällistä ja monipuolista aiheen tarkastelua ja omien ajatusten työstämistä. Toisen asteen opiskelijoiden käsitteellinen ajattelu on kehittynyt jo aikuisen tasolle, mikä on hyvä huomioida myös tutkimuksen tasoa arvioitaessa. Kriittinen suhtautuminen tietoon on tärkeää muistaa nuorten tiedonetsinnässä ja käsittelyssä.

Toimintaosuus: Tavoitteena toimintaosuudessa on jakaa ja välittää kokeen aikana opittu tieto muille. Nuoria on myös hyvä ohjata huomaamaan omat vaikuttamismahdollisuutensa.  Toimintaosuuden voi toteuttaa hyvin monella eri tavalla. Toimintaosuudessa yleensä vain mielikuvitus asettaa rajat. Nuoria kannattaa kannustaa keksimään oman näköisiä ja luovia toimintamuotoja. Toimintaosuus voi olla perinteinen esitelmä, mutta oppilaat voivat toteuttaa pienessä ryhmässä yhdessä myyjäiset tai jonkin hyväntekeväisyystempauksen.  Opiskelijat voivat kirjoittaa koulun lehteen tai kirjoittaa mielipidekirjoituksen paikallislehteen. Näyttely opiskelijoiden tekemistä tuotoksista voidaan järjestää koulun käytävällä, mikäli työn aikana on tuotettu juliste tai jokin muu visuaalinen esitys.

Itsearviointi: Itsearviointi on tärkeä osa kypsyyskoetta. Se auttaa käsittelemään työprosessia ja syventää oppimiskokemusta. Itsearvioinnissa tarkastellaan prosessin kulkua, sen eri vaiheita ja omaa oppimista arvioidaan analyyttisesti. Itsearviointia tehdessä on hyvä lukea uudestaan päiväkirjaa ja muistella miltä työn tekeminen eri vaiheissaan tuntui.

Työn kesto: Työnkesto voi vaihdella kuukaudesta useampaan. Kypsyyskoe soveltuu suoritettavaksi esimerkiksi yhtenä kurssina tai ainekokonaisuutena. Pitkäaikainen tutkimusprosessi kasvattaa tekijää enemmän ja antaa aikaa omien ajatusten kehittymiselle, mutta kypsyyskokeen voi toteuttaa myös lyhyempänä opintokokonaisuutena. Joidenkin oppilaiden kärsivällisyys ei riitä pitkän tutkimustyön tekemiseen, mutta tämän ikäluokan edustajilta voidaan vaatia vähintään kuukauden pituista tutkimusprosessia, jolloin oppiminen ehtii kunnolla käynnistyä ja työn syvällisyys ja kattavuus saadaan helpommin vastaamaan kypsyyskokeelle laadittuja vaatimuksia.

Korkeakoulut ja aikuiskoulutus/aikuisopiskelijat

Maailmankansalaisen kypsyyskoe soveltuu lähes jokaisen korkeakoulun ja tiedekunnan oppiaineiden sisältöihin. Sen korvaavuus voidaan sopia oppilaitoksen sisäisesti riippuen työn laajuudesta. Maailmankansalaisen kypsyyskoe toimii myös erinomaisesti osana kansainvälistä opiskelijavaihtoa. Työn voi tehdä itsenäisestikin, mutta työn tekeminen on antoisampaa jos aiheesta voi keskustella ja sen tekemisen eri vaiheissa saa tukea. Ohjaaja voi tarvittaessa kannustaa ja ohjata työn aikana.

Päiväkirja: Päiväkirjaa tulee pitää säännöllisesti. Päiväkirjan ensimmäinen merkintä on työn aloittamispäivä ja viimeinen työn lopettamispäivä. Päiväkirja reflektoi työn tekijän tuntemuksia työn aikana ja kuvaa työn eri vaiheiden etenemistä. Päiväkirjaan kirjataan prosessin ajan havaintoja työn etenemisestä, omasta oppimisesta, työn herättämistä ajatuksista, sekä median välittämästä tiedosta. Omien ajatusten analysointi on tärkeä osa päiväkirjaa. Mikäli opiskelija tai yksittäinen henkilö tekee työtä itsenäisenä projektina ilman ohjaajaa, päiväkirja voi myös toimia eräänlaisena keskustelukumppanina. Päiväkirja toimii yhtenä itseilmaisun väylänä ja siinä tulisi myös korostaa kriittistä tarkastelua uutta tietoa kohtaan. Päiväkirja on ensisijaisesti oppijaa itseään varten ja auttaa oppijaa arvioimaan työprosessia ja kasvamaan työn aikana.

Tutkimus: Aikuisopiskelijoilta odotetaan kriittistä tutkimusotetta, tiedonetsintää ja -käyttöä. Lähteiden oikeaoppinen merkintä ja työn rakenne ovat merkittäviä tekijöitä kypsyyskokeen tekemisessä. Kypsyyskokeen voi tehdä opinnäytetyönään tai jonain muuna tutkimuksena. Se toimii loistavasti tutkimusmenetelmiin perehtymisen pohjana ja tukee esimerkiksi opinnäytetyön tai gradun tekemistä. Tietoa tulisi etsiä monipuolisesti erilaisista medioista, artikkeleista ja julkaisuista, yliopistojen kirjastoista, muista tutkimuksista, haastattelujen tai kyselyiden avulla sekä soveltaa kaikesta jo tähän mennessä opitusta. Tutkimusosiolta edellytetään syvällistä ja monipuolista aiheen tarkastelua ja omien ajatusten työstämistä. Myös kriittisyys on tärkeässä roolissa tiedonetsinnässä ja käsittelyssä.

Toimintaosuus: Tavoitteena toimintaosuudessa on jakaa ja välittää kokeen aikana opittu tieto muille. Toimintaosuuden voi toteuttaa hyvin monella eri tavalla. Toimintaosuudessa yleensä vain mielikuvitus asettaa rajat. Toimintaosuuden olisi hyvä olla tekijänsä näköinen. Tutkimustaan voi esitellä muille luennon tai esitelmän muodossa. Kypsyyskokeesta voi laatia posterin tai taideteoksen. Kampanjat tai niihin osallistuminen, jonkinlaiset paikallistahon tempaukset tai yleiset tilaisuudet ovat myös vaihtoehtoja toimintaosuuden toteutukseen.

Itsearviointi: Itsearviointi on tärkeä osa kypsyyskoetta. Se auttaa käsittelemään työprosessia ja syventää oppimiskokemusta. Itsearvioinnissa tarkastellaan prosessin kulkua, sen eri vaiheita ja omaa oppimista arvioidaan analyyttisesti. Itsearviointia tehdessä on hyvä lukea uudestaan päiväkirjaa ja muistella miltä työn tekeminen eri vaiheissaan tuntui.

Työn kesto: Työn kesto voidaan määritellä korvaavuuden kautta. Ohjaaja ja opiskelija voivat keskenään päättää mikä on tutkimukseen käytettävä aika riippuen myös siitä kuinka usein työtä on mahdollista tehdä.