Raskaudenaikainen hyvinvointi

Tavoite: perehtyä raskaudenaikaisiin olosuhteisiin Suomessa ja verrata niitä kehitysmaiden tilanteeseen.
Kohderyhmä: yläkoulu

2 oppituntia
HY, TK, GE

Ohjeet:

Jaa oppilaat ryhmiin. Pyydä ryhmiä tutustumaan ohessa oleviin artikkeliin ja muuhun materiaaliin.

Vertailkaa suomalaisen naisen odotusajan olosuhteita kehitysmaassa asuvan raskaana olevan naisen tilanteeseen. Kirjatkaa vastauksenne ylös ja perustelkaa ne huolellisesti.

SUOMI:

Ravinto:
Tulosta oppilaille raskaudenaikaista ravintoa käsittelevä artikkeli. Vastatkaa seuraaviin kysymyksiin:

• Millaista ravintoa odottava äiti tarvitsee odotusaikana?
• Miksi terveellinen ravinto on tärkeä osa raskautta?
• Mitä odottavan äidin tulee huomioida odotusaikana?
• Millaisia vaikutuksia puutteellisella ravinnolla on raskauteen?
• Mikä vaikutus äidillä on lapsensa elämään?

Terveydenhuolto:

Äitiysneuvoloiden tavoitteet Suomessa:

• Turvata odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen lapsen sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys.
• Äidin ja sikiön fyysisen hyvinvoinnin seuranta ja varmistamine.
• Äidin ja isän synnytykseen valmentaminen.
• Perheen psyykkisen ja psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen.

Terveystarkastukset:

• Raskaana olevista naisista 94 prosenttia tulee terveystarkastukseen äitiysneuvolaan ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä.
• Normaalisti sujuvan raskauden aikana odottava äiti käy neuvolassa 12 - 15 kertaa, tavallisesti terveydenhoitajan vastaanotolla.
• Lääkäri tutkii äidin 2 -3 kertaa raskauden aikana.
• Useimmat terveyskeskukset tarjoavat odottavalle äidille mahdollisuuden päästä ultraäänitutkimukseen, tavallisesti 12. - 16. raskausviikon aikana.
• Kotisynnytykset ovat harvinaisia, 99 prosenttia odottavista äideistä synnyttää sairaalassa.
• Suomessa synnytyksestä johtuvat kuolemantapaukset ovat äärimmäisen harvinaisia: niitä on vähemmän kuin yksi vuodessa.

KEHITYSMAAT:

• Yli 300 miljoonaa naista kärsii raskauden tai synnytyksen aiheuttamista oireista.
• Raskauteen ja synnytykseen liittyviin syihin kuolee joka päivä noin 1500 naista kuolee, yksi joka minuutti.
• Vuosittain yli puoli miljoonaa lasta menettää äitinsä. 99 prosenttia kuolemista tapahtuu kehitysmaissa.
• Lisäksi 10 miljoonaa synnyttäjää sairastuu tai vammautuu pysyvästi.
• Saharan eteläpuolisessa Afrikassa naisen todennäköisyys kuolla synnytykseen elinikänsä aikana on 1/22. Länsimaissa vastaava todennäköisyys on 1/8000.
• Vuosittain 8 miljoonaa lasta kuolee ennen syntymää, syntymässä tai ensimmäisen elinviikon aikana.
• Monet lapset menettävät äitinsä ensimmäisen elinvuoden aikana. Näistä lapsista vain hyvin harva selviytyy yli viisivuotiaaksi ilman äitiä.
• Raskaana olevia naisia uhkaa myös malaria.
• Puutteet ravintoaineista johtavat lapsen alhaiseen syntymäpainoon ja muihin syntymään liittyviin vaikeuksiin.
• Hiv-aids on noussut suureksi äitiyskuolleisuuden syyksi erityisesti eteläisessä Afrikassa.
• Afganistanissa äitien kuolemia ei aina kirjata eikä niistä raportoida, koska naisen kuolema ei ole mikään erityinen asia.
• Vuosittain 15 miljoonaa 15-19-vuotiasta tyttöä saa lapsen. Raskaus on 15-19-vuotiaiden tyttöjen yleisin kuolinsyy kehitysmaissa.

Suurin osa näistä kuolemista ja vammautumisista olisi helposti estettävissä paremmalla hoidolla raskauden ja synnytyksen aikana. Ammattitaitoisen terveydenhoidon saaminen raskauden ajan, synnytyksessä ja synnytyksen jälkeisen kuukauden ajan on keskeistä naisten ja lasten henkiinjäämiselle.

(Lähde:UNICEF, Sosiaali- ja terveysministeriö)