Puheiden pitäminen on tärkeä osa Malli-YK -kokousta. Hyvää puhujaa kuunnellaan, ja hänen edustamansa maan näkökulmat saavat huomiota. Puheiden pitäminen suuren kuulijajoukon edessä voi olla monelle pelottavaa. Jännitystä helpottaa, jos on hyvin valmistautunut ja tuntee aiheensa.

Puheiden pitäminen on taito, jota voidaan kehittää harjoittelemalla ennen varsinaista Malli-YK -kokousta. Hyvä puhe on selkeä ja ytimekäs. Puhujan tulee pyrkiä tuomaan selkeästi esiin maansa näkemys käsiteltävästä aiheeseesta.

Malli-YK -kokouksissa noudatetaan virallista kokousetikettiä. Kohtelias kielenkäyttö kaikissa tilanteissa on tärkeää. Teitittely kuuluu olennaisena osana puheisiin ja yleiseen keskusteluun koko kokouksen aikana.

Kaikki Malli-YK -kokouksen puheet tulisi aloittaa lauseella "Arvoisa puheenjohtaja, hyvät delegaatit…" tai vastaavalla tavalla. Delegaatin itsensä tulee myös välttää puhumista ensimmäisessä persoonassa. Asiat tulee esittää aina edustetttavan valtion näkökulmasta, sanomalla esimerkiksi ”Senegal on sitä mieltä, että…”. Tämä helpottaa puheenvuorojen seuraamista ja painottaa sitä tosiasiaa, ettei kokouksessa ole tarkoitus edustaa omia henkilökohtaisia mielipiteitä.

Puheenvuorot jaetaan komiteassa puheenjohtajan toimesta delegaatioille, jotka sitä pyytävät nostamalla maakylttinsä ylös. Etukäteen puheiden pitämistä voi harjoitella luokan edessä tai yksin. On hyvä käydä läpi myös kokouksen rakennetta ja kokoussääntöjä, joista selviää miten ja missä välissä puheita pidetään.

Malli-YK väittelyn järjestäminen

Väittely on Malli-YK -kokouksen keskeisin tapahtuma. Väittelytilanteita on hyvä harjoitella etukäteen. Harjoitusväittelyitä voi järjestää omassa luokassa, yhdessä muiden luokkien kanssa tai yhteistyössä lähialueen koulujen kanssa.

Alla on käytännön esimerkkejä väittelyn järjestämiseen. Väittelyn kulku ja säännöt löytyvät Ohjaajan oppaasta.

Ajankohta

Harjoitusväittely on hyvä järjestää siinä vaiheessa, kun delegaatiot ovat aloittaneet perehtymisen edustamaansa valtioon.

Valmistautuminen

1. Väittelyn teeman ja tyypin valinta

Väittelyteema: Väittelyn teemaksi valitaan Malli-YK -kokouksessa käsiteltäviä aiheita. Yleiskokousta simuloidessa voidaan väittelyn teemoiksi ottaa komiteoissa käsiteltäviä aiheita. Teeman tulisi olla selkeä ja oppilaille helposti lähestyttävä ja tutkittava. Mikäli väittelyä ei haluta sitoa komiteatyöskentelyyn, voidaan aiheiksi valita mitä tahansa ajankohtaisia teemoja. Hyviä väittelyteemoja ovat esimerkiksi vuosituhattavoitteisiin liittyvät aiheet, kestävä kehitys, ympäristö, aseistariisunta ja ihmisoikeuskysymykset. Aiheita voi ottaa myös valmiiden päätöslauselmien kysymyksistä.

Väittelytyyppi: Väittelyn kohteena voi olla yleinen kysymys, tai yleiseen kysymykseen pohjautuva päätöslauselma. Erona yleiseen kysymykseen perustuvaan väittelyyn on päätöslauselmaväittelyssä se, että osallistujilla on valmis toimintasuunnitelma, jota he eri valtioiden edustajina pohtivat, kritisoivat tai ajavat. Tämä yleensä helpottaa väittelyä ja aiheeseen perehtymistä. Huonona puolena voi mainita sen, että ennalta sovittu runko luonnollisesti jonkin verran rajoittaa keskustelua. Väittelyyn tottumattomia saattavat myös hämmentää päätöslauselman yksityiskohdat ja kieli.

Mikäli väittelyn kohteeksi valitaan päätöslauselma, tulisi teeman olla sellainen, josta osallistujat löytävät helposti tietoa argumenttiensa tueksi. Teeman on myös hyvä olla melko yleinen ja helposti tutkittava. Päätöslauselmana voidaan käyttää valmiita päätöslauselmia tai sellaisen voi tehdä harjoituksena ennen väittelyharjoitusta. Valmiita päätöslauselmia suomeksi löytyy esimerkiksi menneet kokoukset osiosta.

2. Aiheeseen tutustuttaminen

On sitten kysymyksessä päätöslauselmaväittely tai yleinen väittely, aiheeseen on hyvä tutustua ennalta. Yhden oppitunnin aikana oppilaat hakevat tietoa valitusta teemasta eri tietolähteistä. Kirjat, artikkelit, sanomalehtiuutiset ja internet ovat hyviä paikkoja aloittaa. Tutustuttuaan teemaan oppilaat keskustelevat aiheesta ryhmissä. Esiin nousseita havaintoja on hyvä pohtia yhdessä sekä selvittää mahdolliset epäselviksi jääneet termit ja ilmaisut. Väittelyn onnistumisen kannalta tulee varmistaa, että jokainen ymmärtää keskeisimmät käsitteet ja aiheen yleisen luonteen.

3. Edustettavien valtioiden valinta

Väittelyä varten tulee päättää, minkä valtioiden näkökulmista aiheeseen perehdytään ja mitkä valtiot osallistuvat väittelyyn. Jotta harjoitus tukisi mahdollisimman tehokkaasti valmistautumista Malli-YK -kokoukseen, kannattaa mukaan ottaa ne valtiot, jotka itse kokouksessakin ovat edustettuina. Mikäli harjoitus tehdään erillisenä, laaditaan oppilaiden kanssa yhdessä lista väittelyyn osallistuvista maista.

Turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenistä on hyvä olla vähintään mukana kolme valtiota, esimerkiksi Yhdysvallat, Venäjä, ja Kiina. Mukana on tärkeätä olla myös maita, joita väittelyteema erityisesti koskee. Esimerkiksi ydinasekysymyksiä koskevassa väittelyssä mukaan on hyvä ottaa ydinasevaltioita, esimerkiksi Pakistan tai Intia. Sademetsien suojelua käsittelevässä väittelyssä mukaan voidaan ottaa esimerkiksi Brasilia tai Indonesia. Tärkeää on myös, että valtiot edustavat eri mantereita, kehitystasoja, uskontoja ja kulttuureja. Kaikkien valtioiden ei tulisi olla esimerkiksi Itä-Aasian tai Euroopan maita.

4. Oppilaitten itsenäinen valmistautuminen

Kun väittelyn aihe ja edustettava valtio ovat selviä, alkaa itsenäisen työskentelyn vaihe. Oppilaat perehtyvät edustamansa valtion näkökantoihin valituista aiheista pyrkien löytämään teemaa tukevia argumentteja puolesta ja vastaan. Taustatyötä voi tehdä myös ryhmissä, mutta oppilailla tulisi jokaisella olla myös oma erikoisteema tai osa-alue, johon he perehtyvät. Näin itse väittelytilanteessa jokaisella on selkeä rooli.

5. Puheenjohtajan valinta ja väittelyn säännöt

Väittelyn puheenjohtajan tulee hallita väittelyn kulku ja säännöt. On hyvä, jos puheenjohtajalla on aikaisempaa kokemusta väittelyiden vetämisestä. Täytyy kuitenkin muistaa, että kyseessä on harjoitteluväittely, jonka tulisi olla paitsi opettavainen myös hauska. Puhejohtajankaan ei tarvitse etukäteen hallita kaikkia yksityiskohtia.

Väittely

Väittelyyn on hyvä varata aikaa vähintään yksi oppitunti. Alkujärjestelyt ja kankeus vievät aina osan ajasta.

Puheenjohtaja istuu luokan edessä, esimerkiksi opettajan paikalla. Väittelyyn osallistuville oppilaille jaetaan jokaiselle 1 A4 paperi, johon he kirjoittavat edustamansa valtion nimen. Nimikyltti asetetaan pöydälle väittelijän eteen niin, että puhemies näkee sen hyvin.

Väittelyn aikana opettajan voi toimia avustavassa roolissa. Opettajan tehtävä on myös valvoa yleistä järjestystä ja delegaattien käyttäytymistä. Epäselvissä tilanteissa opettajalla on päätösvalta.

Väittelyn kulku ja säännöt löytyvät Ohjaajan oppaasta.