Kulttuurien lähentymisen teemavuosi 2010, Osio 1: Minä ja muut
Mistä minä ponnistan?
Se, miten käyttäydymme suhteessa muihin ihmisiin, määräytyy oman historiamme ja kulttuurisen lähtökohtamme pohjalta. Jotta voisimme rakentavasti kohdata erilaisia ihmisiä, on meidän ymmärrettävä omat lähtökohtamme. Mikä minun oma kulttuurini oikeastaan on, ja mille se perustuu? Mitkä asiat vaikuttavat mielipiteisiini, arvoihini ja valintoihini? Ihmisten moninaisuuden voi nähdä joko rikkautena tai ahdistavana asiana. Sen näkeminen rikkautena vaatii ymmärrystä omasta taustasta ja mielipiteistä. Pitää olla myös tarpeeksi vahva itsetunto, ettei anna kaveruuden loppua siihen, että toinen tykkää Pinkistä, vaikka itse on 50 Cent -fani.
Tehtävät yläkouluille ja lukioille
Haluan ymmärtää sinua!
On hirvittävän helppo arvostella toisen ihmisen tekoja tai valintoja, jos itse ei ole koskaan ollut samassa tilanteessa. Kaikkea ei toki voi, eikä pidäkään, itse kokea ymmärtääkseen toista. Taitoa asettua toisen asemaan ja ymmärtää toisen tunteita kutsutaan empatiakyvyksi. Se on erittäin tärkeä taito jokapäiväisessä elämässä sekä lapsille että aikuisille, mutta se ei aina ole helppoa. Sen takia sitä on hyvä joskus harjoitella. Se, että ymmärtää, miltä toisesta tuntuu, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki pitää hyväksyä. Jos kaveri kamppaa toisen koulun pihalla, on se väärin, vaikka toinen olisi ensin lyönyt. Toisenlaista tapaa toimia voi ymmärtää, mutta olla silti hyväksymättä huonoa käytöstä tai laittomuuksia.
Emme voi tietää kaikkea eri kulttuureista emmekä niistä tulevien ihmisten tavoista. Me suomalaiset emme myöskään voi ymmärtää miltä tuntuu tulla meidän kulttuuriimme ja kansan keskuuteen ihan erilaisesta lähtökohdasta. Eikä meidän tarvitsekaan. Meidän pitää vaan olla avoimia ja pyrkiä katsomaan tilannetta toisestakin näkökulmasta eli olla empaattisia.
Tehtävät yläkouluille ja lukioille
Erilaisia, mutta yhdenvertaisia
Kulttuurien lähentymisen lähtökohta on se, että vaikka kulttuurit eroavat toisistaan, ne ovat samanarvoisia - yhdenvertaisia. Yksinkertaisimmillaan yhdenvertaisuus on erilaisuuden hyväksymistä ja toisen ihmisen kunnioittamista sellaisena kuin hän on. Jokaisella on esimerkiksi oikeus omaan mielipiteeseen ja oikeus arvostukseen mielipiteestä riippumatta. Sen ymmärtäminen on lähtökohta moninaisuuden rikkauden avautumiseen.
Alakoululaiset kuulevat varsin usein vanhemman suusta: "Kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaveri, mutta kaikkien kanssa on tultava toimeen". Asiassa on vinha perä, ja parasta siinä on se, että se koskee niin lapsia kuin aikuisiakin. Emme voi koskaan pitää kaikista ihmisistä, mutta kun ymmärrämme, että olemme kaikki kuitenkin samanarvoisia ja kunnioitamme moninaisuuttamme, rauha säilyy.
Se, että joskus riitelee tai on eri mieltä asioista ei kuitenkaan tarkoita, etteikö voisi tulla toimeen. Mielipiteitä on hyvä jakaa ja vaikeimmistakin asioista keskustella, vaikka tuntuisi, ettei niistä mitenkään löydy yhteistä säveltä. Sillä tavoin opimme paljon toisistamme ja myös omista mielipiteistämme ja niiden perusteista.
Tehtävät yläkouluille ja lukioille
