Malli-YK -yleiskokouksen säännöt
Pukeutuminen

Malli-YK-kokouksen toteuttamiseksi on laadittu yleisiä ohjeita ja sääntöjä, joita noidattamalla kokouksen läpivienti onnistuu. Tällä sivulla esitetyt kokoussäännöt ovat vain yksi versio Malli-YK-kokoukselle sopivista kokoussäännöistä.

Jokaisen Malli-YK-kokouksen järjestäjän kannattaa kirjoittaa omalle Malli-YK -kokoukselleen soveltuvat säännöt, jossa mahdolliset erityistilanteet ja tarpeet on huomoitu. Sääntöjen tulee pohjautua simuloitavan YK:n elimen sääntöihin, mutta niitä voidaan tarpeen vaatiessa helpottaa vastaamaan osallistujien ikää ja

Malli-YK –yleiskokouksen säännöt

§ 1 Yleistä

Nämä kokoussäännöt koskevat Malli-YK-kokousta. "Kokoussäännöillä" ja "säännöillä" tarkoitetaan tätä pääasiakirjaa ja sääntöjen lisäliitteitä. Säännöt ovat voimassa kokouksen alusta alkaen, eikä niistä voida äänestää.

§ 2 Toimielin

Malli-YK-kokouksessa simuloidaan yleiskokousta ja sen mahdollisia komiteoita. Säännöt perustuvat YK:n yleiskokouksen sääntöihin, mutta niitä on selkeytetty ja yksinkertaistettu Malli-YK-kokoukseen sopiviksi.

§ 3 Kieli

Malli-YK-kokous on suomenkielinen.

§ 4 Käsiteltävät kysymykset

Malli-YK-kokouksessa käsitellään ennalta sovittuja kysymyksiä joko ainoastaan yleiskokouksessa tai sen lisäksi myös yleiskokouksen alaisuudessa toimivissa komiteoissa. Jokainen komitea käsittelee vain yhtä kysymystä.

§ 5 Edustus

Malli-YK-kokouksessa ovat edustettuina X valtiot.

§ 6 Päätösvaltaisuus

Malli-YK-kokous on päätösvaltainen, kun vähintään puolet edellisessä kohdassa lueteltujen valtioiden edustajista on paikalla. Puheenjohtaja pitää nimenhuudon jokaisen istunnon aluksi todetakseen sen päätösvaltaiseksi.

§ 7 Pääsihteerin tehtävät ja oikeudet

Pääsihteeri

• pitää mahdollisen avauspuheenvuoron Malli-YK-kokouksessa,
• vastaa käytännön järjestelyistä ja kokouksen sujumisesta yhdessä opettajien kanssa,
• koordinoi puheenjohtajiston ja hallintohenkilöstön toimintaa,
• pitää mahdollisen loppupuheenvuoron kokouksen päättäjäisissä.

Pääsihteeri on oikeutettu seuraamaan komiteoiden työskentelyä ja antamaan niin kirjallisia kuin sanallisiakin lausuntoja komiteoille niiden käsiteltävistä kysymyksistä. Pääsihteerillä on ylin päätösvalta sääntöihin liittyvissä kysymyksissä ja erimielisyyksissä.

Malli-YK-kokoukseen osallistuvien tulee kunnioittaa pääsihteeriä ja varapääsihteeriä kaikkina aikoina, niin neuvotteluiden aikana kuin niiden välillä.

Pääsihteeri voi siirtää tehtävänsä väliaikaisesti varapääsihteerille.

§ 8 Puheenjohtajan tehtävät ja oikeudet

Yleiskokouksen puheenjohtaja

• avaa ja päättää Malli-YK-kokouksen,
• jakaa yleiskokouksessa avauspuheenvuorot ja puheenvuorot,
• siirtää keskustelun komiteoihin ja
• voi toimia komitean puheenjohtajana.

Komitean puheenjohtaja

• avaa ja päättää komitean työskentelyn,
• hyväksyy allekirjoituksellaan delegaattien muodollisesti päteviä päätöslauselmaehdotuksia (puuttumatta kuitenkaan niiden asiasisältöön),
• avaa väittelyn,
• johtaa väittelyn kulkua,
• asettaa väittelyajan,
• jakaa puheenvuorot,
• johtaa äänestystä,
• ilmoittaa päätökset,
• seuraa sääntöjen noudattamista ja
• päättää väittelyn.

Puheenjohtaja voi siirtää puheenjohtajuuden väliaikaisesti varapuheenjohtajalle. Puheenjohtajalla on oikeus tapauskohtaisesti kumota esitetty aloite, jos kokouksen sujuva kulku sitä vaatii. Puheenjohtaja voi esimerkiksi jatkaa väittelyaikaa, vaikka aloite siirtymisestä äänestykseen olisi tehty, eikä sille olisi ilmaantunut vastustusta. Puheenjohtajan tulee perustella päätöksensä tässä tapauksessa hyvin.

Malli-YK-kokoukseen osallistuvien tulee kunnioittaa puheenjohtajistoa kaikkina aikoina, niin neuvotteluiden aikana kuin niiden välilläkin.

§ 9 Hallintohenkilöstön tehtävät ja oikeudet

Hallintohenkilöstö toimii pääsihteerin ja hallintohenkilöstön johtajan alaisuudessa. Hallintohenkilöstö ottaa vastaan ja välittää eteenpäin viestejä ja päätöslauselmaehdotuksia. Hallintohenkilöstö korjaa, tulostaa, kopioi ja jakaa päätöslauselmaehdotuksia. Hallintohenkilöstö laskee äänestystilanteissa annetut äänet. Hallintohenkilöstö auttaa osallistujia kaikissa käytännön kysymyksissä, mm. toimittavat delegaateille tarvittaessa lisää viestipapereita ja kyniä.

§ 10 Väittelyt

Malli-YK-kokouksessa käydään väittelyitä yleiskokouksen istunnossa ja komiteoissa. Kysymysten käsittely tapahtuu yleiskokouksessa yksi kerrallaan. Komiteoissa käsitellään jokaisessa vain yhtä, ennalta määritelty kysymystä. Yleiskokouksessa ja komiteoissa käydään asia- ja menettelytapakeskusteluja.

Asiakeskustelu

Asiakeskustelussa käsitellään väittelyn aiheeksi määriteltyä kysymystä.

Asiakeskustelussa päätöslauselmaehdotukset käsitellään yksi kerrallaan.

”Suljetussa” väittelyssä aloitetaan puheenvuoroilla päätöslauselmaehdotuksen ”puolesta”, jonka jälkeen siirrytään ajalle ”vastaan”.

”Avoimessa” väittelyssä voidaan esittää koko väittelyajan puheenvuoroja sekä puolesta että vastaan.

Mikäli väittely sitä vaatii, puheenjohtaja voi pyytää puheenvuoroja eri delegaatioilta.

Keskustelu jatkuu käsittelyssä olevista päätöslauselmaehdotuksista siihen asti, kunnes ehdotus viedään äänestykseen tai jätetään pöydälle.

Menettelytapakeskustelu

Menettelytapakeskustelussa käsitellään kaikki kokouksen kulkuun liittyvät asiat (ks. tarkemmin kohta 14.)

§ 11 Puhuminen yleiskokouksessa ja komiteoissa

Puheenvuoroa pyydetään maakylttiä nostamalla. Puheenjohtaja jakaa väittelyiden aikana puheenvuoroja niin tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kuin on mahdollista. Kaikilla delegaation jäsenillä on samat oikeudet puheenvuoroihin.

Puheenjohtaja ilmoittaa puheiden menettelytavat sekä puheajan rajoitukset.

Kaikki puheet täytyy aloittaa puhuttelemalla aluksi puheenjohtajistoa ja muita delegaatteja. Jokainen puhe täytyy päättää sanaan ”kiitos”.

Puhuja voi luovuttaa puheenvuoronsa joko puheenjohtajalle tai jollekin toiselle delegaatiolle. Puheen voi luovuttaa eteenpäin saman puheenvuoron aikana vain kerran. Puheenjohtaja voi vaatia puheenvuoron luovuttamista puheenjohtajalle, jos väittelyaika on kulumassa umpeen.

§ 12 Päätöslauselmaehdotus

Käsiteltävät kysymykset muotoillaan Malli-YK-kokouksessa päätöslauselmaehdotuksen muotoon.

Päätöslauselmaehdotuksessa ei saa yrittää muuttaa YK:n peruskirjaa. Mikäli päätöslauselma pyrkii tähän, päätöslauselma jätetään pöydälle.

Päätöslauselmaehdotuksen tulee sisältää seuraavat asiat oheisessa järjestyksessä:

• otsikko (käsiteltävä kysymys),
• YK:n toimielimen nimi (yleiskokous),
• komitean nimi,
• kirjoittajamaiden nimet,
• allekirjoittajamaiden nimet,
• johdantolausekkeet ja
• numeroidut operatiiviset lausekkeet.

Päätöslauselmaehdotusta tukevien delegaatioiden allekirjoitukset tulee myös olla dokumentin alalaidassa.

Päätöslauselmaehdotus tulee hyväksyttää puheenjohtajalla. Sen hyväksyminen edellyttää, että ehdotus liittyy komitean käsittelemään kysymykseen ja että se on rakenteellisesti oikeanmuotoinen. Puheenjohtaja allekirjoittaa ehdotuksen, toimittaa sen hallintohenkilöstölle kopioitavaksi ja jakaa ehdotuksen delegaateille.

Puheenjohtaja kutsuu päätöslauselmaehdotuksen tekijän eteen lukemaan ääneen operatiiviset lauseet. Tämän jälkeen puheenjohtaja asettaa väittelyajan.

Päätöslauselmaehdotuksesta äänestetään väittelyn päätteeksi. Jos päätöslauselmaehdotusta kannattaa yli puolet paikalla oleviksi merkityistä valtioista, päätöslauselmaehdotus hyväksytään. Tällöin siitä muodostuu komitean virallinen kanta.

Jokainen komitea valitsee yhden hyväksytyn päätöslauselmaehdotuksen esiteltäväksi yleiskokouksessa. Päätös tehdään äänestämällä.

Päätöslauselmaehdotukset esitellään yleiskokouksessa, missä niistä väitellään ja äänestetään. Päätöslauselmaehdotus on saatettu päätökseen, kun yleiskokous on ottanut siihen kantaa hyväksymisen tai hylkäämisen muodossa.

§ 13 Muutosehdotukset

Päätöslauselmaehdotuksiin on sallittua tehdä muutosehdotuksia. Muutosehdotuksen tulee koskea sitä päätöslauselmaehdotusta, joka on käsittelyssä. Se ei saa kokonaan mitätöidä päätöslauselmatekstin päämäärää.

Muutosehdotuksia voidaan tehdä operatiivisiin ja johdantolausekkeisiin.

Muutosehdotus tehdään sekä kirjallisesti että suullisesti.

Kirjallinen muutosehdotus tehdään erillisille paperille ja jätetään puheenjohtajalle etukäteen.

Kirjallisesta ehdotuksesta tulee selkeästi ilmetä, mitä muutoksia päätöslauselmaehdotukseen esitetään.

Kirjalliset ehdotukset voidaan toimittaa puheenjohtajalle milloin tahansa.

Suullisesti muutosehdotukset käsitellään suljetussa väittelyssä vain ajalla ”vastaan”. Avoimessa väittelyssä muutosehdotukset voidaan käsitellä milloin vain.

Kaikista muutosehdotuksista äänestetään puolesta, vastaan tai tyhjää.

Hyväksytyt muutosehdotukset sisällytetään päätöslauselmaehdotukseen. Hyväksyttyä muutosta ei voida enää uudelleen poistaa.

§ 14 Aloitteet

Päätökset menettelytapakysymyksissä tehdään aloitteiden avulla.

Aloitteita voivat antaa kaikkien delegaatioiden jäsenet suullisesti. Aloite ilmoitetaan maakylttiä nostamalla ja lausumalla aloitteen nimi. Aloitetta voi halutessaan perustella lyhyesti. Myös puheenjohtaja voi tarvittaessa pyytää perustelua aloitteen tekijältä.

Aloite osoitetaan puheenjohtajalle, joka toistaa sen ja käsittelee sen sääntöjen mukaan. Aloitteen jättämisen jälkeen puheenjohtajan on odotettava aloitteen puoltamista ainakin yhdeltä delegaatiolta (poikkeuksina järjestyskysymys, kysymys sääntöjenmukaisuudesta ja kuuluvuusongelma). Aloite käsitellään, jos vastustusta ei ilmene.

Aloitteita tulee tuoda esille ainoastaan puheenvuorojen välissä (poikkeuksena kuuluvuusongelma).

Jos aloitteita tulee monia, ne käsitellään tärkeysjärjestyksessä.

Aloitteista voidaan äänestää vain puolesta tai vastaan.

§ 15 Äänestäminen

Jokaisella delegaatiolla on yksi ääni. Jos säännöissä ei ole toisin määrätty, päätökset tehdään läsnä olevien delegaatioiden yksinkertaisella enemmistöllä.

Asiakeskustelun päätteeksi päätöslauselmista äänestettäessä lasketaan äänet puolesta ja vastaan sekä tyhjät äänet.

Muutosehdotuksista äänestettäessä lasketaan äänet puolesta ja vastaan sekä tyhjät äänet.

Menettelytapakysymyksistä äänestettäessä lasketaan äänet puolesta ja vastaan.

Äänestyksen aikana viestien lähettäminen on kiellettyä.

Kokoussääntöjen lisäliite: aloitteet

Päätökset menettelytapakysymyksissä tehdään aloitteiden avulla. Aloitteet ovat tärkeysjärjestyksessä:

(1) Kuuluvuusongelma

Tarkoitus: Ilmoittaa puheenjohtajalle kuuluvuuden ongelmasta.

Puolto: Ei tarvita.

Äänestys: Ei tarvita.

Menettely: Puheenjohtaja kehottaa puhujaa puhumaan kovemmalla äänellä.

(2) Järjestyskysymys

Tarkoitus: Kysyjä voi kysyä mitä tahansa asiaa, esimerkiksi väittelyn kulusta tai oikeista menettelytavoista.

Puolto: Ei tarvita.

Äänestys: Ei tarvita.

Menettely: Puheenjohtaja vastaa kysymykseen.

(3) Kysymys sääntöjenmukaisuudesta

Tarkoitus: Ilmoittaa puheenjohtajalle tämän sääntöjen vastaisesta toiminnasta.

Puolto: Ei tarvita.

Äänestys: Ei tarvita.

Menettely: Puheenjohtaja selvittää sääntöjenmukaisuuden.

(4) Aloite väittelyn määräaikaiselle keskeyttämiselle

Tarkoitus: Epämuodollisten neuvottelujen (eli lobbauksen) käyminen.

Puolto: Tarvitaan.

Äänestys: Vaatii yksinkertaisen enemmistön hyväksynnän.

Menettely: Aloitteen tekijän tulee perustella aloitteensa tarkoitus ja ehdottaa sopivaa pituutta tauolle. Äänestetään.

(5) Aloite puheajan muuttamiselle

Tarkoitus: Muuttaa elimen mille tahansa väittelylle laadittua puheaikaa.

Puolto: Tarvitaan.

Äänestys: Ei tarvita.

Menettely: Aloitteessa tulee antaa uusi ehdotus puheajaksi. Aloite hyväksytään, jos vastustusta ei ilmene. Vastustuksen ilmetessä äänestetään. Vaatii tällöin yksikertaisen enemmistön hyväksynnän.

(6) Aloite päätöslauselmaehdotuksen jättämisestä pöydälle

Tarkoitus: Saada keskustelu päätöslauselmaehdotuksesta keskeytymään ilman että tarvitaan äänestystä.

Puolto: Tarvitaan.

Äänestys: Vaatii yksinkertaisen enemmistön hyväksynnän.

Menettely: Esitystä puoltavan ja esitystä vastustavan puheen jälkeen äänestetään.

(7) Aloite äänestykseen viemiselle

Tarkoitus: Saada aikaan äänestys päätöslauselmaehdotuksesta tai muutosehdotuksesta.

Puolto: Tarvitaan.

Äänestys: Vaatii yksinkertaisen enemmistön hyväksynnän.

Rajoitus: Voidaan vaatia suljetussa väittelyssä ainoastaan ajalla vastaan.

Menettely päätöslauselmaehdotuksen yhteydessä: Aloite menee läpi, jos vastustusta ei ole. Äänestys tapahtuu yksinkertaisella enemmistöllä. Äänestää voi puolesta tai vastaan.

Menettely muutosehdotuksen yhteydessä: Aloite menee läpi, jos vastustusta ei ole. Äänestettäessä vaaditaan yksinkertainen enemmistö. Äänestää voi puolesta tai vastaan.

(8) Pöydälle jätetyn päätöslauselmaehdotuksen palauttaminen takaisin käsittelyyn

Tarkoitus: Ottaa jo kertaalleen pöydälle jätetty päätöslauselmaehdotus käsittelyyn.

Puolto: Tarvitaan.

Äänestys: Vaatii kahden kolmasosan määräenemmistön.

Rajoitus: Voidaan vaatia ainoastaan silloin kun käsittelyssä ei ole muita päätöslauselmaehdotuksia.

Menettely: Aloitetta puoltavan ja aloitetta vastustavan puheen jälkeen äänestetään. Äänestettäessä vaaditaan kahden kolmasosan määräenemmistö.

Pukeutuminen

Malli-YK-kokous on simulaatio oikeasta YK kokouksesta ja näin ollen osallistujien tulee myös näyttää vakuuttavilta rooleissaan. Pukeutuminen on tärkeä myös siksi, että se luo aidon tunnelman ja usein vahvistaa osallistujien itseluottamusta. Näyttäessään asialliselta ja uskottavalta maansa edustajana, uskaltautuu paremmin esiintymään ja edustamaan roolissaan.

Tärkeintä on, että pukeutuu siististi. Kuten oikeastikin YK:ssa myös Malli-YK -simulaatiossa noudatetaan niin sanottua "länsimaalaista business-pukeutumista." Miehille tämä tarkoittaa useimmiten pukua ja naisille jakkupukua tai muuta siistiä "business"-vaatetta.