Kansainvälinen lukutaidon päivä on vuosittainen muistutus perustavanlaatuisesta eriarvoisuudesta globalisoituvassa maailmassamme

Lähes yksi seitsemästä ihmisestä on edelleen lukutaidoton. Tämä traaginen epäoikeudenmukaisuus korostuu naisten kohdalla, sillä maailman 880 miljoonasta lukutaidottomasta yli 500 miljoonaa on naisia.

Tätä asiain tilaa on mahdoton hyväksyä. Se ei täytä ihmisarvoisen elämän periaatteita ja on vaaraksi ihmiskunnan hyvinvoinnille myös tulevaisuutta ajatellen.

Lukutaidolla on keskeinen osa yksilöiden, yhteiskuntien ja maiden kehityksessä sekä terveydessä. Se on ehto ihmisten todelliselle osallistumiselle demokraattiseen prosessiin. Se on perusta myös kirjalliselle viestinnälle ja kirjallisuudelle, jotka ovat jo pitkään tarjonneet pääväylän kulttuurien välisen ymmärryksen ja tietoisuuden luomiselle. Samanaikaisesti, kyky lukea on kallisarvoisin tapamme ilmaista, säilyttää ja kehittää kulttuurista monimuotoisuuttamme ja identiteettiämme. Lukutaito, lyhyesti sanottuna, on rauhan edellytys.

Puuttuvan lukutaidon juopa on monella tavoin kaikista epäoikeudenmukaisin, sillä se vaikuttaa mahdollisuuksiimme tasoittaa muita eriarvoisuuksia - miesten ja naisten välillä, rikkaiden ja köyhien välillä, informaatioteknologian ajan voittaja- ja häviäjäpuolen välillä sekä globalisaatiosta hyötyjien ja sen etujen ulkopuolelle jääneiden välillä.

Kaleva: Suomessa elää satoja lukutaidottomia naisia

Ostokset maksavat vain muutamia euroja, mutta kassalle tullut nainen ojentaa maksuksi suuren setelin, vaikka lompakosta löytyisi pienempiäkin. Hän pelaa varman päälle, sillä hän ei tiedä, paljonko rahaa hänen tulisi antaa. Hän ei nimittäin ymmärrä sanaakaan suomea, eikä osaa lukea kassakoneessa loistavia numeroita.

Moni Suomessa elävä joutuu päivittäin vastaavanlaisiin hankaliin tilanteisiin. YK:n naistenjärjestön Unifemin Suomen-osaston mukaan maassamme on satoja täysin lukutaidottomia ihmisiä, joista suuri osa on naisia. Usein lukutaidottomien suomen kielen taitokin on heikko. Näiden naisten asemaa Unifem ja Zonta-naisjärjestö pyrkivät nyt parantamaan maahanmuuttajanaisille ja -tytöille suunnatulla kampanjalla.

Luetaan yhdessä -kampanja

Suomessa lukutaitoprosentti pyöristetään sataan, mutta se ei tarkoita, ettei Suomessa olisi yhtään lukutaidotonta. Maahanmuuttajista etenkin naiset saattavat olla Suomeen tullessaan lukutaidottomia. Heidän pääsynsä aikuiskoulutuksen piiriin on yksi ensimmäisiä askeleita kohti heidän sopeutumistaan osaksi aktiivista suomalaisuutta ja suomalaista yhteiskuntaa.

Luku- ja kirjoitustaidon saavuttaminen on pitkä prosessi, aikuisena vieraassa yhteisössä ja vieraalla kielellä vielä pitempi. Silti se on jopa elintärkeä; osallisuus yhteiskunnassa edellyttää mahdollisuutta kommunikoida kantaväestön kielillä, ja kielen oppimiseen liittyy myös luku- ja kirjoitustaito. Suomen kaltaisessa informaatioyhteiskunnassa lukutaito on välttämätön.

(Lähteet: UNESCO (Literacy Portal), Sisäasiainministeriö; Luetaan yhdessä- kampanja, Kaleva, UNRIC)