Viides vuosituhattavoite vaarassa Afganistanissa

Afganistan hyväksyi vuosituhattavoitteet maaliskuussa 2004. Kansainvälisen yhteisön käyttäessä vuotta 1990 lähtö- ja vertailukohteena vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä, on Afganistan erittäin heikon lähtökohdan takia määritellyt vuodet 2002-2005 vertailukohteiksi ja vuoden 2020 tavoitteeksi. Kahdeksaan tavoitteeseen on myös lisätty yhdeksäs, joka tunnustaa turvallisuuden tärkeyden kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. Vuonna 2006 Lontoon konferenssissa hyväksyttiin "Afghanistan Compact", joka määrittelee mittapuut ja kriteerit maan kehitykselle vuoteen 2011 asti. Samoin myös hallituksen hyväksymä kansallinen kehitysraportti "Visio 2020" sekä Afganistanin kansallinen kehitysstrategia (Afghan National Development Strategy, ANDS) identifioi kiintopisteet 17 eri sektorilla vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi.

Viidennen vuosituhattavoitteen päämääränä on parantaa odottavien äitien terveyttä. Afganistanin kohdalla tämä tarkoittaa äitiyskuolemien määrän vähentämistä 50 prosentilla vuosien 2002-2015 välillä sekä tämän jälkeen vielä 25 prosentin vähennystä vuoden 2002 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Viidennen vuosituhattavoitteen saavuttaminen olisi ensisijaisen tärkeää maassa, jossa joka kahdeksas nainen kuolee synnytyksen tai raskauden aiheuttamiin ongelmiin, hedelmällisyysluku on 6,51 (2009), väestö kasvaa 3,4% vuosivauhdilla ja ainoastaan 16 % pareista käyttävät moderneja ehkäisymenetelmiä (2008). Afganistanissa lapsen saanti koetaan usein siunauksena ja sosiaalisena turvaverkostona. Lapset voivat myös olla äitien statussymboli, jonka kautta naisen valta perheen sisällä kasvaa. Toisaalta naista syytetään usein avioparin lapsettomuudesta ja tämä voi olla riittävä syy aviomiehelle vaatia avioeroa.

Maan perusterveydenhuolto on kehittynyt talebanien kaatumisen jälkeen. Korkeana jatkuva hedelmällisyysluku on laskenut (8,0 vuonna 1990), ehkäisymenetelmien käyttö on lisääntynyt (5 % pareista käytti modernia ehkäisymenetelmää vuonna 2003) ja pääsy perusterveydenhuollon piiriin kattaa tällä hetkellä suurimman osan kansalaisista. Naisten lisääntymisterveystilanne ei kuitenkaan ole kehittynyt merkittävästi sitten vuoden 2002. Voidaankin kyseenalaistaa, miten Afganistan tulee täyttämään viidennen vuosituhattavoitteen asettamat vaatimukset. Kansallinen kehitysraportti (2008) tunnustaa, että tavoitteen saavuttaminen tulee olemaan vaikeaa, mutta kuitenkin mahdollista. Ongelmakohtina pidetään varsinkin jatkuvasti korkeaa hedelmällisyyslukua sekä ehkäisyvälineiden vähäistä käyttöä.

Syyt odottavien äitien heikkoon terveyteen ja korkeaan äitiyskuolemalukuun ovat moninaiset. Tällä hetkellä useimmat synnytysten aiheuttamat äitiyskuolemat voitaisiin estää hätä-obstetriikan ja terveyspalveluiden kautta. 37% naisista menehtyy synnytyksen jälkeiseen verenvuotoon, 25 % tukkeutuneeseen synnytykseen ja 10% raskausmyrkytykseen. Afganistanin kotitaloustutkimuksessa (2006) ilmeni että puolet vuosien 2004-2006 välillä raskaana olleista vastaajista eivät olleet käyneet missään terveystutkimuksessa raskautensa aikana.

Vain pieni osa naisista synnyttää sairaalassa. Kotitaloustutkimuksessa (2006) ilmeni että vastaajista ainoastaan 15% oli synnyttänyt sairaalassa tai muussa laitoksessa. Sairaalassa synnyttämiseen vaikuttivat ikä (alle 20-vuotiailla naisilla oli hieman suurempi todennäköisyys synnyttää sairaalassa), koulutus (30% koulutetuista mutta vain 14% ei koulua käyneistä naisista synnytti sairaalassa) sekä välimatka (20% vastaajista jotka asuivat alle kahden tunnin päässä sairaalasta synnyttivät siellä verrattuna 1%:iin vastaajista jotka asuivat yli kuuden tunnin etäisyydellä sairaalasta).

Sosiaaliset ja poliittiset syyt vaikuttavat myös vahvasti äitiyskuolemien määrään. Näitä ovat esimerkiksi epävakaa turvallisuustilanne, puutteellinen infrastruktuuri (ei teitä tai kuljetusmahdollisuuksia), koulutettujen lääkäreiden ja hoitajien puute (hoitajia, ml. kätilöitä pitäisi arvioiden mukaan olla kaksinkertainen määrä), yhteiskunnassa vallitsevat normit naisten 'luonnollisista ja oikeista' tehtävistä synnyttää lapsia, terveyspalvelujen- ja tiedon puute, heikot hygieeniset olosuhteet sekä miesten ja naisten väliset valtasuhteet jotka usein vaikeuttavat perheiden sisäistä päätöksentekoa.

Odottavien äitien heikko terveystilanne vaikuttaa suoraan myös kolmannen vuosituhattavoitteen saavuttamiseen; sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja naisten aseman parantamiseen. Afganistanin hyväksymän kolmannen vuosituhattavoitteen mukaisesti sukupuolten välinen epätasa-arvo koulutuksessa, taloudessa, politiikassa ja naisten pääsyssä oikeusvaltion piiriin pitäisi poistaa vuoteen 2020 mennessä. Kansallisen kehitysraportin (2008) mukaan maalla on kuitenkin "vielä suuria haasteita sukupuolten välisen tasa-arvon kehittämisessä koulutuksessa, työllistämisessä ja poliittisessa osallistumisessa." Afganistan onkin yksi niistä harvoista maista, joissa miehet elävät kauemmin kuin naiset. Miesten eliniänodote on 47 vuotta ja naisten on 45 vuotta. Korkea hedelmällisyysluku, alhainen lastensaanti-ikä, odottavien äitien heikko terveystilanne, epävakaa turvallisuustilanne, vahvasti patriarkaalinen yhteiskunta sekä järjestäytyneiden lastenhoitoverkostojen puuttuminen vaikeuttavat tuntuvasti äitien mahdollisuuksia saada koulutus, työskennellä ja saavuttaa taloudellinen itsenäisyys, osallistua poliittisiin prosesseihin sekä nauttia vapaa-ajastaan produktiivisesti. Pyrkimykset viidennen vuosituhattavoitteen saavuttamiseksi ovat olleet positiivisia, mutta kehitys ei ole onnistunut muuttamaan erittäin heikkoa tilannetta tarpeeksi. Tästä kärsivät naiset perheineen sekä myös Afganistanin kehitys terveyden ollessa rauhan komponentti.

Mia Mäkinen

kirjoittaja toimii projektiavustajana ulkoasiainministeriössä ja laati raportin "Afganistanin naisten tilanne" (2010) ollessaan ministeriössä työelämävalmennettavana.
Kirjoituksessa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia.

Lähteet:

Afganistanin kansallinen kehitysraportti vuosituhattavoitteista, Vision 2020 - Afghanistan Millennium Development Goals - Annual Progress Report, 2008
Afganistanin kotitaloustutkimus, 2006
Afganistanin terveysministeriön julkaisu, Annual Report 1387, 2008
IRIN, Veil of Tears. Afghans' Stories of Loss in Childbirth, 2009
Marie Stopes International, 2010
UNIFEM Afghanistan, Fact Sheet: The Situation of Women in Afghanistan, 2008
UNDP, 2007
UNFPA, 2009
UNICEF, 2008
WHO, 2010