Laos on yksi maailman vähiten kehittyneistä maista ja sijoittuu lähemmäsloppu- kuin alkupäätä inhimillisen kehityksen indeksillä, mutta maalle on löytymässä näkyvä asema kansainvälisessä rypäleaseiden vastaisessa taistelussa.
Kun löntystää sunnuntaiaamuna kukonlaulun aikaan Vientianen keskustaan juhlistamaan kansainvälistä miinojen vastaista päivää, käy mielessä, että tapahtuman järjestäminen auringonnousun aikaan on mielipuolista.
Mutta katso, katu on täynnä ihmisiä, vaikka kello ei ole vielä edes seitsemää. Miinojen vastaista päivää juhlitaan Laosin pääkaupungissa pitämällä puheita, lausumalla runoja, marssimalla symbolisesti kadun yhdestä päästä toiseen päähän niin sanotulla miinamaratonilla ja tarjoamalla tietoa sitä haluaville ihan perinteisiltä messuständeiltä. Aikainen ajankohta valittiin vähäisen liikenteen vuoksi - arkipäivisin miinamaratonia ei voisi järjestää lainkaan, mutta rauhallinen sunnuntaiaamu tarjoaa mahdollisuuden maantiellä kävelemiseen.
Ehkä Laos onnistuu ottamaan johtavan roolin niin sanotun rypäleasesopimuksen puolesta tehtävässä kansainvälisessä vaikuttamistyössä ja kansallisessa toimeenpanossa juuri siksi, että valtion kansalaiset tukevat asiaa täysipainoisesti.
Itse luulin tulevani töihin YK:n kehitysohjelman UNDP:n maatoimiston viestintäyksikköön rivityöntekijäksi. Viimeistään aamuvarhaisen miinatapahtumassa totean, että alkuperäinen työnkuvani oli enimmilläänkin vain suuntaa-antava. Käytän työajastani puolet UNDP:n viestintään ja toisen puolikkaan suoraan YK:n toimintaa Laosissa johtavan maakoordinaattorin työn tukemiseksi. Mukava, haasteellinen yllätys oli myös päätyä johtamaan yksikkömme työtä esimieheni siirryttyä muihin tehtäviin.
Viestintäyksikössä vuosi 2010 tietää pitkiä päiviä ja lyhyellä varoitusajalla tulevia toimeksiantoja. Maassa järjestetään esimerkiksi ensimmäinen osapuolikokous kansainväliselle rypäleasesopimukselle (suurin koskaan Laosissa järjestetty kansainvälinen kokous) sekä luonnostellaan uutta YK:n kehitysavun puiteasiakirjaa UNDAF:ia (UN Development Assistace Framework), jota voi ajatella YK:n vastauksena maan itsensä asettamiin kehityspäämääriin.
Tavanomaisena työpäivänä kirjoitan puheita, päivitän verkkosivuja ja toimitan Laosiin liittyviä juttuja kansainväliselle UNDP:lle. Työni keskeinen haaste on kääntää strategiat, ohjelmat ja indikaattorit arkisiksi kuvauksiksi työmme tuloksista. Ja kun katson aamuvarhaisen esiintymislavalla seisovia koululaisia, jotka lukevat ääneen itse kirjoittamiaan, rypäleaseisiin liittyviä runoja, ajattelen, että kerrankin työni on helppoa.
Kirjoittaja työskentelee YK:n kehitysohjelma UNDP:n palveluksessa Laosissa
| June 2010 |
|---|
| Mo | Tu | We | Th | Fr | Sa | Su |