Äitiyskuolemat puhuttavat Ugandassa

Osallistuin taannoin Ugandassa seurantamatkalle, joka puolivuosittain kartoittaa piirikuntien ja niiden terveyskeskusten toimintaa ja tarpeita osana terveyssektorin Sector Wide Approach (SWAP) -prosessia. Muutamaa asiaa ei voinut olla huomaamatta. Äitiysosastot olivat huonossa kunnossa. Sänkyjen patjat olivat revenneet tai täynnä veritahroja - jos patjoja ylipäätään oli. Osastot olivat täynnä uunituoreita tai odottavia äitejä, joista monet hyvin nuoria. Steriilejä instrumentteja ei ollut, ei vettä tai sähköä, ja varastojen loputtua kätilöt joutuivat itse ostamaan kumihanskansa synnytyksiä varten, jos oli varaa.

Muutaman päivän pituisen vierailumme aikana kohtasimme kaksi äitiyskuolemaa. Raskaana ollutta naista kannettiin paareilla ulos äitiysosastolta. Toinen oli jo viety. Molemmat olivat hyvin tyypillisiä äitiyskuolematapauksia: Liian myöhään tapahtunut siirto paikallisterveyskeskuksesta sairaalaan ja sitten sairaalassa verivarastot olivat olleet loppu.

Aihe puhututtaa. YK:n äitiysterveyden vuosituhattavoitteen yksi mittareista on äitiyskuolleisuuden vähentäminen 75 % vuoden 1990 tilanteesta. Kansainvälinen terveyskumppanuus (International Health Partnership IHP+), jossa Uganda on myös mukana, yrittää nopeuttaa terveysvuosituhattavoitteiden 1c, 4, 5 ja 6 saavuttamista. Heinäkuussa 2010 Ugandassa pidettävässä Afrikan Unionin huippukokouksessa teemana on äitiysterveys. Syyskuussa 2010 järjestetään New Yorkissa vuosituhattavoitteiden huippukokous, jossa maailman päättäjät tarkastelevat edistymistä tavoitteiden saavuttamisessa.

Ugandassakin valmistellaan raporttia vuosituhattavoitteista ja ruoditaan, miten niiden saavuttamista voitaisiin nopeuttaa. YK on kehittänyt tätä varten erityisen MAF-työkalun (MDG Acceleration Framework), jolla analysoida pullonkauloja ja ratkaisuja ympäri kehitysmaailman. Seurannan ja arvioinnin ongelmana usein on, ettei luotettavaa tai ajan tasalla olevaa statistiikkaa ole käytettävissä. Viimeisimmän, kaikkein luotettavimman arvion mukaan vuonna 2006 Ugandan äitiyskuolemat olivat noin 435 kuolemaa 100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden. Tämä on kansainvälisesti katsoen korkea äitiyskuolleisuus. Suomessa vastaava luku on noin viisi.

Äitiyskuolemista ei saada missään päin maailmaan täydellisen tarkkaa tietoa. Mittaustapoja on monia. Samasta syystä ei myöskään ole selvää, ovatko maailman äitiyskuolleisuusluvut nousussa vai laskussa. Hiljattain Lancet-tiedejulkaisussa raportoitujen, vuosia 1980-2008 tarkastelevien tutkimustulosten mukaan maailman äitiyskuolleisuusluvut olisivat kääntyneet vihdoinkin laskuun. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tilanne on edelleen huono, erityisesti HIV/Aidsista johtuen. Kansallisten tilastojen perustella Ugandassa on arvioitu, ettei vuosituhattavoitetta hyvin todennäköisesti tulla saavuttamaan.

Ugandalla on politiikkatasolla monia dokumentteja, jotka säätävät lisääntymis- ja äitiysterveyteen liittyviä toimenpiteitä. Ongelmana on paremminkin politiikkojen toimeenpaneminen. Haasteita on tietysti monia, mukaan lukien terveyssektorin vähäiset taloudelliset ja henkilöresurssit.

Erityisen haasteellista on puhua äitiysterveyden ja perhesuunnittelun välisestä suhteesta Ugandassa, jossa perhesuunnittelun priorisointia on jo pitkään väistelty aiheen poliittisen arkuuden vuoksi. Ugandassa on yksi maailman korkeimmista kokonaishedelmällisyysluvuista - 6.7 lasta lisääntymisikäistä naista kohden. Lisäksi jopa 25 % teini-ikäisistä päätyy raskaaksi. Vaikka kansallisella tasolla onkin onnistuttu parantamaan sukupuolten välistä tasa-arvoa, kotitaloustasolla naisilla on edelleen hyvin vähän vaikutusvaltaa itseä ja perhettä koskeviin päätöksiin, kuten perhesuunnitteluun.

YK:n väestörahasto työskentelee Ugandan valtion sekä kansalaisjärjestöjen kanssa edistääkseen maan äitiysterveyden tilaa. Vuonna 2010 alkaneessa uudessa maaohjelmassa keskitytään lisääntymisterveyden suhteen erityisesti osaaviin ja koulutettuihin kätilöihin, komplikaatioiden hoitoon sekä perhesuunnittelupalveluiden lisäämiseen, myös nuorille.

Väestörakenteen ja äitiyskuolleisuuden tapaisissa pitkän aikavälin mittareissa ei voi nähdä nopeita liikahduksia, vaan tuloksia voi tarkastella vasta vuosien ja vuosikymmenien päästä. Seuraavan kerran Ugandassa saadaan suuntaa-antavaa tietoa äitiyskuolemista vuonna 2011 väestö- ja terveystieteellisestä tutkimuksesta sekä vuoden 2012 väestönlaskennasta. Tiedon tultua julki keskustelu jatkuu.

Nea-Mari Heinonen

Kirjoittaja työskentelee YK:n väestörahaston UNFPA:n Ugandan maatoimistossa seuranta- ja arviointitehtävissä.

Tässä kirjoituksessa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta UNFPA:n tai YK:n näkemyksiä.

Lähteet:

1) Maailman terveysjärjestö (2006) "Mortality Country Fact Sheet"
2) Hogan, M. C.; Foreman, K. J.; Naghavi M.; Ahn S. Y.; Wang, M.; Makela, S. M.; Lopez, A. D.; Lozano, R., Murray C. J. L. (2010) "Maternal mortality for 181 countries, 1980-2008: A systematic analysis of progress towards Millennium Development Goal 5". The Lancet, 12 April 2010.
3) Uganda Bureau of Statistics (2006) Uganda Demographic and Health Survey