I Arvot ja periaatteet
II Rauha, turvallisuus ja aseistariisunta
III Kehitys ja köyhyyden poistaminen
IV Yhteisen ympäristömme suojeleminen
V Ihmisoikeudet, demokratia ja hyvä hallinto
VI Heikoimpien suojelu
VII Afrikan erityistarpeet
VIII Yhdistyneiden kansakuntien vahvistaminen

I Arvot ja periaatteet

Me, hallitusten ja valtioiden päämiehet, olemme syyskuun 6.-8. päivä vuonna 2000 kokoontuneet YK:n päämajaan New Yorkiin vakuuttaaksemme uudelleen uskoamme maailmanjärjestöön ja sen peruskirjaan rauhallisemman, vauraamman ja oikeudenmukaisemman maailman välttämättöminä peruspilareina.

• Me tunnustamme, että omien erillisten, omiin yhteiskuntiimme kohdistuvien vastuiden lisäksi meillä on yhteinen vastuu ylläpitää inhimillisen arvokkuuden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden periaatteita maailmanlaajuisesti. Maailman johtajina meillä on velvollisuutemme kaikille maailman ihmisille, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville ja etenkin maailman lapsille, joille tulevaisuus kuuluu.

• Vakuutamme omistautumisemme YK:n peruskirjan päämäärille ja periaatteille, jotka ovat osoittautuneet ajattomiksi ja universaaleiksi. Samalla kun kansakunnat ja ihmiset ovat yhä lisääntyvässä määrin riippuvaisia toisistaan ja yhteydessä keskenään, näiden päämäärien ja periaatteiden merkityksellisyys ja vetovoima on lisääntynyt.

• Olemme päättäneet saada aikaan oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan kaikkialle maailmaan peruskirjan päämäärien ja periaatteiden mukaisesti. Omistaudumme uudelleen tukemaan kaikkia ponnistuksia, jotka ylläpitävät kaikkien suvereenien valtioiden tasa-arvoisuutta, niiden alueellisen koskemattomuuden ja poliittisen riippumattomuuden kunnioitusta, riitojen ratkaisua rauhanomaisin keinoin kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti, siirtomaavallan tai vieraan vallan alaisuudessa olevien kansojen oikeutta itsemääräämisoikeuteen, valtioiden sisäisiin asioihin puuttumattomuutta, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioitusta, kaikkien ihmisten tasa-arvoista kunnioitusta ilman minkäänlaista rotuun, sukupuoleen, kieleen tai uskontoon perustuvaa erotusta ja kansainvälistä yhteistyötä kansainvälisten taloudellisten, sosiaalisten, kulttuuristen tai humanitaaristen ongelmien ratkaisemisessa.

• Uskomme, että tämän päivän keskeinen haaste on varmistua siitä, että globalisaatiosta muodostuu positiivinen voima kaikille maailman ihmisille. Vaikka tällä hetkellä sen edut ja kustannukset ovat hyvin epätasaisesti jakautuneet, globalisaatio tarjoaa myös suuria mahdollisuuksia. Tunnustamme, että kehitysmaat ja siirtymätalouksien maat kohtaavat erityisiä vaikeuksia tähän keskeiseen haasteeseen vastaamisessa. Näin ollen voimme ainoastaan laajojen ja kestävien toimenpiteiden kautta luoda yhteisen tulevaisuutemme, joka perustuu yhteiseen ihmisyyteen kaikessa monimuotoisuudessaan, ja globalisaation, joka on kattava ja oikeudenmukainen. Näiden ponnistusten tulee pitää sisällään globaaleja poliittisia toimia ja menetelmiä, jotka vastaavat kehitysmaiden ja siirtymätalousmaiden tarpeisiin ja jotka muotoillaan ja toimeenpannaan näiden maiden myötävaikutuksella.

Katsomme tiettyjen perustavaa laatua olevien arvojen olevan olennaisia kansainvälisille suhteille 21. vuosisadalla.

• Vapaus. Miehillä ja naisilla on oikeus elää elämänsä ja kasvattaa lapsensa arvokkaasti, vapaana nälästä, väkivallan pelosta, sorrosta tai epäoikeudenmukaisuudesta. Parhaiten nämä oikeudet varmistaa demokraattinen, ihmisten tahtoon perustuva osallistuva hallinto.

• Tasa-arvoisuus. Kaikilla yksilöillä tai kansakunnilla tulee olla mahdollisuus kehitykseen. Miesten ja naisten yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet tulee turvata.

• Solidaarisuus. Maailmanlaajuiset haasteet tulee selvittää tavalla, joka jakaa kulut ja taakat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisuuden perusperiaatteiden mukaisesti. Ne, jotka hyötyvät vähiten tai kärsivät, ansaitsevat apua niiltä, jotka hyötyvät eniten.

• Suvaitsevaisuus. Ihmisten tulee kunnioittaa toinen toisiaan kaikessa uskojen, kulttuurien ja kielten monimuotoisuudessa. Erilaisuutta yhteiskuntien välillä ja sisällä ei tule pelätä eikä tukahduttaa, vaan vaalia ihmiskunnan kallisarvoisena omaisuutena. Rauhankulttuuria ja kansakuntien välistä vuoropuhelua tulee edistää aktiivisesti.

• Kunnioitus luontoa kohtaan. Kaikkien elävien lajien ja luonnonvarojen hallinnassa tulee osoittaa harkitsevuutta kestävän kehityksen ohjeiden mukaisesti. Vain tällä tavalla voimme suojata luonnon meille suomat mittaamattomat rikkaudet ja siirtää ne jälkeläisillemme. Tuotannon ja kulutuksen nykyiset, luonnon kestokyvyn ylittävät muodot tulee muuttaa tulevaisuuden hyvinvointimme ja jälkeläistemme eduksi.

• Jaettu vastuu. Vastuu maailmanlaajuisen taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen hallinnassa sekä kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden uhkien hallinnassa tulee jakaa maailman kansojen kesken ja toteuttaa monenkeskisesti. Maailman edustuksellisimpana ja universaaleimpana järjestönä Yhdistyneiden kansakuntien tulee olla tässä keskeisessä roolissa.

Siirtääksemme nämä yhteiset arvot toiminnaksi olemme tunnistaneet avainalueet, joille asetamme erityisen merkityksen.

II Rauha, turvallisuus ja aseistariisunta

Emme säästä ponnistuksiamme vapauttaaksemme kansakuntamme sodan vitsaukselta, olivatpa sodat valtioiden välisiä tai sisäisiä. Sodat ovat aiheuttaneet yli viisi miljoonaa kuolonuhria viimeisen vuosikymmenen kuluessa. Tavoittelemme myös joukkotuhoaseiden synnyttämien vaarojen poistamista.

Päätämme siis:

• Vahvistaa lain kunnioitusta niin kansainvälisissä kuin kansallisissakin asioissa ja erityisesti varmistaa jäsenvaltioiden mukautuminen Kansainvälisen tuomioistuimen tekemiin ja Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan mukaisiin päätöksiin asioissa, joissa ne ovat osapuolina.

• Tehdä Yhdistyneistä kansakunnista tehokkaampi rauhan ja turvallisuuden ylläpitäjä antamalla sille ne resurssit ja välineet, joita se tarvitsee konfliktien ehkäisyssä, kiistojen rauhanomaisissa ratkaisuissa, rauhanturvassa, konfliktien jälkeisessä rauhanrakentamisessa ja jälleenrakennuksessa. Tässä yhteydessä huomioimme Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvatoimintatyöryhmän raportin (ns. Brahimi-raportti) ja yleiskokouksen pyynnön harkita sen suosituksia ripeästi.

• Vahvistaa Yhdistyneiden kansakuntien ja alueellisten järjestöjen yhteistyötä peruskirjanluvun VIII säädösten mukaisesti.

• Varmistaa sopimusten toimeenpano osapuolina olevien valtioiden toimesta asevalvonnan, aseidenriisunnan ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeussopimusten alueilla sekä vedota kaikkiin valtioihin Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman pöytäkirjan allekirjoittamiseksi ja ratifioimiseksi.

• Toimia yhdessä kansainvälistä terrorismia vastaan ja liittyä mahdollisimman nopeasti kaikkiin merkittäviin kansainvälisiin sopimuksiin.

• Kaksinkertaistaa ponnistuksemme toteuttaaksemme sitoumuksemme maailman huumeongelman vastustamisessa.

• Tehostaa pyrkimyksemme taistella kansainvälistä rikollisuutta ja sen kaikkia ulottuvuuksia vastaan, mukaan lukien ihmiskauppa, ihmisten salakuljetus ja rahanpesu.

• Minimoida Yhdistyneiden kansakuntien talouspakotteiden haitalliset vaikutukset syyttömille kansanryhmille, alistaa tällaiset pakotejärjestelmät säännöllisille arvioille ja poistaa pakotteiden haitalliset vaikutukset kolmansille osapuolille.

• Ponnistella joukkotuhoaseiden, erityisesti ydinaseiden, poistamiseksi. Pitää auki kaikki vaihtoehdot tämän tavoitteen saavuttamiseksi, mukaan lukien mahdollisuus kutsua kokoon kansainvälinen konferenssi etsimään keinoja ydinasevaaran poistamiseksi.

• Toimia yhdessä pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan lopettamiseksi, erityisesti tekemällä asekuljetukset läpinäkyvämmäksi, tukemalla alueellisia aseidenriisuntatoimenpiteitä ja huomioimalla tulevan Yhdistyneiden kansakuntien pienaseiden laitonta kauppaa käsittelevän konferenssin suositukset.

• Vedota kaikkiin valtioihin jalkaväkimiinasopimukseen ja tavanomaisten aseiden sopimuksen miinaprotokollaan liittymiseksi.

Kehotamme jäsenvaltioita noudattamaan yksin ja yhdessä olympiarauhaa nyt ja tulevaisuudessa ja tukemaan Kansainvälistä olympiakomiteaa sen ponnistuksissa edistää rauhaa ja inhimillistä ymmärrystä urheilun ja olympia-aatteen kautta.

III Kehitys ja köyhyyden poistaminen

Emme säästele ponnistuksissamme vapauttaaksemme kanssaihmisemme - miehet, naiset ja lapset - kurjuudesta ja äärimmäisen köyhyyden aiheuttamista epäinhimillisistä oloista, joiden kohteena yli miljardi ihmistä tällä hetkellä on. Sitoudumme tekemään todeksi oikeuden kehitykseen kaikille ja vapauttamaan koko ihmiskunnan puutteesta.

Päätämme siis tuoda ympäristön - niin kansallisella kuin maailmanlaajuisella tasolla - joka edistää kehitystä ja köyhyyden poistamista.
Näiden tavoitteiden saavuttaminen on riippuvainen muun muassa hyvästä hallinnosta jokaisessa maassa. Se on riippuvainen myös kansainvälisen tason hyvästä hallinnosta ja talous-, valuutta- ja kauppajärjestelmien läpinäkyvyydestä. Olemme sitoutuneet avoimeen, oikeudenmukaiseen, sääntöihin perustuvaan, ennustettavaan ja syrjimättömään monenkeskiseen kauppa- ja talousjärjestelmään.

Olemme huolestuneet esteistä, jotka kohtaavat kehitysmaita niiden ottaessa käyttöön voimavaroja, joita ne tarvitsevat rahoittaakseen pysyvän kehityksen. Näin ollen teemme kaikkemme varmistaaksemme vuonna 2001 pidettävän hallitustenvälisen korkean tason kehitysrahoituskokouksen menestyksen.

Otamme myös tehtäväksemme korostaa vähiten kehittyneiden maiden erityistarpeita. Tervehdimme ilolla Yhdistyneiden kansakuntien kolmatta vähiten kehittyneitä maita koskevaa konferenssia toukokuussa 2001 ja pyrimme varmistamaan sen menestyksen. Vetoamme teollisuusmaita:

• Hyväksymään, mieluiten edellä mainitun konferenssin aikana, ohjelman, joka takaa tulleista ja kiintiöistä vapaan pääsyn kaikille vientituotteille vähiten kehittyneistä maista;

• Toimeenpanemaan välittömästi velkahelpotusohjelman raskaasti velkaantuneille maille ja hyväksymään kaikkien kahdenvälisten velkojen peruuttamisen niiden maiden kohdalla, jotka tekevät todistettavia sitoumuksia köyhyyden vähentämiseksi; ja

• Myöntämään runsaampaa kehitysapua erityisesti niille maille, jotka tekevät aitoja ponnistuksia käyttääkseen resurssejaan köyhyyden vähentämiseen.

Olemme myös lujasti päättäneet käsitellä pieni- ja keskituloisten maiden velkaongelmia kattavasti ja tehokkaasti erilaisten kansallisten ja kansainvälisten menetelmien avulla, päämääränämme saada velka kestävälle tasolle pitkällä tähtäimellä.

Päätämme myös kohdistaa huomiomme pienten kehittyvien saarivaltioiden erityistarpeille toimeenpanemalla nopeasti ja täysimääräisesti Barbadoksen toimintasuunnitelman ja YK:n yleiskokouksen 22. erityisistunnon tulokset. Kiirehdimme kansainvälistä yhteisöä varmistamaan, että haavoittuvuusindeksin kehittämisessä pienten saarivaltioiden erityistarpeet otetaan huomioon.

Tunnustamme ilman meriyhteyttä olevien kehitysmaiden erityiset tarpeet ja ongelmat. Kiirehdimme kahdenvälisen ja monenkeskisen avun antajia lisäämään taloudellista ja teknistä apua näille maille niiden erityisten kehitystarpeiden huomioimiseksi ja auttamaan näitä maita selvittämään maantieteelliset esteet kehittämällä kuljetus- ja liikennejärjestelmiä.

Lisäksi päätämme:

• Puolittaa vuoteen 2015 mennessä niiden ihmisten osuuden, joiden päivittäinen tulo on alle yksi dollari päivässä, puolittaa niiden ihmisten osuuden, jotka kärsivät nälästä sekä samaan vuoteen mennessä puolittaa niiden ihmisten osuuden, joilla ei ole saatavilla puhdasta vettä.

• Varmistaa samaan vuoteen mennessä, että lapset kaikkialla, tytöt ja pojat, pystyvät suorittamaan loppuun peruskoulutuksen ja että tytöillä ja pojilla on yhtäläinen pääsy koulutuksen kaikille tasoille.

• Samaan vuoteen mennessä vähentää äitiyskuolleisuuden kolmella neljäsosalla ja alle 5- vuotiaiden lasten kuolleisuuden kahdella kolmasosalla vallitsevista luvuista.

• Samaan vuoteen mennessä pysäyttää ja kääntää laskuun hiv/aidsin leviäminen, malarian vitsaus ja muut merkittävät taudit, jotka vaivaavat ihmiskuntaa.

• Järjestää erityistä apua hiv/aidsin vuoksi orpoutuneille lapsille.

• Vuoteen 2020 mennessä saavuttaa merkittävää edistystä vähintään 100 miljoonan slummiasukkaan elämässä, kuten "Kaupungit ilman slummeja" -aloitteessa on suunniteltu.

Päätämme myös:

• Edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja naisten aseman vahvistamista köyhyyden, nälän ja sairauksien vastaisen taistelun tehokkaina välineinä ja todellisesti kestävän kehityksen edistäjinä.

• Kehittää ja toimeenpanna strategioita, jotka antavat nuorille ihmisille kaikkialla todellisen mahdollisuuden löytää asianmukaista ja tuottavaa työtä.

• Kannustaa lääketeollisuutta saamaan lääkkeet laajemmin saataville ja kohtuullisen hintaisiksi kaikille niitä tarvitseville ihmisille kehitysmaissa.

• Muodostaa kehityksen ja köyhyyden poistamisen tavoittelussa vahva kumppanuus yksityissektorin ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa.

• Varmistaa, että uuden teknologian, erityisesti informaatioteknologian, hyödyt ovat kaikkien saatavissa, vuoden 2000 Ecosocin ministeritason julistuksen mukaisesti.

IV Yhteisen ympäristömme suojeleminen 

Emme säästele ponnistuksissamme vapauttaa koko ihmiskunta, ennen kaikkea lapsemme ja lastenlapsemme, sellaisen ympäristön uhasta, joka on peruuttamattomasti pilattu ihmisten toimesta ja jonka resurssit eivät olisi riittävät heidän tarpeilleen.

Vakuutamme antavamme tukea kestävän kehityksen periaatteille, mukaan lukien Agenda 21 - periaatteet, jotka sovittiin Yhdistyneiden kansakuntien ympäristö- ja kehityskonferenssissa.

Päätämme siis toteuttaa kaikissa ympäristötoimissamme uutta luonnonsuojelun ja taloudenpidon etiikkaa ja ensimmäisinä askelina päätämme:

• Tehdä kaikkemme varmistaaksemme Kioton sopimuksen voimaanastumisen, mieluiten Ympäristö- ja kehityskonferenssin kymmenvuotiskokoukseen mennessä vuonna 2002, ja toteuttaa kasvihuonepäästöjen vaaditut vähennykset.

• Vahvistaa yhteisiä ponnistuksiamme kaikkien metsätyyppien hallinnassa, suojelussa ja kestävässä kehityksessä.

• Painostaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämissopimuksen toimeenpanoksi, erityisesti Afrikassa.

• Lopettaa vesivarantojen kestämätön hyväksikäyttö kehittämällä sellaisia vesienhallintastrategioita, jotka edistävät sekä oikeudenmukaista saatavuutta että riittäviä varantoja alueellisilla, kansallisilla ja paikallisilla tasoilla.

• Vahvistaa yhteistyötä luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien vähentämiseksi.

• Varmistaa koko ihmisen geenitiedostoja koskevan informaation vapaa saatavuus.

V Ihmisoikeudet, demokratia ja hyvä hallinto

Emme säästele ponnistuksissamme edistää demokratiaa ja vahvistaa laillisuusperiaatetta sekä kaikkien kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeussopimuksien ja perusvapauksien kunnioitusta, mukaan luemme myös oikeuden kehitykseen.

Päätämme siis:

• Kunnioittaa ja ylläpitää ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta.

• Tavoitella kaikissa maissa kansalais-, poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien täysimääräistä suojelua ja edistämistä.

• Vahvistaa kaikkien maiden kykyä toimeenpanna demokratian periaatteita ja käytäntöjä ja ihmisoikeuksien kunnioitusta, mukaan lukien vähemmistöjen oikeudet.

• Taistella kaikkinaista naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan ja toimeenpanna sopimuksen naisiin kohdistuvan kaikkinaisen syrjinnän poistamiseksi.

• Suorittaa toimenpiteitä varmistaaksemme maahanmuuttajien ja heidän perheidensä ihmisoikeuksien suojelun ja kunnioituksen, poistaaksemme monissa yhteiskunnissa lisääntyvän rasismin ja muukalaisvihan ja edistääksemme sopusointua ja suvaitsevaisuutta kaikissa yhteiskunnissa.

• Työskennellä yhdessä täysimittaisempien poliittisten toimintatapojen puolesta, sallien kaikkien kansalaisten aidon osanoton kaikissa maissa.

• Varmistaa tiedotusvälineiden vapauden perustehtävänsä suorittamisessa sekä kansalaisten oikeuden tiedon saamisessa.

VI Heikoimpien suojelu

Emme säästele ponnistuksia varmistaaksemme, että lapset ja muut kansanryhmät, jotka kärsivät suhteettomasti luonnonkatastrofien, kansanmurhien, aseellisten konfliktien ja muiden humanitaaristen kriisien seurauksista, saavat kaiken mahdollisen avun ja suojelun, jotta he voisivat jatkaa normaalia elämää niin pian kuin mahdollista.

Päätämme siis:

• Laajentaa ja vahvistaa siviilien suojelua monimutkaisissa hätätilanteissa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti.

• Vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä, myös kustannusten jakamisessa, humanitaarisen avun koordinoimisessa maissa, joissa on pakolaisia ja auttaa kaikkia pakolaisia ja siirtolaisia palaamaan vapaaehtoisesti, turvallisesti ja ihmisarvon säilyttäen koteihinsa ja integroitumaan sujuvasti uudelleen yhteiskuntiinsa.

• Suositella ratifioimaan ja täydellisesti toimeenpanemaan lapsen oikeuksien yleissopimuksen ja sen lisäpöytäkirjat lapsista aseellisissa konflikteissa sekä lapsikaupasta, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta.

VII Afrikan erityistarpeet

Tuemme demokratian vakiinnuttamista Afrikassa ja avustamme afrikkalaisia heidän taistelussaan pysyvän rauhan, köyhyyden poistamisen ja kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Tuomme näin Afrikan kysymyksen kaikkeen maailmantalouden keskeiseen päätöksentekoon.

Päätämme siis:

• Antaa täyden tuen Afrikan nousevien demokratioiden poliittisille ja institutionaalisille rakenteille.

• Kannustaa ja tukea alueellisia ja paikallisia mekanismeja konfliktinehkäisyssä ja poliittisen vakauden edistämisessä sekä varmistaa riittävät varat mantereen rauhanturvaoperaatioille.

• Kohdistaa erityisiä toimenpiteitä köyhyyden poistamisen ja kestävän kehityksen haasteille, mukaan lukien velkojen mitätöiminen, parempi pääsy markkinoille, virallisen kehitysavun lisääminen ja lisääntyneet ulkomaiset investoinnit sekä teknologian siirrot.

• Auttaa Afrikkaa kehittämään sen kapasiteettia hiv/aidsin ja muiden tartuntatautien leviämisen estämisessä.

VIII Yhdistyneiden kansakuntien vahvistaminen

Emme säästele ponnistuksissamme tehdäksemme Yhdistyneistä kansakunnista tehokkaamman välineen: taistelussa kehityksen saamiseksi kaikille maailman ihmisille; köyhyyden, tietämättömyyden ja tautien vastaisessa taistelussa; taistelussa epäoikeudenmukaisuutta vastaan, taistelussa väkivaltaa, terroria ja rikollisuutta vastaan; ja taistelussa yhteisen kotimme halventamista ja tuhoamista vastaan.

Päätämme siis:

• Vakuuttaa yleiskokouksen keskeistä asemaa Yhdistyneiden kansakuntien korkeimpana edustuksellisena neuvottelu- ja päätöksentekoelimenä, ja tukea tuon roolin tehokasta toteuttamista.

• Tiivistää ponnistuksiamme turvallisuusneuvoston laajan reformin saavuttamiseksi.

• Vahvistaa edelleen talous- ja sosiaalineuvostoa sen viimeaikaisiin saavutuksiin perustuen ja auttaa sitä toteuttamaan sille peruskirjassa annetut tehtävät.

• Vahvistaa Kansainvälistä tuomioistuinta varmistaaksemme oikeudenmukaisuuden ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen kansainvälisissä suhteissa.

• Kannustaa Yhdistyneiden kansakuntien keskeisten elinten välisiä säännöllisiä neuvotteluja ja koordinaatiota tehtäviensä tavoittelussa.

• Varmistaa maailmajärjestön tarvitsemien varojen saanti ennustettavalle ja säännölliselle pohjalle, jotta se voi toteuttaa tehtävänsä.

• Kehottaa sihteeristöä käyttämään näitä varoja yleiskokouksen hyväksymien sääntöjen ja menettelytapojen mukaisesti, toteuttamalla parhaita mahdollisia hallinnollisia käytäntöjä ja saatavissa olevaa teknologiaa ja keskittymään jäsenvaltioiden yhdessä hyväksymiin prioriteettialueisiin.

• Edistää Yhdistyneiden kansakuntien ja sen yhteydessä työskentelevän henkilöstön turvallisuutta koskevan sopimuksen noudattamista.

• Varmistaa parempi toiminnan yhdenmukaisuus ja yhteistyö Yhdistyneiden kansakuntien, sen järjestöjen, Bretton Woods -instituutioiden, Maailman kauppajärjestön sekä muiden monenkeskisten organisaatioiden välillä tarkoituksenaan saavuttaa koordinoitu lähestymistapa rauhan ja kehityksen ongelmiin.

• Vahvistaa edelleen Yhdistyneiden kansakuntien ja kansallisten parlamenttien yhteistyötä, Parlamenttienvälisen liiton kautta, useilla eri alueilla, mukaan lukien rauha ja turvallisuus, taloudellinen ja sosiaalinen kehitys, kansainvälinen oikeus sekä ihmisoikeudet, demokratia ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvät kysymykset.

• Antaa yksityissektorille, kansalaisjärjestöille ja kansalaisyhteiskunnalle paremmat mahdollisuudet vaikuttaa maailmanjärjestön tavoitteiden ja ohjelmien toteuttamiseen.

Pyydämme yleiskokousta arvioimaan säännöllisesti tämän julistuksen sitoumusten toimeenpanoa ja pyydämme pääsihteeriä antamaan määräaikaisraportteja yleiskokouksen harkittavaksi ja tulevien toimintojen perustaksi.

Tänä historiallisena hetkenä juhlallisesti vakuutamme, että Yhdistyneet kansakunnat on koko ihmiskunnan yhteinen koti, jonka avulla pyrimme toteuttamaan yhteisen maailmanlaajuisen tahdon rauhasta, yhteistyöstä ja kehityksestä. Näin ollen vakuutamme aulista tukeamme näille tavoitteille ja niiden saavuttamiselle.

8. 9. 2000

Allekirjoittajat