Aseidenriisuntakonferenssi (Conference on Disarmament, CD) on muodollisesti itsenäinen, monenkeskinen aseidenriisuntakysymysten neuvottelufoorumi. Se perustettiin YK:n yleiskokouksen ensimmäisen aseidenriisuntaa käsitelleen erityisistunnon tuloksena vuonna 1979. Konferenssi on merkittävin aseidenriisuntaneuvotteluja organisoiva kansainvälinen toimielin. Alun perin konferenssiin kuului 40 valtiota, mutta jäsenkunta on sittemmin kasvanut 65:een. Myös Suomi on aseidenriisuntakonferenssin jäsen. Konferenssi toimii yksimielisyysperiaatteella.

Aseidenriisuntakonferenssi kokoontuu Genevessä vuosittain istuntoon, joka on jaettu yhteen kymmenen ja kahteen seitsemän viikon mittaiseen osioon. Sääntöjen mukaan ensimmäisen osion on alettava tammikuun toiseksi viimeisellä viikolla. Konferenssin puheenjohtajuus kiertää jäsenkunnalla neljän viikon jaksoissa. Jäsenkunnan ulkopuolisilla valtioilla on mahdollisuus pyytää lupaa osallistua konferenssin toimintaan tarkkailijan ominaisuudessa.

Aseidenriisuntakonferenssin tavoitteena on aseidenriisuntaprosessin edistäminen aseidenriisuntaa koskevien universaalien ja monenvälisten neuvotteluiden kautta. Konferenssin toimialaan sisältyvät lähes kaikki multilateraaliset aseidenriisuntakysymykset. Sen puitteissa on neuvoteltu monia keskeisiä aseidenriisuntasopimuksia, kuten ydinsulkusopimus sekä biologisten ja kemiallisten aseiden kieltosopimukset. Nykyään aseidenriisuntakonferenssi keskittyy erityisesti ydinaseriisunnan edistämisen sekä ulkoavaruuden asevarustelun estämisen kysymyksiin.

Käytännössä aseidenriisuntakonferenssin työskentely oli kuitenkin jumissa yli kymmenen vuoden ajan, kun osapuolet eivät onnistuneet pääsemään sopuun konferenssin työohjelmasta. Vuonna 2009 tässä viimein onnistuttiin. Työohjelma  sisältää myös Suomen ja EU:n prioriteetteihin kuuluvat neuvottelut fissiilimateriaalin tuotantokiellosta. 

Aseidenriisuntakonferenssi ei ole varsinaisesti YK:n alainen toimielin, koska sillä on omat toimintaohjeensa ja agendansa, eikä sen jäseniä valita normaaleilla YK:n valintaperusteilla. Kyse on pikemminkin alun perin suurvaltojen luomasta ja johtamasta komiteasta, jossa Yhdysvalloilla ja Venäjällä on perinteisesti ollut keskeinen rooli. Aseidenriisuntakonferenssin hallinto ja budjetti hoidetaan kuitenkin YK:n kautta, ja konferenssi raportoi yleiskokoukselle vuosittain tai tarvittaessa jopa useammin. YK:n Geneven maatoimiston johtaja toimii tällä hetkellä aseidenriisuntakonferenssin pääsihteerinä sekä YK:n pääsihteerin henkilökohtaisena edustajana konferenssissa