Maailman yhteenlasketut sotilasmenot olivat yli 1600 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2010. Tämä summa on noin 316-kertainen YK:n kaksivuotiskauden 2010 - 2011 perusbudjettiin (USD 5,16 mrd) verrattuna ja riittäisi vuositasolla nostamaan maailman 1,4 miljardia alle 1,25 dollarilla päivässä elävää ihmistä äärimmäisestä köyhyydestä.

UN Photo / Tim McKulka

Aseidenriisunnalla (disarmament) tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä aseiden leviämisen estämistä, aseiden tuhoamista ja purkamista, valtioiden aseidenvalmistuskyvyn rajoittamista, asevoimien vähentämistä ja aseisiin kohdistuvien menojen pienentämistä. Aseidenriisunta kohdistuu sekä joukkotuhoaseisiin että tavanomaisiin aseisiin.

Joukkotuhoaseilla tarkoitetaan suurten ihmisjoukkojen tappamiseen suunniteltuja aseita, joita ovat ydinaseet, kemialliset aseet ja biologiset aseet. Muut aseryhmät kuuluvat tavanomaisiin aseisiin. Vaikka tavanomaisten aseiden kertaluontoinen tuhovoima on pieni joukkotuhoaseisiin verrattuna, niiden suurempi käyttöaste tekee niistä vähintään yhtä todellisen uhkan maailman rauhalle ja turvallisuudelle. Esimerkiksi voidaan nostaa tavanomaisiin aseisiin laskettavat pienaseet, joita yksi ihminen voi kuljettaa mukanaan ja käyttää itsenäisesti. Pienaseita kutsutaan joskus todellisiksi joukkotuhoaseiksi, koska niillä tapetaan vuosittain jopa 500 000 ihmistä, joista suurin osa siviilejä.

YK toimii jäsenmaiden yhteisenä keskustelu- ja neuvottelufoorumina aseidenriisuntakysymyksissä. Vaikka kansainvälisten aseidenriisuntasopimusten varsinaiset neuvottelut on usein käyty YK:n ulkopuolella, YK-järjestelmä on keskeisellä sijalla aseidenriisuntaan liittyvien ehdotusten esittelyssä ja eteenpäin kehittämisessä jäsenmaiden kesken. YK myös legitimoi aseidenriisunnan kansainvälisen normiston ja sen noudattamisen vaatimukset.

Aseidenriisunta on aina ajankohtainen asia

Viime vuosina YK:n pääsihteeri ja useat muut korkean tason henkilöt eri puolilla maailmaa ovat puhuneet erityisesti ydinaseettoman maailman puolesta. Viimeisin ydinsulkusopimuksen seurantakonferenssi järjestettiin toukokuussa 2010. Konferenssin loppuasiakirja sai ristiriitaisen vastaanoton: arvioiden mukaan lopputulos olisi voinut olla sekä parempi että huonompi. Ydinsulkusopimuksesta ja seurantakonferenssista kerrotaan lisää tällä sivustolla.

Suomi pyrkii YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi kaudelle 2013-2014. Kampanjassaan Suomi painottaa aktiivisuuttaan muun muassa rauhanturvaamis- ja rauhanrakentamistyössä sekä aseidenriisunnan tietyillä sektoreilla. Suomi on esimerkiksi pyrkinyt edistämään neuvotteluja kattavasta kansainvälisestä asekauppasopimuksesta. 

Suomessa on vietetty YK:n aseidenriisuntaviikkoa vuodesta 1979 lähtien. Lokakuussa YK-päivän yhteydessä vietettävä aseidenriisuntaviikko tarjoaa oivallisen tilaisuuden tutustua aseidenriisunnan tematiikkaan tarkemmin. Aseidenriisunta on kuitenkin aiheena aina ajankohtainen niin kauan kuin lopulliset jäähyväiset aseille ovat sanomatta.